Suomen romanien ja pääväestön suhteet pitäisi huomioida paremmin
Väitöksen mukaan romanipoliittisen ohjelman priorisointia pitäisi järjestää uudelleen siten, että siinä huomioidaan pääväestön ja romanien väliset suhteet.
- Romanien integraation oletetaan tapahtuvan romanijärjestöjen avustuksella, suomalaiseen palvelujärjestelmään nojaten. Pääväestö jätetään kuitenkin integraatiopyrkimysten ulkopuolelle. Romanit tulevat näin vastuulliseksi integraatiosta, johon heillä ei ole tosiasiallista vaikutusvaltaa, sanoo väitöskirjatutkija Marko Stenroos Helsingin yliopistosta.
Tutkimus romuttaa stereotyyppisiä olettamuksia romaneista poliittisten toimenpideohjelmien passiivisina vastaanottajina ja tuo esille romanien toimijuuden.
- Valtiovallan byrokraattinen sosiaalinen kenttä palvelujärjestelmineen on vain yksi romanien toiminta-alueista. Muilla alueilla toimijuus, hierarkiat ja valtasuhteet rakentuvat erilaisten asetelmien ja arvojärjestelmien kautta. Romanien toimijuutta tarkastellaan kuitenkin usein ainoastaan palvelujärjestelmien osana ja näin kuva yhteiskunnallisesta ulkopuolisuudesta voimistuu, Stenroos muistuttaa.
Sosiaaliset järjestelmät luovat jännitteitä
Tutkimuksessa tarkastellussa romaniprojektissa romanit olivat osa kolmea erilaista sosiaalista järjestelmää; perinteistä romaniyhteisön toimintajärjestelmää, uskonnollisiin normeihin perustuvaa järjestelmää ja yhteiskunnallista järjestelmää. Samanaikaisten, erilaisilla sosiaalisilla logiikoilla toimivien järjestelmien läsnäolo luo arvojen, tapojen ja normien välisiä jännitteitä.
Kolmen sosiaalisen järjestelmän läsnäolo myös alleviivaa sen, että romanien toimijuuden määrittelevät järjestelmät vaihtelevat tilanteen mukaan.
- Romanit ovat osa valtarakennelmia, määrittelevät arvoja, vaikuttavat asenteisiin ja ylläpitävät keskustelua erilaisista säännöistä ja tavoista. Tutkimukseni tuo esille romanien toimijuuden ja tarkastelee yhteiskunnallista osallisuutta yhteisön sisältä käsin.
Painopiste yhteiskunnallisen aseman tarkasteluun ja yhdenvertaiseen osallisuuteen
Koulutus ja työllisyys nähdään romanien yhteiskunnallisen osallisuuden pääasiallisena instrumenttina ja mahdollistajana. Väitös kuitenkin haastaa tämän näkemyksen, jonka mukaan romanipolitiikan pääasiallisena tavoitteena tulee olla romanien koulutustason nostaminen ja työllisyyden parantaminen.
- Romanipoliittisen ohjelman priorisointi tulisi säätää uudelleen siten, että painopistettä muutettaisiin voimakkaammin romanien yhteiskunnallisen aseman tarkasteluun ja yhdenvertaiseen osallisuuteen osana kulttuurisesti monimuotoista suomalaista yhteiskuntaa. Tässä pääväestöllä olisi merkittävä rooli, Stenroos sanoo.
Teoreettisesti tutkimus nojautuu antropologiseen, kriittiseen globaaliin kehitystutkimukseen ja valtiovallan tarkasteluun. Globaalin kehitystutkimuksen ja suomalaisen romanipolitiikan rajapinnat ovatkin helposti löydettävissä. Romanipolitiikka kompastuu tutkijan mukaan usein samanlaisiin haasteisiin kuin kehitysyhteistyö Aasiassa ja Afrikassa.
– Kehitystoimenpiteiden kohteena olevien ihmisten historia, kulttuuri, sosiaaliset maailmat, arvot ja mieltymykset jäävät huomioimatta, kun kehitysprojektien tavoitteita laaditaan. Tutkimukseni osoittaa, että myös Suomessa eurooppalaisen kulttuuri-imperialismin ja kolonialismin kaikuja on vielä kuultavissa, Stenroos toteaa.
Kuluvan vuosituhannen aikana Suomi on ollut vahvasti mukana Euroopan Unionin romaneita koskevien strategioiden luomisessa. Tämä etnografinen tutkimus tarkastelee, miten Suomen romanipoliittisen ohjelman (2009 – 2017) toimenpidesuositukset konkreettistetaan erilaisten projektien muodossa. Näiden projektien tarkoituksena on ennen kaikkea romanien integraatio ja inkluusio.
***************************
Marko Stenroos väittelee 2.12.2020 kello 16 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Social orders, tensions and saviourism - An ethnography of Finnish Roma policy implementation". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, sali 6..
Live stream Live stream passcode: 721603
Vastaväittäjänä on Professor Alaina Lemon, University of Michigan, ja kustoksena on professori Sarah Green.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Research Series in Anthropology. Väitöskirjaa myy https://shop.unigrafia.fi/.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot:
Marko Stenroos
Puh. 050 536 3009
marko.stenroos@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme