Suomen pesimäkanta oli kesällä 2022 vajaan prosentin verran, 140 pesää, pienempi kuin edelliskesänä. Vuoden 2021 syyskesällä Haminasta löytyi yksi uusi kolmen sadan pesän yhdyskunta, joka nosti edellisvuoden pesämäärän noin 24 610 pesään. Vuoden 2021 kanta oli viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2020.

Suomenlahdella ja Selkämerellä sijaitsi kummassakin noin kolmannes merimetson pesistä, Saaristomerellä viidennes, Merenkurkussa kymmenen prosenttia ja Perämerellä yhdeksän prosenttia.

”Suomenlahdella merimetsokanta pienentyi runsaat kymmenen prosenttia, kuten myös Saaristomerellä ja Merenkurkussa. Selkämerellä ja Perämerellä merimetsokanta oli sen sijaan viidenneksen suurempi kuin kesällä 2021”, kertoo tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Rusasen mukaan Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Merenkurkussa runsas merikotkakanta vaikuttaa merimetsoihin: ”Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Merenkurkussa merimetson pesiä oli tänä vuonna yhteensä lähes 6 000 vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Merenkurkussa pesiä on vain vajaa puolet kesän 2018 määrästä ja yhdyskuntia seitsemän sijaan kaksi.”

Koko Pohjanlahden alueen merimetsokanta kasvoi kokonaisuutena 12 prosenttia. Pohjanlahden alueella oli lähes 12 700 pesää, joista Selkämerellä noin 8 010, Merenkurkussa 2 480 ja Perämerellä 2 190. Suomenlahdella oli kesällä 2022 noin 7 380 pesää ja Saaristomerellä 4 400.

Entistä suurempi osuus merimetsoista pesi suurissa yhdyskunnissa

Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 52. Yhdyskunnat pesivät yhteensä 71 luodolla tai saarella ja lisäksi viisi yhdyskuntaa pesi pikkuporukoissa pelkästään merimerkkien, linjataulujen tai majakan rakenteissa.

Yli 60 prosenttia koko Suomen merimetsokannasta pesi kahdeksassa suurimmassa yhdyskunnassa. Nämä yli tuhannen pesän yhdyskunnat sijaitsivat Raumalla (noin 4 700 pesää), Mustasaaressa (2 240), Porvoossa (1 680), Turussa (1 490), Kristiinankaupungissa (1 430), Kokkolassa (1 360), Porin Enäjärvellä (1 250) ja Espoossa (1 140).

Kuntatasolla kanta pieneni eniten, noin 1 100 pesällä, Kirkkonummella ja kasvoi voimakkaimmin, 1 040 pesällä, Raumalla. Uudessakaupungissa ja Raaseporissa kanta pieneni noin 400 pesällä, Espoossa, Porissa ja Mustasaaressa kanta puolestaan kasvoi noin 300 pesällä.

Merimetsoyhdyskuntien pesimäala oli yhteensä noin 65 hehtaaria. Puissa pesivien merimetsojen osuus on edelleen selvässä kasvussa. Tänä kesänä puupesien osuus oli jo puolet koko pesämäärästä, kun kolme vuotta aiemmin osuus oli vasta neljännes. Puupesintöjen osuus on kasvanut merikotkan voimistuneen saalistuksen myötä.

Moni yhdyskunta autioitui

Tänä vuonna poikkeuksellisen moni yhdyskunta oli autioitunut. Autioituneissa 23 yhdyskunnassa oli vielä edelliskesänä yhteensä noin 3 000 pesää. Suuri osa näistä pesistä jäi tyhjäksi merikotkan voimistuneen saalistuksen vuoksi. Lisäksi useissa pienemmissä yhdyskunnissa merimetsojen pesinnät epäonnistuivat kokonaan.

Uusia pesimäpaikkoja havaittiin eri merialueilla kymmenen. Niissä oli yhteensä vain 160 pesää. Lisäksi kolme pesimäpaikkaa oli käytössä useamman vuoden tauon jälkeen.

Laittomia merimetsoyhdyskuntien häirintöjä tapahtui tänä kesänä ainakin Raaseporissa ja Ahvenanmaan Finströmissä, missä ainoa maakunnassa havaittu pesintäyritys estettiin. Lisäksi viitteitä häirinnästä on havaittu ainakin Loviisassa, Porvoossa ja Kristiinankaupungissa.

Merimetsoyhdyskuntien laskentoihin, etsintöihin ja tarkistuksiin osallistui kesällä 2022 lähes 90 henkilöä. Merimetsokannan seurantaa koordinoi Suomen ympäristökeskus. Seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä. Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle.