Suomen Pankki

Suomen talous toipuu vähitellen äkkijarrutuksesta

Jaa
Maailman ja Suomen talouden näkymät ovat heikentyneet tänä keväänä koronapandemian takia äkillisesti ja merkittävästi. ”Suomen talouden näkymiä synkentävät sekä kansainvälisen taloustilanteen heikkous että kotimaassa käyttöön otetut rajoitustoimet. Myös suomalaisten kotitalouksien ja yritysten luottamuksen heikentyminen varjostaa kasvua”, sanoi ennustepäällikkö Meri Obstbaum tänään Euro & talous -julkaisun lehdistötilaisuudessa.

Suomen Pankki on tänään julkaissut ennusteensa vuosille 2020–2022. Suomen talous supistuu rajusti koronapandemian vuoksi: vuonna 2020 noin 7 prosenttia. Nopea toipuminen ei näytä kovin todennäköiseltä, ja kokonaistuotannon määrä jää tulevina vuosina pienemmäksi kuin pandemiakriisiä ennen. Vuosina 2021–2022 talouden ennustetaan kasvavan noin 3 prosenttia.

Ennusteeseen liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Vaihtoehtoisten skenaarioiden mukaan talouden supistuminen voi vuonna 2020 jäädä 5 prosenttiin tai syventyä 11 prosenttiin riippuen siitä, miten koronaepidemia etenee ja miten sitä onnistutaan hallitsemaan eri puolilla maailmaa. Kaikki yritykset eivät myöskään selviä taantumasta, ja osa työpaikkojen menetyksistä jää pysyväksi. ”Pysyviltä tuotantotappioilta ei todennäköisesti vältytä Suomessa. Talouspolitiikan avulla voidaan kuitenkin vaikuttaa tappioiden suuruuteen”, painotti ennustepäällikkö Meri Obstbaum. Työllisyys heikkenee selvästi vähemmän kuin 1990-luvun lamassa, mutta hieman enemmän kuin finanssikriisin aikana. Työllisyysaste pienenee noin 2 prosenttiyksikköä vuosina 2020–2021 ja toipuu vain osittain vuonna 2022.

Kotimainen kysyntä ja nettovienti supistuvat jyrkästi vuonna 2020. Samalla talouden rakenne muuttuu epäedulliseen suuntaan, yhä enemmän julkisen kysynnän varaan. Koronakriisin akuutti vaihe väistyy vähitellen, ja talous alkaa elpyä yksityisen kulutuksen johdolla. Ulkomaankauppa ei tue Suomen talouskasvua ennustevuosina, sillä koronakriisin aiheuttama globaalien investointien hyytyminen ja Suomen heikkenevä kustannuskilpailukyky pitävät vientinäkymät hyvin vaimeina. Lisäksi epävarmuus tulevasta jarruttaa kulutuksen ja investointien kasvua rajoitustoimien päättymisen jälkeenkin.

Julkisen talouden rahoitusasema heikkenee, ja velka kasvaa lyhyessä ajassa paljon. Tähän vaikuttavat verotulojen väheneminen, työttömyysmenojen ja avustusten kasvu sekä valtion toimet talouden sulkutoimien pehmentämiseksi. Julkisen talouden alijäämän suhde BKT:hen syvenee 8 prosenttiin ja julkisen velan suhde BKT:hen kasvaa reiluun 71 prosenttiin vuonna 2020. Vuonna 2022 velkasuhde lähenee jo 75:tä prosenttia ja kasvaa sen jälkeenkin.

Lisätietoja antaa ennustepäällikkö Meri Obstbaum, puh. 09 183 2363.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande

I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå

Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote

Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye