Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseo Helsingin yliopiston raha- ja mitalikokoelman viralliseksi omistajaksi

Jaa

Helsingin yliopiston raha- ja mitalikokoelma on ollut talletettuna Suomen kansallismuseoon vuodesta 1920. Suomen vanhin julkinen kulttuurihistoriallinen museokokoelma on vuodelta 1747. Nyt kokoelman omistus on siirtynyt Suomen kansallismuseolle, ja kokoelman noin 60 000 esinettä virallisesti osaksi museon numismaattisia kokoelmia. Sopimus lahjoituksesta tehtiin lokakuussa 2022. Allekirjoittajina olivat Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom ja Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.

Suomen ensimmäinen oma raha. Suomelle myönnettiin oma rahayksikkö 4.4.1860 ja samalla Suomen Pankki sain luvan laskea aluksi liikkeeseen yhden ja kolmen markan seteleitä. Kolmen markan setelit valmistuivat ensin ja laskettiin liikkeelle 30.5., markat valmistuivat 9.6. Molempien rahojen ensimmäiset kappaleet (n:o 1) ovat Suomen kansallismuseolle lahjoitetussa raha- ja mitalikokoelmassa. Kuva: Liisa Kunnas-Pusa, Museovirasto
Suomen ensimmäinen oma raha. Suomelle myönnettiin oma rahayksikkö 4.4.1860 ja samalla Suomen Pankki sain luvan laskea aluksi liikkeeseen yhden ja kolmen markan seteleitä. Kolmen markan setelit valmistuivat ensin ja laskettiin liikkeelle 30.5., markat valmistuivat 9.6. Molempien rahojen ensimmäiset kappaleet (n:o 1) ovat Suomen kansallismuseolle lahjoitetussa raha- ja mitalikokoelmassa. Kuva: Liisa Kunnas-Pusa, Museovirasto

Turun akatemian (nykyinen Helsingin yliopisto) raha- ja mitalikabinetti on Suomen vanhin julkinen kulttuurihistoriallinen museokokoelma. Numismaattinen kabinetti eli numophylacium muodostettiin akatemian saamista raha- ja mitalilahjoituksista vuonna 1747. Toisin kuin muut kokoelmat, varsin suuri osa raha- ja mitalikabinetin kokoelmasta pelastui vuoden 1827 suuresta Turun palosta. Raunioista talteen kerätyt 4503 rahaa ja mitalia siirrettiin Akatemian mukana Helsinkiin. 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa kokoelmaan kuului etupäässä antiikin rahoja ja ruotsalaisia mitaleita. Suomesta 1800-luvulla löytyneet rahat lunastettiin tai lahjoitettiin Helsingin yliopiston kokoelmaan, joten kokoelma sisältää paljon mielenkiintoisia arkeologisia löytöjä.

Yliopiston noin 60 000 esinettä sisältävä kokoelma siirrettiin vuonna 1921 vastavalmistuneeseen Kansallismuseoon Helsinkiin, ja kokoelmaa on siitä asti säilytetty osana Suomen kansallismuseon kokoelmia. Nyt kokoelman omistus on siirtynyt virallisesti Suomen kansallismuseolle.

 “Suomen kansallismuseon numismaattiset kokoelmat ovat rakentuneet sadan vuoden kuluessa pitkälti juuri Helsingin yliopiston raha- ja mitalikokoelman ympärille ja paljolti sen ansiosta ne ovat merkittävin numismaattinen museokokoelma Suomessa”, numismaattisten kokoelmien intendentti Frida Ehrnsten Suomen kansallismuseosta sanoo.

Suomen kansallismuseon numismaattisiin kokoelmiin kuuluu kaikkiaan noin 250 000 rahaa, mitalia ja ansiomerkkiä. Suomen kansallismuseon numismaattisilla kokoelmilla on erityismuseoihin rinnastettava valtakunnallinen tallennusvastuu koskien Suomen rahahistoriaa, kunniamerkkejä sekä suomalaisia ja Suomea koskevia mitaleita. Numismaattisten kokoelmien intendentti vastaa lisäksi rahalöytöihin liittyvistä viranomaistehtävistä yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Kokoelman valikoidut esineet esille digitoituna verkkoon

Esittely Helsingin yliopiston raha- ja mitalikokoelman aarteista on tarkoitus avata Suomen kansallismuseon verkkosivun Digitaalinen kokoelma -sivustolla vuonna 2023. Kokoelman jo digitoidut esineet (2 120 kpl) löytyvät hakupalvelu Finnasta. Kokoelmatunnus on RKHY. 

Digitaalinen kokoelma Suomen kansallismuseon verkkosivulla:
https://www.kansallismuseo.fi/fi/digitaalinen-kokoelma

Ruotsalaisista mitaleista pieni osa on julkaistu digikokoelmassa: https://www.kansallismuseo.fi/fi/digitaalinen-kokoelma/tutkijan-valinta/muistoja-turun-palosta

Ennen Turun paloa 1827 Turun akatemia omisti yli 2000 antiikin rahaa, palon jälkeen tallessa oli runsaat 1600 rahaa. Myös antiikin rahoista on tehty pieni nosto: https://www.kansallismuseo.fi/fi/digitaalinen-kokoelma/tutkijan-valinta/antiikin-rahoja





Avainsanat

Yhteyshenkilöt

intendentti Frida Ehrnsten, Suomen kansallismuseo, frida.ehrnsten@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6398

 

Kuvat

Suomen ensimmäinen oma raha. Suomelle myönnettiin oma rahayksikkö 4.4.1860 ja samalla Suomen Pankki sain luvan laskea aluksi liikkeeseen yhden ja kolmen markan seteleitä. Kolmen markan setelit valmistuivat ensin ja laskettiin liikkeelle 30.5., markat valmistuivat 9.6. Molempien rahojen ensimmäiset kappaleet (n:o 1) ovat Suomen kansallismuseolle lahjoitetussa raha- ja mitalikokoelmassa. Kuva: Liisa Kunnas-Pusa, Museovirasto
Suomen ensimmäinen oma raha. Suomelle myönnettiin oma rahayksikkö 4.4.1860 ja samalla Suomen Pankki sain luvan laskea aluksi liikkeeseen yhden ja kolmen markan seteleitä. Kolmen markan setelit valmistuivat ensin ja laskettiin liikkeelle 30.5., markat valmistuivat 9.6. Molempien rahojen ensimmäiset kappaleet (n:o 1) ovat Suomen kansallismuseolle lahjoitetussa raha- ja mitalikokoelmassa. Kuva: Liisa Kunnas-Pusa, Museovirasto
Lataa
Turun palosta talteen kerättyjä palaneita roomalaisia rahoja ja sulaneita osia raha- ja mitalikaapeista. Mitaleista yksi on akatemian ensimmäinen saanti vuodelta 1747, toinen kuningatar Kristiinan akatemiamitali ja kolmas akatemian professori H.G Porthanin mitali. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
Turun palosta talteen kerättyjä palaneita roomalaisia rahoja ja sulaneita osia raha- ja mitalikaapeista. Mitaleista yksi on akatemian ensimmäinen saanti vuodelta 1747, toinen kuningatar Kristiinan akatemiamitali ja kolmas akatemian professori H.G Porthanin mitali. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Kutsu medialle: Akseli Gallen-Kallela -näyttely avautuu Kansallismuseossa23.11.2022 12:54:42 EET | Kutsu

Kansallismuseon tuleva näyttely valottaa Akseli Gallen-Kallelan pitkää uraa ja avaa kansainvälisesti tunnetun taiteilijan monipuolista tuotantoa. Suomen kansallismuseon asiantuntijat esittelevät näyttelyn median edustajille 30.11. klo 10–11. Tilaisuudessa on mahdollista haastatella Suomen kansallismuseon näyttelypäällikkö Minerva Keltasta ja ylijohtaja Elina Anttilaa. Sovithan haastatteluajan etukäteen: viestintäasiantuntija Katariina Käyhkö, puh. 0295 336 145, katariina.kayhko@kansallismuseo.fi. Näyttely on avoinna 2.12.2022–2.4.2023.

Kutsu medialle: Akseli Gallen-Kallela -näyttely avautuu Kansallismuseossa22.11.2022 10:21:49 EET | Kutsu

Kansallismuseon tuleva näyttely valottaa Akseli Gallen-Kallelan pitkää uraa ja avaa kansainvälisesti tunnetun taiteilijan monipuolista tuotantoa. Suomen kansallismuseon asiantuntijat esittelevät näyttelyn median edustajille 30.11. klo 10–11. Tilaisuudessa on mahdollista haastatella Suomen kansallismuseon näyttelypäällikkö Minerva Keltasta ja ylijohtaja Elina Anttilaa. Sovithan haastatteluajan etukäteen: viestintäasiantuntija Katariina Käyhkö, puh. 0295 336 145, katariina.kayhko@kansallismuseo.fi. Näyttely on avoinna 2.12.2022–2.4.2023.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme