Museovirasto

Suomen ensimmäinen hakemus Euroopan kulttuuriperintötunnukselle lähetetty Euroopan komissioon

Jaa
Jyväskylän yliopiston hakema kohde Seminaarinmäen kampus tuo esiin Suomen ja Euroopan koulujärjestelmän merkitystä tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan perustana. Tuloksia odotetaan alkuvuonna 2022.
Yleisöä kerääntyneenä arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman kokoustila Lyhdyn terassimuureille kuuntelemaan musiikkia. 
Kuva: Pirjo Vuorinen
Yleisöä kerääntyneenä arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman kokoustila Lyhdyn terassimuureille kuuntelemaan musiikkia.  Kuva: Pirjo Vuorinen

Museovirasto on yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Euroopan kulttuuriperintötunnuksen asiantuntijaryhmän kanssa toimittanut Euroopan komissiolle hakemuksen kulttuuriperintötunnuksen saamiseksi Jyväskylän Seminaarinmäen kampukselle. Seminaarinmäkeä on tulevaisuudessa tarkoitus avata eurooppalaiselle yleisölle – erityisesti lapsille ja nuorille.

”Seminaarinmäen ja suomalaisen koulutusjärjestelmän merkitys nimenomaan eurooppalaisesta näkökulmasta on kiinnostava. Miten annettavaa tällä suomalaisella kohteella on muulle Euroopalle? Olemme osa laajempaa tarinaa, ja Euroopan kulttuuriperintötunnus haastaa meitä liittämään itsemme siihen. Seminaarinmäki ja tasa-arvoinen koulutus on upea ensimmäinen esimerkki”, sanoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.

Museovirasto koordinoi kulttuuriperintötunnuksen käyttöä Suomessa. Nyt Euroopan komissiolle lähteneeseen hakemukseen odotetaan vastausta alkuvuonna 2022.

Maailmanlaajuisesti tunnustetun koulujärjestelmän perusta

Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki on suojeltu, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jossa on rakennuksia 1800-luvun lopulta nykypäivään. Alueen arkkitehteina ovat olleet mm. Constantin Kiseleff, Alvar Aalto, Arto Sipinen sekä Lahdelma & Mahlamäki Oy. Tässä miljöössä on luotu maailmanlaajuisesti tunnustetun koulujärjestelmän perusta, sillä sinne perustettiin vuonna 1863 Suomen ensimmäinen opettajaseminaari.

Seminaarinmäelle tunnusta hakevat Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus/tiedemuseo, Historian ja etnologian laitos, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos sekä Opettajankoulutuslaitos.

”Seminaarin seuraajat korkeakoulu ja yliopisto ovat jatkaneet samalla linjalla ja edistäneet merkittävästi kasvatusalan eurooppalaista opetus- ja tutkimustraditiota. Vahva oppihistoriallinen tausta näkyy Seminaarinmäen avoimen kampuksen monikerroksisessa arkkitehtonisessa ympäristössä, jonka myös kaupunkilaiset tuntevat omakseen. Tulevaisuuden kampus toimii vahvasti jatkuvan oppimisen ja avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti ja luo yhä enemmän mahdollisuuksia myös kansalaistieteelle. Yliopiston Lähde-kirjastorakennuksen peruskorjaus valmistuu kesällä 2021, ja samalla avautuvat kaikille avoimet näyttely-, tapahtuma- ja opetustilat muun muassa lasten ja nuorten tiedekasvatuksen käyttöön”, museotoimintojen päällikkö Pirjo Vuorinen Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksesta sanoo.

Tunnuksia myönnetään merkittäville kulttuuriperintökohteille

Euroopan komissio on myöntänyt kulttuuriperintötunnuksia vuodesta 2014, joka toinen vuosi, yhteensä 48 kohteelle, jotka liittyvät muun muassa rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Lisäksi kohteita on kehitettävä pedagogisen hankkeen kautta. Tunnuksen saaneiden joukossa ovat Vanhan Ateenan keskusta, Schengenin kylä ja Gdanskin historiallinen telakka.

Tunnuksen on tarkoitus lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomi liittyi mukaan Euroopan Unionin alaiseen toimeen loppuvuonna 2018. Museovirasto koordinoi sen toimeenpanoa.

Lisätietoja
Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto
leena.marsio@museovirasto.fi, p 029533 6017

Pirjo Vuorinen, museotoimintojen päällikkö, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus/tiedemuseo pirjo.vuorinen@jyu.fi, p. 040 550 6099

Lisätietoja Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta
https://www.museovirasto.fi/fi/tietoa-meista/kansainvalinen-toiminta/euroopan-unioni-ja-kulttuuriperinto/euroopan-kulttuuriperintotunnus

Euroopan komission sivut ja kulttuuriperintötunnuksen saaneet kohteet
https://ec.europa.eu/programmes/creative-europe/actions/heritage-label/sites_en

Kulttuuriperintötunnuksen FB-sivut

Avainsanat

Kuvat

Yleisöä kerääntyneenä arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman kokoustila Lyhdyn terassimuureille kuuntelemaan musiikkia. 
Kuva: Pirjo Vuorinen
Yleisöä kerääntyneenä arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman kokoustila Lyhdyn terassimuureille kuuntelemaan musiikkia.  Kuva: Pirjo Vuorinen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Museovirasto
Museovirasto
Sturenkatu 2a
00510 HELSINKI

https://www.museovirasto.fi

Museovirasto

Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

//KORRIGERAT MEDDELANDE // BILDEN MÅSTE BYTAS UT // Vasaskeppets lillasyster Falken hittad i Finska viken13.6.2025 09:16:47 EEST | Pressmeddelande

Vi ber er korrigera den bild av 3D-mallen som används i Falken-nyheterna och som medföljer detta meddelande. Det finns ett upphovsrättsproblem med den tidigare bilden. Forskare inom programmet Forskningsprogrammet Forgotten Fleet Glömda flottan har fastställtidentifierat ett skeppsvrak att vraket utanför Porkala i Finska viken är pinasssom krigsfartyget Falken, sjönk hösten 1651,. Falken byggdes åt som tillhördekung Gustav II Adolf användes och ssenare under Drottning Kristina och . Falken spelade en central roll i den svenska flottan – både i strid och som transportfartyg för åt högt uppsatta personer.

// KORJATTU TIEDOTE // Kuva vaihdettava // Vasa-laivan pikkusisko Falken löytynyt Suomenlahdelta13.6.2025 09:16:47 EEST | Tiedote

Pyydämme korjaamaan Falken-uutisissa käytetyn 3D-mallin kuvan ja kuvaajatiedon tämän tiedotteen mukana olevaan. Aiemmassa kuvassa on tekijänoikeusongelma. Unohdettu laivasto -tutkimusohjelmassa on tunnistettu Suomenlahdelle Porkkalan edustalle uponnut hylky pinassi Falkeniksi, joka kuului kuningas Kustaa Aadolfille ja myöhemmin kuningatar Kristiinalle. Vuonna 1651 uponnut Falken oli tärkeä osa Ruotsin laivastoa niin sotatoimissa kuin merkkihenkilöiden kuljettajana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye