Helsingin yliopisto

Suomen kansanterveysviranomainen viesti suoremmin kansalle koronasta, Ruotsissa ohjeistus auktorisoitiin

Jaa

Koronapandemian hoitamiseen liittyvät keinot ja painopisteet vaihtelivat yhteiskuntajärjestelmien ja poliittisen ilmaston mukaan. Keinovalikoimaan vaikuttivat myös kansanterveysviranomaisille annettu rooli sekä media.

Suomen kansanterveysviranomainen eli THL yhdisti terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntemusta koronasta viestiessään, kun taas Ruotsissa vastaavan viraston toiminta perustui suoraviivaisemmin kansanterveyden asiantuntijoiden auktoriteettiin, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Tutkimuksessa vertailtiin, miten näiden kahden maiden kansanterveysvirastot viestivät koronasta pandemian ensimmäisenä vuotena. Ruotsissa viranomaisten viestinnässä painotettiin enemmän viestiä, että viranomainen tiesi, mitä on tekemässä jo ennen viruksen leviämistä.

- THL myönsi pandemian alkuvaiheessaavoimemmin tietämättömyyttään ja viestitti, että se seuraa tapahtumien kulkua, sanoo tutkimusjohtaja Matilda Hellman Helsingin yliopistosta.

Suomessa painotettiin enemmän pedagogista selitystä: lehdistötiedotteissa THL selitti, mitä yhteiskunnassa on kriisin aikana tapahtunut ja mitä kansalaiset voivat itse tehdä. Suoraan kansalaisille puhuminen johti paremmin suoriin neuvoihin.

Ruotsalaisen Folkhälsomyndighetenin yhteiskunnallinen rooli on erilainen kuin THL:n. Viraston viestinnän tehtävänä oli pikemminkin kertoa miten eri viranomaiset koordinoivat toimintaansa.

- Ruotsin koronaviestintä rakensi enemmän kansanterveyden auktoriteettia, ja se puhutteli vähemmän suoraan kansalaisia, Hellman taustoittaa.


Ruotsin kansanterveysviranomaiset eivät suoraan käsittele hyvinvointipolitiikkaa

Folkhälsomyndigheten on THL:ään verrattuna selkeämmin kansanterveyden asiantuntemus- ja koordinointivirasto. Ruotsissa hyvinvointipoliittiset ulottuvuudet eivät samalla tavalla tulleet ilmi kansanterveysviranomaisen tiedotteissa. Suomen viranomaisen viestinnässä sosiaaliset seikat painottuivat enemmän.

- Ruotsissa kukin viranomainen viestii omalle hallinnonalalleen kuuluvista pandemia-asioista. Kansalaisten on itse löydettävä oikea tieto viranomaisten viestintäviidakossa, Hellman tuumii.

- On kuitenkin tärkeää muistaa, että Folkhälsomyndighetenin ja THL:n viestintätyylit ovat linjassa niiden yhteiskunnallisen roolin kanssa. Suomessa ja Ruotsissa kansanterveysviranomaisilla on erilaiset mandaatit, hän jatkaa.

Tutkimuksen tulokset löytyvät kirjasta Governing Human Lives and Health in Pandemic Times, joka dokumentoi, miten eri maat reagoivat koronaviruspandemiaan ensimmäisenä vuotena. Kirja kuvaa esimerkit kahdeksasta maasta ja nostaa esiin sen, miten keinot ja pandemiaan liittyvä ajattelun tapa vaihtelivat poliittisen ilmaston mukaan.

Julkaisussa on ensimmäistä kertaa kokonaiskuva hallinnollisista keinoista, joita pandemiaan sovellettiin. Niitä tarkastellaan institutionaalisten, sosiaalis-maantieteellisten ja kulttuuristen asetusten kautta. Kirjan artikkeleissa tarkastellaan Brasilian, Kanadan, Intian, Iso-Britannian, Italian, Ruotsin, Saksan ja Suomen kehitystä pandemiassa.

https://www.routledge.com/Governing-Human-Lives-and-Health-in-Pandemic-Times-Social-Control-Policies/Hellman-Kettunen-Salmivaara-Stoneham/p/book/9781032147970

Lisätiedot:
Matilda Hellman
Puh. 040 7600713
matilda.hellman@helsinki.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Itämeren henkeäsalpaava vedenalainen maailma ja intohimoiset merentutkijat - 120 vuotta tutkimustyötä Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla19.5.2022 15:00:00 EEST | Tiedote

Tvärminnen eläintieteellinen asema on Itämeren vanhimpia tutkimusasemia. Korkeatasoista merentutkimusta on tehty yli 120 vuoden ajan ja tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää Itämeren ainutlaatuista rannikonläheistä luontoa. Juhlavuoden näyttelyssä esitellään Itämeren erityispiirteitä ja intohimoisia merentutkijoita uuden tiedon ja ajankohtaisten tutkimuskysymysten äärellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme