Suomen talous toipuu vähitellen äkkijarrutuksesta
Suomen Pankki on tänään julkaissut ennusteensa vuosille 2020–2022. Suomen talous supistuu rajusti koronapandemian vuoksi: vuonna 2020 noin 7 prosenttia. Nopea toipuminen ei näytä kovin todennäköiseltä, ja kokonaistuotannon määrä jää tulevina vuosina pienemmäksi kuin pandemiakriisiä ennen. Vuosina 2021–2022 talouden ennustetaan kasvavan noin 3 prosenttia.
Ennusteeseen liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Vaihtoehtoisten skenaarioiden mukaan talouden supistuminen voi vuonna 2020 jäädä 5 prosenttiin tai syventyä 11 prosenttiin riippuen siitä, miten koronaepidemia etenee ja miten sitä onnistutaan hallitsemaan eri puolilla maailmaa. Kaikki yritykset eivät myöskään selviä taantumasta, ja osa työpaikkojen menetyksistä jää pysyväksi. ”Pysyviltä tuotantotappioilta ei todennäköisesti vältytä Suomessa. Talouspolitiikan avulla voidaan kuitenkin vaikuttaa tappioiden suuruuteen”, painotti ennustepäällikkö Meri Obstbaum. Työllisyys heikkenee selvästi vähemmän kuin 1990-luvun lamassa, mutta hieman enemmän kuin finanssikriisin aikana. Työllisyysaste pienenee noin 2 prosenttiyksikköä vuosina 2020–2021 ja toipuu vain osittain vuonna 2022.
Kotimainen kysyntä ja nettovienti supistuvat jyrkästi vuonna 2020. Samalla talouden rakenne muuttuu epäedulliseen suuntaan, yhä enemmän julkisen kysynnän varaan. Koronakriisin akuutti vaihe väistyy vähitellen, ja talous alkaa elpyä yksityisen kulutuksen johdolla. Ulkomaankauppa ei tue Suomen talouskasvua ennustevuosina, sillä koronakriisin aiheuttama globaalien investointien hyytyminen ja Suomen heikkenevä kustannuskilpailukyky pitävät vientinäkymät hyvin vaimeina. Lisäksi epävarmuus tulevasta jarruttaa kulutuksen ja investointien kasvua rajoitustoimien päättymisen jälkeenkin.
Julkisen talouden rahoitusasema heikkenee, ja velka kasvaa lyhyessä ajassa paljon. Tähän vaikuttavat verotulojen väheneminen, työttömyysmenojen ja avustusten kasvu sekä valtion toimet talouden sulkutoimien pehmentämiseksi. Julkisen talouden alijäämän suhde BKT:hen syvenee 8 prosenttiin ja julkisen velan suhde BKT:hen kasvaa reiluun 71 prosenttiin vuonna 2020. Vuonna 2022 velkasuhde lähenee jo 75:tä prosenttia ja kasvaa sen jälkeenkin.
Lisätietoja antaa ennustepäällikkö Meri Obstbaum, puh. 09 183 2363.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Eurooppalaisten pankkien kriisinkestävyys hyvä, mutta rahoitusvakauden riskit koholla geopoliittisen epävarmuuden keskellä – Euroopan järjestelmäriskikomitean tuore arvio28.3.2024 11:21:48 EET | Uutinen
Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) hallintoneuvosto totesi 21.3.2024 pitämässään kokouksessa, että eurooppalaisen pankkijärjestelmän kriisinsietokyky on hyvällä tolalla, mutta EU:n rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit ovat edelleen koholla ja geopoliittinen epävarmuus on suurta. ”Kärjistyneen geopoliittisen vastakkainasettelun vaikutukset on otettava huomioon myös rahoitusjärjestelmässä. Olemme siirtyneet ilmeisen pysyvästi aiempaa epävakaampaan aikaan, jonka synnyttämät riskit voivat toimia sytykkeenä rahoitusjärjestelmän vakavillekin häiriöille. Siksi on tärkeä ylläpitää ja edelleen vahvistaa rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä Euroopassa, jotta pankkien kyky luotottaa yrityksiä ja kotitalouksia pysyy vakaana”, toteaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, joka toimii varapuheenjohtajana Euroopan järjestelmäriskikomitean hallintoneuvostossa. Hallintoneuvosto totesi makrovakauspolitiikan virityksestä, että maat ovat toteuttamassa oikeita toimia pankkisektorin tappionsietokyvyn
BOFIT Forecast for Russia 2024–2026: Russian economic growth set to decelerate25.3.2024 13:00:00 EET | Press release
The Bank of Finland Institute for Emerging Economies (BOFIT) expects Russian economic growth to begin slowing this year. While 2024 growth should be around 2 %, annual growth of around 1 % is expected for 2025 and 2026. Short-sighted economic policies and the course of the war create significant uncertainty to the forecast.
BOFITs prognos om den ekonomiska utvecklingen i Ryssland 2024–2026: Rysslands ekonomi saktar in25.3.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Finlands Banks forskningsinstitut för tillväxtmarknader BOFIT förutspår en avmattning i den ekonomiska tillväxten i Ryssland. I år väntas tillväxten ligga kring 2 % men sjunka till 1 % under de följande åren. Den kortsiktiga ekonomiska politiken och anfallskrigets förlopp kan påverka utvecklingen i betydande grad.
BOFIT-ennuste Venäjän talouden kehityksestä vuosiksi 2024–2026: Venäjän talouskasvu hidastuu25.3.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT ennustaa Venäjän talouskasvun hidastuvan. Tänä vuonna kasvun ennustetaan olevan parin prosentin luokkaa mutta jäävän seuraavina vuosina prosenttiin. Talouspolitiikan lyhytnäköisyys ja hyökkäyssodan kulku voivat muuttaa talouden kehitystä huomattavasti.
Bank of Finland’s 2023 operating profit weakened considerably by rise in interest rates22.3.2024 11:01:00 EET | Press release
The Parliamentary Supervisory Council has today, upon proposal by the Bank of Finland Board, confirmed the Bank of Finland’s financial statements. The Bank of Finland’s audited profit for the financial year 2023 totals EUR 0.00 after a reduction of EUR 1,112 million was made in the general provision in order to cover a negative operating profit. The Bank of Finland’s financial result and the structure of its balance sheet are a reflection of the monetary policy measures taken to maintain price stability in accordance with the Bank’s mandate. “The rise in interest rates has considerably weakened the Bank of Finland’s operating profit. The Bank has been well prepared for interest rate increases and had strengthened its risk provisions when interest rates were low. The provisions are now being correspondingly reduced. The profit outlook for the next few years is also weak,” says Deputy Governor of the Bank of Finland Marja Nykänen. The European Central Bank (ECB) started raising interest
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme