Helsingin yliopisto

Suomalaistutkijat kehittivät minirintasyövästä uuden aseen taistelussa yleisintä rintasyöpää vastaan

Jaa

Helsingin yliopiston rintasyöpätutkijat ja Aalto-yliopiston materiaalitutkijat ovat yhdessä kehittäneet geelissä kasvavan ”minirintasyövän”, jonka avulla voidaan löytää entistä tehokkaampia hoitoja hormoneista riippuvaisiin rintasyöpiin.

Rintasyöpäkudosta kasvatusmallissa, jossa hormonireseptorit katoavat (vasen) ja tutkimuksessa kehitetyssä hormonireseptorit säilyttävässä mallissa (oikea). Hormonireseptorit näkyvät kuvassa vihreällä.
Rintasyöpäkudosta kasvatusmallissa, jossa hormonireseptorit katoavat (vasen) ja tutkimuksessa kehitetyssä hormonireseptorit säilyttävässä mallissa (oikea). Hormonireseptorit näkyvät kuvassa vihreällä.

Rintasyöpä on noussut Suomessa kaikkein yleisimmäksi työikäisten syöväksi. Suurin osa rintasyövistä kuuluu niin sanottuun hormonireseptoripositiiviseen alatyyppiin. Se tarkoittaa, että kyseisen rintasyöpätyypin soluissa on hormonireseptoreja, jotka vastaanottavat elimistön hormoneja ja käynnistävät ketjun, joka lisää syöpäsolujen jakaantumista.

Näitä rintasyöpiä voidaan hoitaa tehokkaasti hormonihoidoilla, mutta 40 prosentissa tapauksista hoitojen teho heikkenee ajan myötä, minkä jälkeen syöpää on enää vaikea pitää lääkkeillä kurissa. Hormonihoitojen vaikutuksia, hoitotulosten heikkenemiseen johtavia syitä sekä hoitoon reagoimattomiin syöpiin mahdollisesti tehoavia uusia hoitoja on ollut äärimmäisen vaikea tutkia, koska toistaiseksi tuntemattomasta syystä hormonireseptorit katoavat rintasyöpäsoluista täysin soluviljelyolosuhteissa.   

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat nyt yhdessä löytäneet keinon, jolla reseptorit saadaan pysymään geelissä kasvavissa minirintasyövissä. Löytö avaa uusia ovia hormonaalisten hoitojen kehittämiseen, yksilöllisten lääkevasteiden tutkimiseen ja lääkeresistenssimekanismien selvittämiseen.

Paine saa hormonireseptorit hyrräämään

Professori Juha Klefströmin ryhmässä Helsingin yliopistossa on jo pitkään yritetty selvittää, miksi hormonireseptorit katoavat rintasyövästä, kun rintasyöpäsoluja tai syöpäkudospaloja siirretään rintayöpäleikkauksesta soluviljelyyn.

– Vaikka olimme penkoneet lävitse lähes kaikki mahdolliset kasvutekijät ja kasvatusnesteet, ei tutkimus oikein tuottanut tuloksia. Aina ne hormonireseptorit katosivat, kertoo tutkimuksen taustoista yliopistotutkija Pauliina Munne.

Sitten tutkijoille selvisi, että vastaus ei ehkä löydykään kemiasta vaan fysiikasta.

– Vasta kun jäljittelimme kudokseen kohdistuvia mekaanisia voimia kuten korkeaa painetta, saimme hormonireseptorit pysymään syöpäsoluissa. Suureksi iloksemme ne myös toimivat kuten hormonireseptoreiden pitää, ja mikä tärkeintä, pystymme myös tulostemme perusteella estämään niiden toimintaa uuden sukupolven hormonilääkkeillä, Munne iloitsee.

Monitieteinen tutkimus läpimurron taustalla

Tuoreet tulokset ovat esimerkki eri alojen yhteistyön voimasta. Tutkimuksen taustalla on Helsingin yliopiston perinteisesti vahva syöpäbiologian osaaminen ja Aalto yliopiston pitkä traditio materiaalitieteiden huippututkimuksessa.

– Tämä on oppikirjaesimerkki siitä, kuinka eri tutkimuksen alojen risteyttäminen voi synnyttää aivan uudenlaisia läpimurtoja. Oleellista on, että osataan tehdä konkreettisia kysymyksiä yli osaamisalueiden, tutkimuksen yhteistyökumppani, professori Olli Ikkala Aalto-yliopistosta kertoo.

Uusia mahdollisuuksia lääkekehitykseen

Tutkimusryhmän johtaja, Suomen Syöpäinstituutin säätiön FICAN tutkijaprofessori Juha Klefström on aktiivisesti ollut yhteydessä kotimaisiin syöpäkeskuksiin ja lääkeyrityksiin tarkoituksenaan siivittää yliopistoille patentoitavan minirintasyöpämallin avulla lääkekehitystä hormonipositiivisiin rintasyöpiin.

– Tutkimuksessa testasimme alustavasti minirintasyöpämalliamme yhdysvaltalaisen lääkeyrityksen tarjoamilla uuden sukupolven hormonilääkkeillä, ja tulokset olivat erittäin lupaavia. Uskon, että tässä on nyt aukeamassa aivan uusi luku taistelussa hormonireseptoripositiivista rintasyöpää vastaan, Klefström sanoo

Potilasyhteistyö avainasemassa

Klefström antaa samalla tunnustusta suomalaisille rintasyöpäpotilaille.

– Tämä tutkimus ei olisi ollut mitenkään mahdollista ilman suomalaisten rintasyöpäpotilaiden osallistumista tutkimukseemme. Tutkimuksessa oli mukana yli 400 HUS Syöpäkeskuksen Rintarauhaskirurgian yksikössä hoidettua rintasyöpään sairastunutta tai rintojen pienennysleikkauksen läpikäynyttä henkilöä. Luovuttamalla leikkauksen yhteydessä saatua ylijäämäkudosta tutkimukseemme, nämä henkilöt sekä hyvä yhteistyömme HUSin kanssa ovat mahdollistaneet minirintasyöpämallin kehityksen, Klefström kertoo.

– Itse uskon vahvasti, että juuri yhteistyö potilaiden, eri erikoisaloja edustavien tutkijoiden, syöpälääkäreiden ja muun terveydenhuollon henkilökunnan välillä on lopulta ainoa keino nujertaa lopullisesti rintasyöpä, Klefström painottaa lopuksi

Alkuperäinen artikkeli:Pauliina M. Munne, Lahja Martikainen, Iiris Räty, Kia Bertula, Nonappa, Janika Ruuska, Hanna Ala-Hongisto, Aino Peura, Babette Hollmann, Lilya Euro, Kerim Yavuz, Linda Patrikainen, Maria Salmela, Juho Pokki, Mikko Kivento, Juho Väänänen, Tomi Suomi, Liina Nevalaita, Minna Mutka, Panu Kovanen, Marjut Leidenius, Tuomo Meretoja, Katja Hukkinen, Outi Monni, Jeroen Pouwels, Biswajyoti Sahu, Johanna Mattson, Heikki Joensuu, Päivi Heikkilä, Laura L. Elo, Ciara Metcalfe, Melissa R. Junttila, Olli Ikkala, Juha Klefström. Compressive stress-mediated p38 activation required for ERα + phenotype in breast cancer. NCOMMS-20-34336. DOI : 10.1038/s41467-021-27220-9

Lisätietoja

Juha Klefström, FICAN tutkijaprofessori, Suomen Syöpäinstituutin säätiö ja HUS; tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto
juha.klefstrom@helsinki.fi
p.0443773876

Pauliina Munne, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
pauliina.munne@helsinki.fi
p. 050 3210761

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Rintasyöpäkudosta kasvatusmallissa, jossa hormonireseptorit katoavat (vasen) ja tutkimuksessa kehitetyssä hormonireseptorit säilyttävässä mallissa (oikea). Hormonireseptorit näkyvät kuvassa vihreällä.
Rintasyöpäkudosta kasvatusmallissa, jossa hormonireseptorit katoavat (vasen) ja tutkimuksessa kehitetyssä hormonireseptorit säilyttävässä mallissa (oikea). Hormonireseptorit näkyvät kuvassa vihreällä.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme