Suomen ympäristökeskus

Suomen merimetsokannassa vain alueellisia muutoksia

Jaa

Kesällä 2022 merimetsojen pesiä laskettiin Suomessa noin 24 470 kappaletta. Koko Suomen pesimäkannan koko on vaihdellut vuoden 2015 jälkeen enää vain muutamalla prosentilla. Alueellisesti pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria.

Merimetsoyhdyskunta. Kuvaaja: Heikki Kotiranta
Merimetsoyhdyskunta. Kuvaaja: Heikki Kotiranta

Suomen pesimäkanta oli kesällä 2022 vajaan prosentin verran, 140 pesää, pienempi kuin edelliskesänä. Vuoden 2021 syyskesällä Haminasta löytyi yksi uusi kolmen sadan pesän yhdyskunta, joka nosti edellisvuoden pesämäärän noin 24 610 pesään. Vuoden 2021 kanta oli viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2020.

Suomenlahdella ja Selkämerellä sijaitsi kummassakin noin kolmannes merimetson pesistä, Saaristomerellä viidennes, Merenkurkussa kymmenen prosenttia ja Perämerellä yhdeksän prosenttia.

”Suomenlahdella merimetsokanta pienentyi runsaat kymmenen prosenttia, kuten myös Saaristomerellä ja Merenkurkussa. Selkämerellä ja Perämerellä merimetsokanta oli sen sijaan viidenneksen suurempi kuin kesällä 2021”, kertoo tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Rusasen mukaan Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Merenkurkussa runsas merikotkakanta vaikuttaa merimetsoihin: ”Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Merenkurkussa merimetson pesiä oli tänä vuonna yhteensä lähes 6 000 vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Merenkurkussa pesiä on vain vajaa puolet kesän 2018 määrästä ja yhdyskuntia seitsemän sijaan kaksi.”

Koko Pohjanlahden alueen merimetsokanta kasvoi kokonaisuutena 12 prosenttia. Pohjanlahden alueella oli lähes 12 700 pesää, joista Selkämerellä noin 8 010, Merenkurkussa 2 480 ja Perämerellä 2 190. Suomenlahdella oli kesällä 2022 noin 7 380 pesää ja Saaristomerellä 4 400.

Entistä suurempi osuus merimetsoista pesi suurissa yhdyskunnissa

Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 52. Yhdyskunnat pesivät yhteensä 71 luodolla tai saarella ja lisäksi viisi yhdyskuntaa pesi pikkuporukoissa pelkästään merimerkkien, linjataulujen tai majakan rakenteissa.

Yli 60 prosenttia koko Suomen merimetsokannasta pesi kahdeksassa suurimmassa yhdyskunnassa. Nämä yli tuhannen pesän yhdyskunnat sijaitsivat Raumalla (noin 4 700 pesää), Mustasaaressa (2 240), Porvoossa (1 680), Turussa (1 490), Kristiinankaupungissa (1 430), Kokkolassa (1 360), Porin Enäjärvellä (1 250) ja Espoossa (1 140).

Kuntatasolla kanta pieneni eniten, noin 1 100 pesällä, Kirkkonummella ja kasvoi voimakkaimmin, 1 040 pesällä, Raumalla. Uudessakaupungissa ja Raaseporissa kanta pieneni noin 400 pesällä, Espoossa, Porissa ja Mustasaaressa kanta puolestaan kasvoi noin 300 pesällä.

Merimetsoyhdyskuntien pesimäala oli yhteensä noin 65 hehtaaria. Puissa pesivien merimetsojen osuus on edelleen selvässä kasvussa. Tänä kesänä puupesien osuus oli jo puolet koko pesämäärästä, kun kolme vuotta aiemmin osuus oli vasta neljännes. Puupesintöjen osuus on kasvanut merikotkan voimistuneen saalistuksen myötä.

Moni yhdyskunta autioitui

Tänä vuonna poikkeuksellisen moni yhdyskunta oli autioitunut. Autioituneissa 23 yhdyskunnassa oli vielä edelliskesänä yhteensä noin 3 000 pesää. Suuri osa näistä pesistä jäi tyhjäksi merikotkan voimistuneen saalistuksen vuoksi. Lisäksi useissa pienemmissä yhdyskunnissa merimetsojen pesinnät epäonnistuivat kokonaan.

Uusia pesimäpaikkoja havaittiin eri merialueilla kymmenen. Niissä oli yhteensä vain 160 pesää. Lisäksi kolme pesimäpaikkaa oli käytössä useamman vuoden tauon jälkeen.

Laittomia merimetsoyhdyskuntien häirintöjä tapahtui tänä kesänä ainakin Raaseporissa ja Ahvenanmaan Finströmissä, missä ainoa maakunnassa havaittu pesintäyritys estettiin. Lisäksi viitteitä häirinnästä on havaittu ainakin Loviisassa, Porvoossa ja Kristiinankaupungissa.

Merimetsoyhdyskuntien laskentoihin, etsintöihin ja tarkistuksiin osallistui kesällä 2022 lähes 90 henkilöä. Merimetsokannan seurantaa koordinoi Suomen ympäristökeskus. Seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä. Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@syke.fi

Erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@syke.fi

Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 242

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Merimetsoyhdyskunta. Kuvaaja: Heikki Kotiranta
Merimetsoyhdyskunta. Kuvaaja: Heikki Kotiranta
Lataa
Merimetson pesämäärät Suomessa 2013-2022.
Merimetson pesämäärät Suomessa 2013-2022.
Lataa
Merimetsokannan prosentuaalinen muutos 2013–2022
Merimetsokannan prosentuaalinen muutos 2013–2022
Lataa
Kartta: Merimetson alueelliset pesämäärät (kpl) 2022
Kartta: Merimetson alueelliset pesämäärät (kpl) 2022
Lataa
Merimetson pesämäärät merialueittain 2013–2022.
Merimetson pesämäärät merialueittain 2013–2022.
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Marja Salo ja Laura Salmivaara Ratkaisuja-blogissaan: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kulutuksen nopeaa muutosta.27.9.2022 12:58:20 EEST | Blogi

Arjen sujuvuutta ja energian ja tavaroiden saatavuutta ovat viime aikoina heilauttaneet nykysukupolville ennennäkemättömät kriisit: koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota. Ilmasto- ja luontokriisit eivät kuitenkaan ole hävinneet minnekään, ja toimistamme riippuu, saadaanko kriisien aiheuttamat murrokset valjastettua vauhdittamaan muutosta kohti kestävämpää kulutusta ja hiilineutraaliutta, kirjoittavat Marja Salo ja Laura Salmivaara Ratkaisuja-blogissaan.

Palveluja kiertotaloustyöhön – Kiertotalous-Suomi aloittaa toimintansa27.9.2022 08:05:04 EEST | Tiedote

Kiertotalous-Suomi (KiSu) on kiertotalouden osaamisverkosto, jonka tavoitteena on tukea kuntien, yritysten, elinkeinoelämän ja kiertotalouden ekosysteemien työtä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan rakentamisessa. Kiertotalous-Suomea on kehitetty yhdessä sidosryhmien kanssa keväästä 2022 asti. Lanseeraustilaisuudessa 27.9. esiteltiin kiertotalouden tilannekatsaus, verkkopalvelu ja osaamisverkoston tarjoamat palveluaihiot.

MEDIAKUTSU: Eväät reiluun ruokamurrokseen -tapahtuma 11.10. klo 9–10.30. Ilmoittaudu mukaan!26.9.2022 15:51:19 EEST | Kutsu

Reilu ruokamurros, eli siirtymä ilmastoviisaaseen ja kaikille reiluun ruokajärjestelmään, onnistuu kaikkien ruokajärjestelmän toimijoiden yhteistyöllä ja jämäkällä julkisella ohjauksella. Tervetuloa joko paikan päälle Helsinkiin tai virtuaalisesti mukaan tapahtumaan, jossa julkaistaan Just food -tutkimuksen uusin raportti ja politiikkasuositukset, joissa tutkijat antavat eväitä siihen, miten reilu ruokamurros voidaan Suomessa toteuttaa. Pääset myös kuulemaan ruokajärjestelmän toimijoita, jotka keskustelevat paneelissa siitä, miten murros voidaan käytännössä toteuttaa. Aika: Tiistaina 11.10.2022 klo 9.00–10.30 Paikka: Tilaisuus järjestetään livenä Lyhtysalissa, Sofia Helsingissä (Sofiankatu 4 C, Helsinki) tai voit osallistua myös verkossa. Livestriimin linkki ilmoitetaan osoitteessa https://www.justfood.fi/fi-FI/Tapahtumat. Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset 5.10.2022 mennessä tämän Webropol-linkin kautta. Ohjelmassa Reilun ruokamurroksen periaatteet ja kriteerit auttavat arvioimaan ilm

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme