Suomen suurpetokannat yhtä tiheitä luonnonsuojelualueilla kuin niiden ulkopuolella
Suurten lihansyöjälajien kannat eivät yleisesti ottaen ole tiheämpiä Suomen luonnonsuojelualueilla kuin muillakaan alueilla. Itse asiassa luonnonsuojelualueilla ahmakantojen tiheys oli kansainvälisen tutkimusryhmän mukaan laskusuunnassa, kun taas vastaavien kantojen tiheys muualla oli 30 vuoden tutkimusjakson aikana säilynyt muuttumattomana.
Yksi osatekijä saattavat olla ahmojen lisääntyneet kohtaamiset poronhoitoalueen toimijoiden kanssa.
– Ahmoja tavataan vain kolmessa Euroopan unioniin kuuluvassa pohjoismaassa, ja siksi Suomen rooli tämän lajin suojelussa onkin merkittävä. Pohjoisten suojelualueiden ahmakantojen supistuminen on hälyttävää ja korostaa jatkotutkimusten tarvetta, jotta voidaan ymmärtää Lapin ahmakantojen dynamiikkaa, laittomien kaatojen vaikutusta lajiin ja sitä, miten tilannetta voidaan parantaa suojelualueilla, toteaa Julien Terraube, joka työskenteli kesäkuun loppuun saakka Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa.
Myönteisenä havaintona tutkimuksessa todettiin ilveskantojen olevan tiheämpiä Itä-Suomen suojelualueilla kuin maan länsiosissa. Tähän mahdollisesti vaikuttavia ympäristötekijöitä, kuten saaliseläinten runsautta ja kantojen yhteyksiä Venäjällä eläviin terveisiin kantoihin, ei ole toistaiseksi tutkittu.
Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan tutkimustulokset eivät silti tarkoita, että luonnonsuojelualueet ovat tarpeettomia suurpetojen suojelemiseksi, sillä ne tarjoavat elinympäristöjä ja saaliseläimiä kausiluonteisesti suurpetojen kaltaisille paljon liikkuville lajeille. Tulokset korostavat kuitenkin suurpetokantoihin kohdistuvia monimutkaisia vaihtelevia paineita, jotka vaikuttavat suojelualueilla toteutettavan lajiensuojelun tehokkuuteen.
Kansalaistieteestä apua suojelualueiden vaikutusten arviointiin
Tutkimuksessa verrattiin sellaisia suojeltuja ja suojelemattomia alueita, joissa on samankaltaisia ympäristöpiirteitä tai ihmisen aiheuttamia uhkia. Menetelmällä on aiemmin arvioitu suojelualueiden tehokkuutta metsätuhojen estämisessä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tätä niinsanottua konfaktuaalista menetelmää käytetään eläinkantojen kehityksen arviointiin suojelualueilla.
Tutkimustulosten mukaan tällaisten lähestymistapojen soveltaminen pitkällä aikavälillä kerättyjen aineistojen analysoimiseen tarjoaa tehokkaita työkaluja, joilla voidaan arvioida suojelualueiden kykyä ylläpitää villieläinkantoja.
Tutkijat hyödynsivät riistakolmiolaskentaa, joka on Luonnonvarakeskuksen (Luke) hallinnoima tiedonkeruujärjestelmä. Tämä metsästäjien kautta maan vuodesta 1989 lähtien keräämä aineisto tarjoaa tilaisuuden eläinkantojen vertailuun sekä suojelualueiden toimivuutta koskevien pitkän aikavälin arvioiden tekemiseen.
– Päätimme keskittyä suurpetoihin, sillä ne ovat lajiryhmänä erityisen altis ihmisten aiheuttamille uhkille. Suurpetojen ja ihmisten välisten konfliktien määrä on kasvanut Suomessa, kun valtaosa suurpetokannoista on viime aikoina elpynyt. Tämä on johtanut kielteisten asenteiden lisääntymiseen sutta ja eräitä muita lajeja kohtaan sekä entistä suurempaan laittomien kaatojen määrään, Julien Terraube kertoo.
Vaikutusarvioinnista valtavirtaa: tavoitteena suojelualueiden parempi hoito
Tutkimus osoittaa tarpeen suunnitella luotettavia työkaluja, joiden avulla voidaan arvioida suojelutoimien vaikutusta. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, sillä kansainvälinen yhteisö on parhaillaan kohdistamassa huomionsa YK:n biodiversiteettisopimuksen 2020-luvun jälkeisiin tavoitteisiin. Aikeena on pysäyttää maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuden kapeneminen suojelualueita parantamalla.
– Meidän mielestämme tutkimus osoittaa, että menetelmällisistä vaikeuksista huolimatta suojelualueiden tehokkuuden arvioiminen laajalla alueella elävien lajien, kuten suurpetojen, suojelussa on mahdollista ja erittäin tarpeellista jatkotutkimusten pohjaksi. Se on myös osoitus siitä, kuinka tärkeää kansalaisten kaikkialla Suomessa tekemä pitkäkestoinen villieläinten seuranta on, Terraube toteaa.
Artikkeli:
J. Terraube, J. Van doninck, P. Helle & M. Cabeza. Assessing the effectiveness of a national protected area network for carnivore conservation. Nature Communications volume 11, Article number: 2957 (2020).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
englanniksi: Julien Terraube, jterraubemonic@usc.edu.au, @JulienTerraube
https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/julien-terraube
suomeksi: Mar Cabeza, mar.cabeza@helsinki.fi, puh. 040 748 2588, @GCCGtweet
https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/mar-cabeza
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme