Suomen kattavaa korkeusmallia tarvitaan tulvien ja ilmastonmuutoksen torjunnassa

Korkeusmalli tuotetaan laserkeilausaineistosta, joka kuvaa maanpinnan muotoja tarkasti kahden metrin ruutukoossa. Viimeinen laserkeilaamatta ollut alue Lapin Angelissa saatiin keilattua viime kesänä. Maanmittauslaitos sai valmiiksi urakan, joka alkoi vuonna 2008. Kansallisessa peruspaikkatietojen tuotannossa kyseessä on siis huomattava merkkipaalu.

– Se, että meillä on tasalaatuinen, tarkka ja digitaalisessa muodossa oleva korkeustieto koko maasta, mahdollistaa analyysien tekemisen uudella tavalla. Korkeusmallin avulla voidaan tuottaa tarkempi valuma-aluejako koko Suomesta. Sitä tarvitaan esimerkiksi vesistönsuojelussa ja tulvamallinnuksessa, iloitsee kartastopäällikkö Heli Laaksonen Maanmittauslaitokselta.

Korkeusmalleja hyödynnetään usein yhdessä muiden maastotietojen kanssa erilaisissa analyyseissa ja sovelluksissa. Kun maanpinnan korkeus tiedetään tarkasti, se mahdollistaa myös maanpinnalla sijaitsevien kohteiden, kuten rakennusten ja puuston korkeuden, tarkemman määrittämisen.

Korkeusmalli mahdollistaa kustannustehokkaat mallinnukset

Kartoilla korkeustieto esitetään perinteisesti korkeuskäyrien avulla. Digitaaliset korkeusmallit kuvaavat maanpinnan korkeuseroja käyriä paljon tarkemmin. Tietoa hyödyntävät monet viranomaiset, jotka tarvitsevat tietoa tulkitakseen maanpinnan kallistuksia ja pienimuotoisiakin pinnanmuotoja. Näin voidaan selvittää esimerkiksi, mihin suuntaan vesi valuu. Tieto auttaa tulvariskien arvioinnissa.

– Maanmittauslaitoksen korkeusmalli on mahdollistanut kustannustehokkaasti niin tulvien, virtausreittien kuin valuma-alueiden aikaisempaa tarkemman mallinnuksen. Tulvakarttojen avulla voidaan suunnitella etukäteen toiminta tulvatilanteessa, kuten tilapäiset suojaukset ja asukkaiden evakuoinnit. Tulvakartat ovat myös keskeinen työkalu ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Niiden avulla voidaan varautua tulevaisuuden tulvariskeihin esimerkiksi maankäytön suunnittelussa, kertoo professori Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Korkeusmallia hyödynnetään lisäksi esimerkiksi geologisessa tutkimuksessa sekä metsäsektorilla. Myös Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvissa hyödynnetään korkeusmallia.

– Mitä parempi korkeusmalli, sitä tarkempi ortoilmakuva. Korkeusmallin perusteella Kansallisen maastotietokannan kohteille saadaan johdettua niiden korkeustieto, Heli Laaksonen kertoo.

Tiedot tehokkaassa käytössä myös suunnistuskartoilla

Korkeusmalli on avointa aineistoa, joten se on helposti hyödynnettävissä monenlaiseen harrastuskäyttöön. Korkeusmallin voi ladata kuka tahansa käyttöönsä Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelusta.

Suomen Suunnistusliiton suunnistuskarttojen valmistusta valvova karttavastaava Pasi Jokelainen kertoo, että Maanmittauslaitoksen avoimen aineiston korkeusmallia ja laserkeilausohjelmassa tuotettua pistepilviaineistoa käytetään käytännössä kaikkien uusien suunnistuskarttojen lähtöaineistoina.

– Maanmittauslaitoksen nykyiset aineistot ovat vaikuttaneet paljon suunnistuskarttojen nykytilanteeseen ja tekemiseen. Korkeusmalli on perustana suunnistuskartoille ja varsinainen maastokartoitus on nyt aiempaa helpompaa, Jokelainen kertoo.

Aineiston avoimuus on taloudellinen kysymys monille toimijoille. Suomen Suunnistusliitossakin pohja-aineiston hankintakustannukset ovat pudonneet murto-osaan, kun koko maasta on saatavilla riittävän tarkka korkeusmalli. Sitä täydennetään muulla avoimesti jaossa olevalla paikkatiedolla.

– Uuden suunnistuskartan tekemisen aloittamiskynnys on nyt matala, kun kaikkialta Suomesta on saatavilla korkeusmalli, Jokelainen toteaa.

Korkeusmallia ajantasaistetaan Kansallisen laserkeilausohjelman etenemisen mukaisesti. Ajantasaistettavat alueet ovat merkittäviä muutoksia maanpinnassa, jotka ovat yleensä rakentamisen aiheuttamia, kuten esimerkiksi uusi tie.

Voit tutustua korkeusmallista tehtyihin visualisointeihin eli niin kutsuttuihin vinovalovarjosteisiin muun muassa Paikkatietoikkunassa. Katso lyhyt video, miten voit Paikkatietoikkunassa mitata vaikkapa tonttisi korkeudet hyödyntämällä Maanmittauslaitoksen korkeusmallia.

Lisätietoja:

Kartastopäällikkö Heli Laaksonen, +358 40 098 8243, heli.laaksonen@maanmittauslaitos.fi

Korkeusmalli KM2:n saatavuus ja laatuluokka kuukausittain: https://www.maanmittauslaitos.fi/peruspaikkatietojen-yllapito

Lisätietoa laserkeilausohjelmasta: https://www.maanmittauslaitos.fi/laserkeilaus-ja-ilmakuvaus