Suomen pankkisektori on turvassa Atlantin yli lyöviltä tyrskyiltä – suomalaisten pankkien liiketoiminta ja rakenteet poikkeavat Yhdysvaltain kriisipankeista
Suomalaispankkien liiketoimintamallit, saamiset ja rahoitusrakenne ovat paremmin hajautettuja kuin ongelmiin joutuneilla pankeilla Yhdysvalloissa.
”Suomalaispankeilla on vahvat pääoma- ja maksuvalmiuspuskurit erilaisia rahoitusmarkkinoiden häiriötilanteita vastaan. Kuten Finanssivalvonta totesi tiedotustilaisuudessaan, suomalaisilla pankeilla ei ole vastaavia haavoittuvuuksia kuin kriisiin joutuneella amerikkalaisella SVB:llä”, sanoo Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Suomalaisten pankkien kytkökset Yhdysvaltain rahoitussektorille ovat hyvin pieniä. Sama koskee vakuutus- ja eläkesektoreita. Sekä Finanssivalvonta että Finanssiala ry arvioivat, että pankkien kaatumisella ei ole merkittäviä vaikutuksia Suomen finanssisektoriin.
”Nyt on tärkeää perata huolella läpi se, mitä Yhdysvalloissa on tapahtunut ja miksi. Tämä pitää sisällään paitsi kriisiytyneiden pankkien omat toimet, myös valvojan ja esimerkiksi tilintarkastajien toiminnan. Johtopäätöksiä tehtäessä on syytä ottaa huomioon Yhdysvaltain pankkisääntelyn erot EU-sääntelyyn. On hyvä muistaa, että globaalilla tasolla sovittu pankkien Basel-sääntely koskee EU-maissa kaikkia pankkeja, kun taas Yhdysvalloissa se on rajattu vain suurempiin toimijoihin”, Mattila toteaa.
Kalifornialainen Silicon Valley Bank (SVB) joutui talletuspaon kohteeksi maaliskuun alkupuolella 2023. Yhdysvaltain talletussuojaviranomainen otti pankin haltuun 10.3. SVB oli Yhdysvaltain 16. suurin pankki. Valtaosa pankin asiakkaista oli startup-yrityksiä. Yhdysvaltain viranomaiset sulkivat 12.3. myös newyorkilaisen Signature Bankin.
Finanssisektorin vakavaraisuus vahva
Suomen finanssisektori säilyi vuonna 2022 vakavaraisena toimintaympäristön heikkenemisestä huolimatta, kertoo Finanssivalvonta. Vakavaraisuus laski hieman työeläkelaitos- sekä pankkisektorilla, vahinko- ja henkivakuutussektoreilla vakavaraisuus parani.
Fiva huomauttaa tiedotteessaan, että talouden kehitykseen liittyy yhä epävarmuutta ja finanssisektorin riskit ovat edelleen korkealla tasolla.
”Talousnäkymien synkentyminen lisää jossain määrin pankkien riskejä. Euroopan pankkiviranomaisen, Euroopan keskuspankin ja Finanssivalvonnan aiemmin tekemien stressitestien tulosten perusteella pankkisektorin vakavaraisuus kuitenkin kestää toimintaympäristön voimakkaankin heikkenemisen”, Mattila toteaa.
Vakavaraisuusluvut vuoden 2022 lopussa
- Pankkien ydinvakavaraisuussuhde oli 17,2 prosenttia (2021 lopussa 17,8 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,6 prosenttia (21,4 %)
- Työeläkesektorin vakavaraisuusaste oli 126,9 prosenttia (136,2 %)
- Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus oli 256,1 prosenttia (192,9 %)
- Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuussuhde oli 301,9 prosenttia (242,0 %)
- Lähde: Finanssivalvonta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
