Suomen Akatemialta 2,4 miljoonan euron rahoitus luonnontieteiden ja matematiikan akatemiahankkeille Jyväskylän yliopistoon
Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt yhteensä lähes 2,4 miljoonan euron rahoituksen neljälle Jyväskylän yliopiston akatemiahankkeelle. Rahoituksen sai viisi matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa työskentelevää tutkijaa. Rahoitukset myönnettiin ajalle 1.9-31.8.2024.
Hakukierroksella toimikunta myönsi rahoitusta kaikkiaan 78 akatemiahankkeelle yhteensä 45,7 miljoonaa euroa.
”Tänä vuonna monissa hankkeissa esitettiin rohkeita uusia tieteellisiä avauksia. Lisäksi toimikunta sai laadukkaita monitieteisiä, useamman tutkimusorganisaation muodostamia konsortiohakemuksia, joissa konsortion tuoma lisäarvo oli merkittävä”, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Reko Leino.
Professori Kari J. Eskola sai lähes 600 000 euron rahoituksen hankkeeseen, jossa kehitetään suurienergiaisille ydintörmäyksille useamman mittaussuureen samanaikaista teoria-analyysiä, joka liittyy hiukkasfysiikan Standardimallin Kvanttiväridynamiikka-osuuden testaukseen. Tavoitteena on selvittää ytimien protonien ja neutronien kvarkki-gluonirakenne sekä törmäyksissä muodostuvan kvarkki-gluoniplasman ominaisuudet CERNin ja Brookhaven National Laboratoryn kiihdyttimien mittaustuloksista.
Mallinnuksessa hyödynnetään erilaisia laskennallisia menetelmiä ja se kattaa koko ydintörmäyksen. Projektissa on tutkijakoulutusta kaikilla tasoilla ja se on hyvin ajankohtainen CERNin LHC-törmäyttimellä tehtävien ydintörmäysten myötä.
Professori Janne Ihalaisen ja professori Gerrit Groenhofin yhteinen GenEn Project – tutkimuskonsortio sai lähes 800 000 euron rahoituksen hankkeeseen ”Geenit vai ympäristö: Kuinka proteiinien ympäristö vaikuttaa niiden toimintaan”. Sen tavoitteena on selvittää, kuinka kiteytyminen vaikuttaa proteiineihin. Tutkijat yhdistävät aikaerotteisen laserspektroskopian, aikaerotteisen röntgenkristallografian ja laskennallisen kemian tutkiakseen entsymaattisia reaktioita kiteissä ja liuoksissa. Tekniikoiden avulla entsymaattisia prosesseja voidaan tutkia kaikissa aikaskaaloissa, atomitasolla.
”Proteiinien toiminnan dynaamikan kuvantaminen atomitasolla on tullut mahdolliseksi vapaaelektroni-lasereiden kehityksen myötä vasta viime aikoina. Tämän tekniikan rajoituksena on, että proteiineja tutkitaan sen kidemuodoissa. Samalla se nostaa jälleen esiin ”ikiaikaisen” kysymyksen kuinka proteiinien toiminta ja dynamiikka liuosolosuhteisiin verrattuna on heikentynyt kiteytysolosuhteiden luomien rajoitteiden myötä. Vaikka tämä kysymys on esitetty usein, vasta nyt meillä on käsissämme kokeellisia tekniikoita, joilla voimme vastata tähän kysymykseen kattavasti.”
Professori Jan Lundell sai lähes 400 000 euron rahoituksen tutkimukseen, joka on osa Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistä LICCAC -konsortiota. Tutkimuksessa selvitetään ilmakemian kannalta merkittävien vetysidottujen kompleksien rakenteita, fysiko-kemiallisia ominaisuuksia sekä kemiallista reaktiivisuutta. Samalla saadaan tietoa, miten kompleksit vaikuttavat yleisellä tasolla ilmakehän energiatasapainoon, ilmanlaatuun ja ilmastonmuutokseen.
Tutkimuksessa hyödynnetään alhaisten lämpötilojen jalokaasumatriiseja eristämään tutkittavat systeemit ulkopuolisilta häiriöiltä. Tutkimuksissa käytetään selektiivisiä valonlähteistä käynnistämään molekyylien sisäisiä tai molekyylien välisiä reaktioita, jotka jalokaasumatriiseissa voidaan kartoittaa askel askeleelta. Tavoitteena on selvittää, miten vetysidotut kompleksit muodostuvat, ja miten niitä voidaan kemiallisesti muokata sopivasti valitun valon avulla.
Professori Jani Onninen lähes 550 000 euron rahoituksen matematiikan perustutkimuksen hankkeeseen ”Sobolev-kuvaukset ja energiaintegraalit geometrisessa funktioteoriassa”.
Projekti on matemaattista perustutkimusta matemaattisen analyysin alalta. Onnisen tavoitteena on kehittää variaatiolaskennan menetelmiä geometrisen funktioteorian ja epälineaarisen elastiikan teorioita varten. Projektissa ohjataan myös tutkijakoulutettavaa ja tutkijatohtoreita.
Lisätietoja:
Kari Eskola, kari.eskola@jyu.fi , +358408054066
Janne Ihalainen, janne.ihalainen@jyu.fi, +358 40 024 7979
Gerrit Groenhof, gerrit.x.groenhof@jyu.fi, +358408054664
Jan Lundell, jan.c.lundell@jyu.fi, +358407445270
Jani Onninen, jani.k.onninen@jyu.fi, +358 40 8053747
Viestinnän asiantuntija Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Twitter: jyscience Facebook: jyuscience
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa9.7.2020 13:40:25 EEST | Tiedote
FM Aija Katriina Ahlberg tutkii väitöksessään luku- ja kirjoitustaidon oppimista kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä. Tulokset osoittavat kirjainmerkkien tärkeän roolin siinä, miten lukija hahmottaa kielen äännerakenteita. Tutkimus toteutettiin Lounais-Etiopiassa konson kieltä puhuvien aikuisten parissa, mutta tutkimuksen tuloksilla on annettavaa myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetukseen Suomessa.
Väitös 14.8.2020: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta (Yli-Tepsa)9.7.2020 11:29:20 EEST | Tiedote
Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?
Vertailu osoitti: suomalaisten yksinolo lisääntynyt8.7.2020 10:06:30 EEST | Tiedote
Koronan aikana on huomattu yksinolon lisääntyminen. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut tosin jo aiemmin. Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Ryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa.
Jäitkö ilman opiskelupaikkaa? Jyväskylän yliopisto hyvittää avoimen väylän opintomaksuja lukuvuonna 2020–20218.7.2020 08:00:00 EEST | Uutinen
Jyväskylän yliopisto haluaa kannustaa ilman opiskelupaikkaa jääneitä hakijoitaan tutkintotavoitteiseen opiskeluun avoimessa yliopistossa. Ensimmäistä korkeakoulututkintoaan tavoitteleville hyvitetään opintomaksuja 25 opintopisteen verran Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opintosuorituksia vastaan.
Luontomuseo ja Näyttelykeskus Soihtu avataan elokuun puolivälissä8.7.2020 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tiedemuseon yleisökohteet Luontomuseo ja Näyttelykeskus Soihtu avataan jälleen elokuun puolivälissä. Molempiin on vapaa pääsy.
Väitös 14.8.2020: Mitä aivoissa tapahtuu, kun opimme miltä kirjain kuulostaa (Xu)7.7.2020 13:53:25 EEST | Tiedote
Äänteiden yhdistäminen kirjoitettuihin kirjaimiin on tärkeä vaihe lapsille aakkosia opetellessa. Tämän prosessin automaation kehittyminen aivoissamme kestää vuosia, ja kykenemättömyys kehittää kirjain-äänne automaatiota on yhdistetty lukemisvaikeuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme