Suomen metsäkeskuksen mittaukset antavat epätarkan kuvan ensiharvennusten laadusta Keski-Suomessa

Suomen metsäkeskus julkaisi joulukuussa 2022 erillisselvityksen Keski-Suomen alueella toteutettujen ensiharvennusten laadusta. Metsäkeskuksen mittaamasta 87 kohteesta 45 oli Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten harventamia. Ensiharvennuksista yksi oli tehty vuonna 2020 ja loput vuosina 2021 tai 2022. Metsäkeskuksen tulosten mukaan yksikään ensiharvennuksista ei ollut suositusten mukainen. Tämä tulos herätti ihmetystä.

Selvityksessä metsään jäävän puuston määrä sekä ajourien leveys ja ajouraväli mitattiin osin ilmasta käsin droneilla ja osin maastossa. Metsäkeskus teki myöhemmin aineistolle laatutarkastelun, joka ei valitettavasti sisältänyt maastokäyntiä.

Metsäkeskuksesta saatujen kohdetietojen perusteella Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset tekivät omilla kohteillaan maastossa tarkistusmittauksia. Osalla kohteista toteutettiin lisäksi ulkopuolisen tahon tarkastus. Metsäteho Oy vertasi metsäteollisuusyritysten tuloksia Suomen metsäkeskuksen saamiin tuloksiin.

- Tuloksissa on merkittäviä eroavaisuuksia. Metsäteollisuusyritysten omissa ja kolmannen osapuolen maastossa tekemissä tarkistusmittauksissa hakkuukohteelle jäävän puuston määrä hehtaarille oli keskimäärin 10 prosenttia korkeampi kuin metsäkeskuksen mittauksissa. Ero on selvä ja vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka monta kohdetta on harvennettu suositusten mukaisesti, toteaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Myös ajouravälimittauksissa oli eroja. Metsäteollisuusyritysten ja kolmannen osapuolen maastossa tekemien tarkistusmittausten mukaan ajouraväli oli keskimäärin seitsemän prosenttia pidempi kuin metsäkeskuksen mittauksissa. Hakkuukoneen paikannustiedon perusteella tehty koko ajouraverkoston mittaustulos antoi vieläkin suuremman eron.

- Korjuujälki on tarkastettujen kohteiden osalta Keski-Suomessa aiemmin väitettyä parempi, sanoo Niemi.

Metsäkeskuksen 30.3.2023 julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan, että vuoden 2022 maanlaajuiset korjuujälkitulokset ovat selvästi paremmat kuin Keski-Suomen tulokset. Metsäkeskus ei kuitenkaan osaa selittää eroa laadun arvioinnissa.

- Metsäteollisuus ry pitää tilannetta huolestuttavana. Metsäkeskuksen omien tulosten vaihtelu yhdessä Metsätehon laatimien laskelmien kanssa osoittaa, että metsäkeskuksen korjuujäljen arviointimenetelmässä on selkeitä puutteita ja menetelmä tulee saattaa ulkopuolisen tahon arvioitavaksi, Niemi peräänkuuluttaa.

Onnistunut ensiharvennus luo pohjaa kasvatettavan puuston hyvälle laadulle ja järeytymiselle. Samalla pidetään yllä vahvaa hiilinielua.

- Kehitämme osaamistamme ja toimintatapojamme metsänhoidossa kaiken aikaa. Tavoitteena on metsänhoidon suositusten noudattaminen ja toiminta metsänomistajaa kuunnellen. Samalla on varmistettava viranomaistahon tarkastusmittausten korkea laatu ja luotettavuus. Olemme valmiita osallistumaan myös korjuujäljen arviointia koskevan menetelmän kehittämiseen, päättää Niemi.

Lisätietoja:

Karoliina Niemi, metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry, karoliina.niemi@forestindustries.fi, puh. 050 567 9093