Suomen Pankki asetti omalle sijoitussalkulleen välitavoitteita hiilineutraalisuuteen pääsemiseksi – sijoituksia fossiilisiin polttoaineisiin rajoitetaan vuodesta 2022 alkaen
Suomen Pankki on päättänyt omalle sijoitustoiminnalleen asetettavista välitavoitteista hiilineutraalisuuteen pääsemiseksi. Sijoitustoiminnassa pyritään hiilineutraalisuuteen viimeistään vuonna 2050, ja nyt asetetut lyhyemmän aikavälin tavoitteet varmistavat tavoitteeseen pääsyn. ”Työtä hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi täytyy tehdä jo nyt, vaikka päätavoitteen aikataulu on pidemmällä tulevaisuudessa. Välitavoitteiden avulla vähennämme salkkuun kohdistuvia siirtymä- ja häntäriskejä sekä keräämme arvokasta kokemusta välitavoitteiden vaikutuksista”, kertoo sijoitustoiminnasta johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.
Välitavoitteita asetettaessa huomioitiin niiden vaikuttavuus ilmastoriskien näkökulmasta, omaisuuslajikohtaiset erityispiirteet, informaation saatavuus sekä vaikutukset sijoitustoiminnan muihin tavoitteisiin. Jokaiselle omaisuuslajille asetettiin laadullinen tai määrällinen tavoite. Tarkoituksena on asettaa lisää määrällisiä tavoitteita, kun ensimmäisen vaiheen tuloksista ja vaikutuksista on saatavilla enemmän tietoa.
Välitavoitteita tarkastellaan ja niiden tuloksista raportoidaan säännöllisesti. Seuraava tarkennus tehdään vuoden 2022 aikana suorien sijoitusten toimialakohtaisiin rajoitteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi arktiseen öljynporaukseen ja muihin ns. epätyypillisiin fossiilisiin tuotantomuotoihin. Muiden välitavoitteiden tarkennuksia tehdään viimeistään vuoden 2025 aikana. Välitavoitteita voidaan tarkastella ja kehittää jo huomattavasti aiemmin, mikäli salkun rakenteessa tai sisällössä tapahtuu muutoksia.
Tuloksista raportoidaan osana sijoitustoiminnan yleistä raportointia. Osana eurojärjestelmää Suomen Pankki on jo aiemmin tänä vuonna sitoutunut raportoimaan ilmastoriskeistä yhtenäisellä menetelmällä muiden euroalueen keskuspankkien ja EKP:n kanssa, laskemaan oman sijoitusvarallisuutensa hiilijalanjäljen sekä julkistamaan siitä laskelmia.
Vastuullisuuden huomioimisella voidaan hallita paremmin ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä sekä vastata kasvaviin odotuksiin keskuspankin oman sijoitustoiminnan vaikutuksista. Nyt päätetyt välitavoitteet tukevat Suomen Pankin sijoitustoiminnalleen asettamia tavoitteita: turvallisuutta, likvidiyttä, tuottoa ja vastuullisuutta. ”Ilmastotavoitteen ja näiden välitavoitteiden asettamisella hoidamme vastuullisesti keskuspankin sijoitustoimintaa. Kanavoimalla rahavirtoja vähähiilisiin kohteisiin pienennämme sijoitussalkkuun kohdistuvia ilmastoriskejä ja toimimme samalla esimerkkinä, yhtenä monesta”, sanoo johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.
TAULUKKO: Omaisuuslajikohtaiset ilmastovälitavoitteet
|
Suorat sijoitukset |
Epäsuorat sijoitukset |
|||||
|
Valtiot |
Valtiosidonnaiset |
Yrityslainat |
Osakkeet |
Kiinteistöt |
Muut |
|
|
Ensimmäisen vaiheen välitavoite |
Ylläpitää julkista keskustelua ilmastonmuutoksesta ja kannustaa siten valtioita asettamaan riittäviä kansallisia tavoitteita Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. |
Kannustaa valtiosidonnaisia liikkeeseenlaskijoita asettamaan ilmastotavoitteita omalle sijoitustoiminnalleen. |
Toimialakohtaiset rajoitteet hiilelle, öljylle ja kaasulle*. (*Lämpöhiili: enintään 2 % liikevaihdosta, hiilen energiakäyttö: enintään 5 % liikevaihdosta, öljynporaus: enintään 10 % liikevaihdosta, kaasuntuotanto: enintään 40 % liikevaihdosta. Kaikki rajoitteet otetaan käyttöön vuoden 2022 aikana. Epätyypilliseen öljyn- ja kaasuntuotantoon otetaan kantaa vuoden 2022 aikana, kun saatavilla on tarvittavaa ilmastodataa.) |
50 prosentin päästövähennystavoite. Sijoittaa tuotteisiin tai sellaisten varainhoitajien tuotteisiin, joilla on riittävän laaja ja kunnianhimoinen ilmastotavoite/-vaikutus. |
Sijoittaa tuotteisiin tai sellaisten varainhoitajien tuotteisiin, joilla on riittävän laaja ja kunnianhimoinen ilmastotavoite/-vaikutus. |
Sijoittaa tuotteisiin tai sellaisten varainhoitajien tuotteisiin, joilla on riittävän laaja ja kunnianhimoinen ilmastotavoite/-vaikutus. |
|
Mahdollisia seuraavan vaiheen välitavoitteita |
Määrällinen tavoite esimerkiksi salkun painotuksia muuttamalla. |
Määrällinen tavoite 1. vaiheessa asetettujen tavoitteiden perusteella. |
Uusia toimialakohtaisia rajoituksia (uusia toimialoja, nykyisten rajoitusten kiristämistä). |
Päästövähennystavoitteen kiristäminen. |
||
|
Aikataulu |
Seuraava tarkastelupiste viimeistään 2025. |
Seuraava tarkastelupiste viimeistään 2025. |
Seuraava tarkastelupiste 2022. |
Seuraava tarkastelupiste viimeistään 2025. |
Seuraava tarkastelupiste viimeistään 2025. |
Seuraava tarkastelupiste viimeistään 2025. |
Lisätietoja antaa johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske, puh. 09 183 2070.
Lue lisää:
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme