Suomen Pankki asetti omalle sijoitussalkulleen välitavoitteita hiilineutraalisuuteen pääsemiseksi – sijoituksia fossiilisiin polttoaineisiin rajoitetaan vuodesta 2022 alkaen
Suomen Pankki on päättänyt omalle sijoitustoiminnalleen asetettavista välitavoitteista hiilineutraalisuuteen pääsemiseksi. Sijoitustoiminnassa pyritään hiilineutraalisuuteen viimeistään vuonna 2050, ja nyt asetetut lyhyemmän aikavälin tavoitteet varmistavat tavoitteeseen pääsyn. ”Työtä hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi täytyy tehdä jo nyt, vaikka päätavoitteen aikataulu on pidemmällä tulevaisuudessa. Välitavoitteiden avulla vähennämme salkkuun kohdistuvia siirtymä- ja häntäriskejä sekä keräämme arvokasta kokemusta välitavoitteiden vaikutuksista”, kertoo sijoitustoiminnasta johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.
Välitavoitteita asetettaessa huomioitiin niiden vaikuttavuus ilmastoriskien näkökulmasta, omaisuuslajikohtaiset erityispiirteet, informaation saatavuus sekä vaikutukset sijoitustoiminnan muihin tavoitteisiin. Jokaiselle omaisuuslajille asetettiin laadullinen tai määrällinen tavoite. Tarkoituksena on asettaa lisää määrällisiä tavoitteita, kun ensimmäisen vaiheen tuloksista ja vaikutuksista on saatavilla enemmän tietoa.
Välitavoitteita tarkastellaan ja niiden tuloksista raportoidaan säännöllisesti. Seuraava tarkennus tehdään vuoden 2022 aikana suorien sijoitusten toimialakohtaisiin rajoitteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi arktiseen öljynporaukseen ja muihin ns. epätyypillisiin fossiilisiin tuotantomuotoihin. Muiden välitavoitteiden tarkennuksia tehdään viimeistään vuoden 2025 aikana. Välitavoitteita voidaan tarkastella ja kehittää jo huomattavasti aiemmin, mikäli salkun rakenteessa tai sisällössä tapahtuu muutoksia.
Tuloksista raportoidaan osana sijoitustoiminnan yleistä raportointia. Osana eurojärjestelmää Suomen Pankki on jo aiemmin tänä vuonna sitoutunut raportoimaan ilmastoriskeistä yhtenäisellä menetelmällä muiden euroalueen keskuspankkien ja EKP:n kanssa, laskemaan oman sijoitusvarallisuutensa hiilijalanjäljen sekä julkistamaan siitä laskelmia.
Vastuullisuuden huomioimisella voidaan hallita paremmin ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä sekä vastata kasvaviin odotuksiin keskuspankin oman sijoitustoiminnan vaikutuksista. Nyt päätetyt välitavoitteet tukevat Suomen Pankin sijoitustoiminnalleen asettamia tavoitteita: turvallisuutta, likvidiyttä, tuottoa ja vastuullisuutta. ”Ilmastotavoitteen ja näiden välitavoitteiden asettamisella hoidamme vastuullisesti keskuspankin sijoitustoimintaa. Kanavoimalla rahavirtoja vähähiilisiin kohteisiin pienennämme sijoitussalkkuun kohdistuvia ilmastoriskejä ja toimimme samalla esimerkkinä, yhtenä monesta”, sanoo johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.
TAULUKKO: Omaisuuslajikohtaiset ilmastovälitavoitteet
|
Suorat sijoitukset |
Epäsuorat sijoitukset |
|||||
|
Valtiot |
Valtiosidonnaiset |
Yrityslainat |
Osakkeet |
Kiinteistöt |
Muut |
|
|
Ensimmäisen vaiheen välitavoite |
Ylläpitää julkista keskustelua ilmastonmuutoksesta ja kannustaa siten valtioita asettamaan riittäviä kansallisia tavoitteita Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. |
Kannustaa valtiosidonnaisia liikkeeseenlaskijoita asettamaan ilmastotavoitteita omalle sijoitustoiminnalleen. |
Toimialakohtaiset rajoitteet hiilelle, öljylle ja kaasulle*. (*Lämpöhiili: enintään 2 % liikevaihdosta, hiilen energiakäyttö: enintään 5 % liikevaihdosta, öljynporaus: enintään 10 % liikevaihdosta, kaasuntuotanto: enintään 40 % liikevaihdosta. Kaikki rajoitteet otetaan käyttöön vuoden 2022 aikana. Epätyypilliseen öljyn- ja kaasuntuotantoon otetaan kantaa vuoden 2022 aikana, kun saatavilla on tarvittavaa ilmastodataa.) |
50 prosentin päästövähennystavoite. Sijoittaa tuotteisiin tai sellaisten varainhoitajien tuotteisiin, joilla on riittävän laaja ja kunnianhimoinen ilmastotavoite/-vaikutus. |
Sijoittaa tuotteisiin tai sellaisten varainhoitajien tuotteisiin, joilla on riittävän laaja ja kunnianhimoinen ilmastotavoite/-vaikutus. |
Sijoittaa tuotteisiin tai sellaisten varainhoitajien tuotteisiin, joilla on riittävän laaja ja kunnianhimoinen ilmastotavoite/-vaikutus. |
|
Mahdollisia seuraavan vaiheen välitavoitteita |
Määrällinen tavoite esimerkiksi salkun painotuksia muuttamalla. |
Määrällinen tavoite 1. vaiheessa asetettujen tavoitteiden perusteella. |
Uusia toimialakohtaisia rajoituksia (uusia toimialoja, nykyisten rajoitusten kiristämistä). |
Päästövähennystavoitteen kiristäminen. |
||
|
Aikataulu |
Seuraava tarkastelupiste viimeistään 2025. |
Seuraava tarkastelupiste viimeistään 2025. |
Seuraava tarkastelupiste 2022. |
Seuraava tarkastelupiste viimeistään 2025. |
Seuraava tarkastelupiste viimeistään 2025. |
Seuraava tarkastelupiste viimeistään 2025. |
Lisätietoja antaa johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske, puh. 09 183 2070.
Lue lisää:
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Myntmuseets publikevenemang i vår fokuserar på olika former av pengar, klimatförändringen och Finlands långsiktiga ekonomiska tillväxt24.1.2022 12:00:00 EET | Tiedote
Andra teman för Myntmuseets publikevenemang våren 2022 är eurons 20-åriga existens, begränsningar i låntagningen och tillsyn av penningtvätt. Genom publikevenemangen vill Finlands Bank främja medborgarnas ekonomiska kunnande och kännedomen om finansmarknaden. Målet är också att öka dialogen med allmänheten. Evenemangen äger rum på webben, om inget annat anges. De sänds från Finlands Banks myntmuseum och börjar kl. 17. Inspelningarna av dem kan ses i efterhand på Myntmuseets webbplats. Ti 1.2 Introduktionen av eurosedlar och euromynt Europeiska centralbankens tidigare sedeldirektör Antti Heinonen Ti 15.2 Finlands långsiktiga ekonomiska tillväxt och läget i de offentliga finanserna Byråchef Meri Obstbaum och senior ekonom Jarkko Kivistö, Finlands Bank Ti 1.3 Klimatförändringen och penningpolitiken - mot hållbar tillväxt Direktionsmedlem Tuomas Välimäki Ti 15.3 Digital euro - vad är det? Ledande rådgivare Aleksi Grym, Finlands Bank Ti 22.3 Lånetak, skuldkvotstak, maximal lånetid, amorteri
The Bank of Finland Museum’s events for the public in spring 2022 will focus on different forms of money, climate change and Finland’s long-term economic growth24.1.2022 12:00:00 EET | Press release
The 20-year journey of the euro, restriction of borrowing, and supervision of money laundering will also be highlighted in the Bank of Finland Museum’s spring 2022 events for the public. Through its events for the public, the Bank of Finland seeks to promote financial literacy and awareness of the financial markets.It also hopes to increase dialogue with the general public. The events will be held online, unless otherwise stated,and they will be broadcast from the premises of the Bank of Finland Museum.All of the events will begin at 17.00, and recordings of them will be made available afterwards on the Museum’s website. Tues 1.2. The introduction of euro cash Antti Heinonen, Former Director, Banknotes, European Central Bank Tues 15.2. Finland’s long-term economic growth and current state of public finances Head of Division Meri Obstbaum and Senior Economist Jarkko Kivistö, Bank of Finland Tues 1.3. Climate change and monetary policy – towards sustainable growth Tuomas Välimäki, Member
Rahan eri muodot, ilmastonmuutos ja Suomen pitkän aikavälin talouskasvu esillä rahamuseon kevään yleisötilaisuuksissa24.1.2022 12:00:00 EET | Tiedote
Rahamuseon kevään 2022 yleisötilaisuuksissa aiheina ovat myös euron 20-vuotinen taival, lainanoton rajoittaminen ja rahanpesun valvonta. Yleisötilaisuuksilla Suomen Pankki haluaa edistää kansalaisten talousosaamista ja finanssimarkkinoiden tuntemista. Tavoitteena on myös lisätä vuoropuhelua yleisön kanssa. Tilaisuudet ovat verkkotapahtumia, ellei toisin mainita. Ne lähetetään Suomen Pankin rahamuseosta. Tilaisuudet alkavat klo 17, ja niiden tallenteet ovat jälkikäteen nähtävissä rahamuseon verkkosivuilla. ti 1.2. Eurokäteisen synty Euroopan keskuspankin entinen setelijohtaja Antti Heinonen ti 15.2. Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanne Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö, Suomen Pankki ti 1.3. Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti kestävää kasvua Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki ti 15.3. Digitaalinen euro – mitä se on? Johtava neuvonantaja Aleksi Grym, Suomen Pankki ti 22.3. Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite, maks
Kutsu medialle Suomen Pankin talousosaamiskeskuksen avajaisiin 27.1.202220.1.2022 11:54:41 EET | Kutsu
Suomen Pankin rahamuseossa sijaitseva talousosaamiskeskus aloittaa toimintansa tammikuussa 2022. Tervetuloa seuraamaan verkkotapahtumana järjestettäviä avajaisia 27.1. klo 15.20 alkaen. Tilaisuudessa puhuvat valtiovarainministeri Annika Saarikko, kansliapäällikkö Pekka Timonen oikeusministeriöstä, pääjohtaja Olli Rehn ja talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Tilaisuuden ohjelman löydät Suomen Pankin verkkosivuilta: https://www.rahamuseo.fi/tapahtumat/Tapahtumalistaus/talousosaamiskeskuksenavajaiset/ Pyydämme median edustajia ilmoittautumaan tilaisuuteen keskiviikkona 26.1. klo 12 mennessä. Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki tilaisuuteen. Ilmoittaudu tästä Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: viestintäasiantuntija Katri Heikkinen, puh. 09 183 2655, katri.heikkinen@bof.fi.
Bolånemarknaden fortsatt livlig i november 20213.1.2022 10:00:00 EET | Tiedote
I november 2021 utbetalades nya bostadslån för 1,9 miljarder euro, vilket är 3,1 % mer än vid motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Av de nya bostadslånen stod investeringsbostadslånen för 180 miljoner euro. Under de 11 första månaderna av innevarande år har totalt sammanlagt 12 % mer bostadslån betalats ut jämfört med motsvarande period 2020. På grund av den stora mängden nya lån var årsökningen i det utestående beloppet av bostadslån fortfarande snabb (4,2 %) vid utgången av november 2021. Tillväxttakten har emellertid mattats av något efter juli 2021. Vid utgången av november 2021 hade de finländska hushållen bostadslån för sammanlagt 106,7 miljarder euro, varav investeringsbostadslånen utgjorde 8,6 miljarder euro. Genomsnittsräntan på nya bostadslån var 0,76 % i november 2021. Genomsnittsräntan har varit nästan oförändrad under flera år, men de senaste månaderna har den stigit något. Föregående gång var genomsnittsräntan högre i maj 2019. Genomsnittsräntan har stigit för både ägarb
Housing loan market remained brisk in November 20213.1.2022 10:00:00 EET | Press release
Finnish households’ drawdowns of new housing loans in November 2021 amounted to EUR 1.9 bn, an increase of 3.1% on the same month last year. Buy-to-let mortgages accounted for EUR 180 million of the new housing loans. In the first 11 months of 2021, drawdowns of housing loans have increased by 12% in comparison to the same period in 2020. Due to the high level of drawdowns, the annual growth rate of the housing loan stock remained high (4.2%) at the end of November 2021. However, the growth rate has slowed slightly since July 2021. At the end of November 2021, the stock of housing loans to Finnish households amounted to EUR 106.7 bn, of which buy-to-let mortgages accounted for EUR 8.6 bn. The average interest rate on new housing loans was 0.76% in November 2021. The average interest rate has remained almost unchanged for several years, but has seen a slight increase in the last few months. It has not been above its current level since May 2019. The average interest rate rose on both ow
Asuntolainamarkkinoilla yhä vilkasta marraskuussa 20213.1.2022 10:00:00 EET | Tiedote
Marraskuussa 2021 uusia asuntolainoja nostettiin 1,9 mrd. euron edestä, mikä on 3,1 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 180 milj. euroa. Kuluvan vuoden 11 ensimmäisen kuukauden aikana asuntolainoja on kokonaisuudessaan nostettu yhteensä 12 % enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2020. Runsaiden nostomäärien vuoksi asuntolainakannan vuosikasvuvauhti oli edelleen nopeaa (4,2 %) marraskuun 2021 lopussa. Kasvuvauhti on kuitenkin hieman hidastunut heinäkuun 2021 jälkeen. Marraskuun 2021 lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli asuntolainoja yhteensä 106,7 mrd. euroa, josta sijoitusasuntolainoja oli 8,6 mrd. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko oli 0,76 % marraskuussa 2021. Keskikorko on pysynyt lähes samana usean vuoden ajan, mutta viime kuukausina se on noussut hieman. Edellisen kerran keskikorko oli korkeampi toukokuussa 2019. Keskikorko on noussut sekä omistus- että sijoitusasuntolainoissa. Uusien omistusasuntolainojen kesk
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme