Suomen lääkäreiden professionalisoituminen alkoi jo 1700-luvulla
Ammattikunta oli alkanut kehittyä jo osana Ruotsin lääkärijärjestelmää, ja se oli alusta asti valtion valvonnassa ja suojeluksessa. Lääkäreiltä myös edellytettiin akateemista koulutusta. Heitä oli kuitenkin Suomessa huomattavasti vähemmän suhteessa väestöön kuin Ruotsin puolella, ja määrä kasvoi hitaasti.
Professiolla tarkoitetaan ammattikuntaa, joka on saavuttanut yhteiskunnassa vahvan ja arvostetun aseman ja professionalisoitumisella sitä prosessia, jolla tämä asema saavutetaan. FM Saara-Maija Kontturi selvitti Suomen historian väitöstutkimuksessaan Lääkärikunnan synty: Suomen lääkärit n. 1750-1850 lääkärikunnan ammatillista kehitystä ensimmäisen sadan vuoden ajalta.
Suomen siirryttyä vuonna 1809 Venäjän hallitsijan alaisuuteen Suomeen piti perustaa oma lääkintökollegio ja terveydenhoito, ja monilta osin tämä edisti lääkärijärjestelmän kehitystä. Virkoja lisättiin, koulutusta kehitettiin ja lääkäreiden asema ja arvostus kohosivat. Suomen lääkäreiden oma päätäntävalta ammattikuntansa asioista kasvoi.
Professionalisoituminen tapahtui vuorovaikutuksessa monien yhteiskunnallisten tapahtumien ja taustalla käynnissä olevien kulttuuristen muutosten kanssa. Lopulta lääkärit tarvitsivat asemansa lujittamiseksi myös potilaidensa luottamuksen, eikä sitä saavutettu hetkessä, sillä etenkään rahvas ei ollut tottunut hakemaan apua vaivoihinsa lääkäriltä.
Tarvittiin lääkintäkulttuurin muutos. Tautiepidemioiden taltuttamistoimenpiteet lisäsivät kontakteja lääkäreiden ja rahvaan välillä ja totuttivat vähitellen lääkäreihin hoidontarjoajina.
Tieteellisyys ja akateeminen koulutus erottivat alusta asti lääkärit muista toimijoista ja antoivat heille mahdollisuuden määritellä ammattikuntansa rajoja. Epävirallisia parantajia valvottiin ja väärinkäytöksistä ilmoitettiin eteenpäin, mutta enemmän vahdittiin niitä, jotka olivat samojen resurssien äärellä: kirurgeja ja apteekkareita. Tällä tavoin lääkärit suojelivat ammattikuntansa etua, vaikka varsinainen ammattijärjestötoiminta ei ollut vielä käynnistynyt.
Tutkimus havainnollistaa professioiden kehityksen tiivistä yhteyttä yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja kulttuuriseen ilmapiiriin.
FM Saara-Maija Kontturin Suomen historian väitöskirjan "Lääkärikunnan synty: Suomen lääkärit n. 1750-1850" tarkastustilaisuus pidetään 23.4.2021 klo 12 alkaen verkkovälitteisesti. Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija, FT Heini Hakosalo (Oulun yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti, FT Jari Eilola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta verkkovälitteisesti. Linkki Moniviestimen suoraan lähetykseen: https://r.jyu.fi/dissertation-kontturi-230421
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä on 045 2699 181.
Julkaisu: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8603-2
Taustatietoja:
Ylioppilas 2009 Jyväskylän lyseon lukiosta. Filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta 2014, pääaine Suomen historia. Tällä hetkellä projektitutkijana Itä-Suomen yliopiston hankkeessa Changing Attitudes Towards Medical Uncertainty.
Lisätietoja:
Saara-Maija Kontturi, 0400851743, smkontturi@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Liikuntaharjoittelun yksilöllisyys kansainvälisen konferenssin pääteemana Jyväskylässä 19.–21.11.202513.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Miksi toiset kehittyvät liikuntaharjoittelussa nopeammin kuin toiset? Miten harjoitteluvasteita voidaan ennustaa ja miten perimä vaikuttaa harjoittelun tuloksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan vastauksia Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä valmennustieteen konferenssissa, joka kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ja johtavat alan tutkijat ympäri maailmaa.
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme