Suomalaisyritys tekee osmankäämihöytyvästä täytettä tyynyihin ja talvitakkeihin – Turvesoiden ennallistaminen osmankäämiviljelyyn pienentäisi merkittävästi Suomen ilmastopäästöjä
9.9.2022 07:28:42 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote

Vielä 1900-luvun alkupuoliskolla Suomessa täytettiin osmankäämin siemenhöytyvällä muun muassa tyynyjä ja pelastusliivejä. Toisen maailmansodan jälkeen öljyteollisuus alkoi tarjota halpaa raaka-ainetta polyesterin valmistukseen ja osmankäämitäytteet unohdettiin.
Hienon raaka-aineen tuhlausta, sanoo Aalto-yliopistosta ponnistanut Fluff Stuff, joka haluaa luoda osmankäämihöytyvästä polyesteri- ja untuvatäytteille ylivertaisen kilpailijan.
”Osmankäämihöytyvä on ominaisuuksiltaan hyvin paljon untuvan kaltainen: pehmeä, joustava ja palautuu hienosti muotoonsa. Myös pesuominaisuudet ovat samanlaiset”, kertoo tiimin muoti- ja tekstiiliasiantuntija Laura Rusanen.
Osmankäämi on kosteikkokasvi, joka viihtyy kaikilla maapallon ilmastovyöhykkeillä.
Suomalaismaisemiin tummanruskeat, sikarinmalliset kukinnot ilmestyvät heinä–elokuussa. Yhdessä kukinnossa on jopa 100 000 kevyeen höytyvään kiinnittynyttä siementä.
Parhaillaan tiimi automatisoi osmankäämin keräystä ja höytyvän irrottamista kukinnosta sekä tutkii materiaalin lämpöominaisuuksia ja mahdollisia allergeeneja. Lisäksi he kehittävät menetelmää, jolla parantaa höytyvän fill poweria eli sitä, miten suuren tilavuuden täyttämiseen tietty grammamäärä materiaalia riittää. Juuri fill powerissa höytyvä ei vielä pärjää untuvalle.
Eettisyydessä osmankäämi pesee untuvan, joka on ankanlihatuotannon lisätuote. Polyesteritäytteeseen verrattuna sen vahvuus on ekologisuus. Osmankäämihöytyvä on täysin biohajoava, vegaaninen, myrkytön eikä siitä irtoa ympäristöön haitallisia mikromuoveja.
Täytettä 20 miljoonaan tyynyyn vuodessa
Osmankäämin viljely käytöstä poistetuilla turvesoilla auttaisi myös hillitsemään ilmastonmuutosta ja loisi ekologisesti kestävän tulonlähteen maanomistajille ja viljelijöille.
Suomessa on käyttämättömiä ojitettuja turvesoita arviolta 25 000 hehtaaria.
Kun suo kuivatetaan ojittamalla, turve alkaa hajota ja siihen sitoutunut hiili vuotaa ilmakehään kasvihuonekaasuna. Suon vettäminen kosteikkoviljelyä varten nostaa vedenpintaa, jolloin hajoaminen pysähtyy. Lisäksi nopeasti ja tiheästi kasvava osmankäämi sitoo runsaasti hiiltä, josta osa voi jäädä kerryttämään maaperän hiilivarastoa.
25 000 hehtaarille mahtuisi yli miljardi leveäosmankäämiä. Fluff Stuff on laskenut, että niiden siemenhöytyvällä täyttäisi vuodessa 20 miljoonaa tyynyä.
Täytemateriaalin lisäksi osmankäämiä voidaan käyttää paljon muuhunkin, kertoo materiaalitutkimuksesta vastaava Lukas Schuck.
”Varret ja lehdet voidaan hyödyntää esimerkiksi rehuna, korvata niillä turve kasvualustoissa tai käyttää luonnollisena eristemateriaalina rakennuksissa. Sen kasvattaminen on ilmastoviisasta bisnestä.”
Kerhohuoneesta isoille markkinoille
Fluff Stuffin tarina alkoi pari vuotta sitten Otaniemen kampuksen Ossinlammelta, missä Lukas Schuck kiinnitti ystävänsä kanssa huomiota ilmassa leijaileviin osmankäämihöytyviin.
”Keräsimme höytyvää ja täytimme sillä yksinkertaisia juuttipusseja, jotka veimme ystävän kotitalon kerhohuoneeseen. Ne olivat tosi mukavia ja pidettyjä ja tajusin, että tästä voisi tulla jotain isompaa”,
Schuck pyysi mukaan kestävän kehityksen parissa muun muassa liiketalouskonsulttina ja järjestökonkarina työskennelleen Tea Auramon, joka vastaa Fluff Stuffin strategiasta. Ydintiimiin kuuluvat myös Laura Rusanen, muotoilija ja graafikko Amir Tahvonen sekä brändikonkari Samu-Jussi Koski. Tiimi tekee tiivistä yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Untuva- ja höyhentäytteiden globaalit markkinat ovat yli kuusi miljardia euroa vuodessa; täytteisiin ja kankaisiin käytettävän polyesterikuidun noin 100 miljardia euroa.
Kiinnostus kestävämpiin vaihtoehtoihin on kuitenkin hurjassa kasvussa.
Auramo paljastaa, että Fluff Stuff on jo käynyt keskusteluja usean tunnetun suomalaisyrityksen kanssa. Markkinoiden valloitus alkaa suunnitelman mukaan Pohjoismaista ja muualta Euroopasta.
”Ihanneskenaariossa meillä on lähitulevaisuudessa huolellisesti valikoitu yhteistyökumppanien joukko: pari suurempaa kansainvälistä toimijaa sekä kourallinen pieniä, kunnianhimoisia ja kiinnostavia yrityksiä.”
Fluff Stuff on perustamassa osakeyhtiötä ja suunnittelee ensimmäistä rahoituskierrosta 2022 loppupuolelle. Fluff Stuff on mukana Aalto-yliopiston Designs for a Cooler Planet -näyttelyssä, joka avautui 7. syyskuuta. Fluff Stuffin näyttelysivut löytyvät täältä.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Siirry videokanavalle
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lukas Schuck
puh. +045 325 1968
hello@fluffstuff.fi
Tea Auramo
puh. 040 049 7140
hello@fluffstuff.fi
Kuvat




Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää9.10.2026 08:56:24 EEST | Tiedote
Uusi aivotutkimus osoittaa, että ensi kertaa tavatun ihmisen herättämät tunteet riippuvat paitsi siitä, koetaanko hänet omaan vai toiseen ryhmään kuuluvaksi, myös hänen tunnetilastaan ja etäisyydestään katsojaan. Ryhmien väliset erot tunteissa tulevat esiin erityisesti, kun toiseen ryhmään kuuluva ihminen tulee lähelle katsojaa.
Tutkimus selvitti pk-yritysten kansainvälistymisen sudenkuoppia – näin vältetään ulkoisen rahoituksen ”kultainen häkki”7.10.2026 09:55:00 EEST | Tiedote
Valtiollinen tuki voi vauhdittaa pk-yrityksen kansainvälistymistä, mutta se voi myös hidastaa prosessia tai aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Uuden tutkimuksen mukaan ratkaisevaa on, kuinka paljon päätösvaltaa yrityksen johdolle jää ja kuinka hyvin tarjottu tuki vastaa yrityksen tarpeisiin. Hyvä uutinen on, että johtajat voivat omilla toimillaan merkittävästi vaikuttaa lopputulokseen.
Energiatehokkuus vaikuttaa jo asuntolainaasi – seuraavaksi katse kääntyy ilmastoriskeihin30.9.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan kiinteistön energialuokalla on jo nyt vaikutusta asuntolainapäätökseen. Hyvä energialuokka voi oikeuttaa vihreään lainaan tai muihin etuihin, kun taas heikko energialuokka voi tehdä kohteesta pankin silmissä rahoituskelvottoman. Tulevaisuudessa lainapäätökseen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi tulva- ja muut ilmastoriskit.
Pitsinnypläyksellä voidaan valmistaa muotoaan muuttavia tekstiilirakenteita28.9.2026 13:30:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat kehittäneet pitsinnypläykseen perustuvia tekstiilirakenteita, jotka voivat muuttaa muotoaan ympäristön muutosten seurauksena. Tutkimuksessa yhdistyvät perinteinen käsityötekniikka, aktiiviset materiaalit ja tietokonemallinnus.
Elokuvataiteen väitös: Elokuvaohjaaja ei johda vain visiota – myös luova ryhmä tarvitsee johtamista17.9.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
Aalto-yliopistossa tarkastettava Hanna Maylettin väitöstutkimus tunnistaa elokuvaohjaajan taiteellisessa johtajuudessa kaksi toisiinsa kietoutuvaa ulottuvuutta: teoksen sisällön sekä työryhmän sosiaalisten prosessien säätelyn. Vuorovaikutus, luottamus, valtasuhteet ja tunteet muovaavat sitä, miten yhteistyö ja luova toimijuus rakentuvat elokuvanteon prosessissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
