Suomen talous toipuu vähitellen äkkijarrutuksesta
9.6.2020 11:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Suomen Pankki on tänään julkaissut ennusteensa vuosille 2020–2022. Suomen talous supistuu rajusti koronapandemian vuoksi: vuonna 2020 noin 7 prosenttia. Nopea toipuminen ei näytä kovin todennäköiseltä, ja kokonaistuotannon määrä jää tulevina vuosina pienemmäksi kuin pandemiakriisiä ennen. Vuosina 2021–2022 talouden ennustetaan kasvavan noin 3 prosenttia.
Ennusteeseen liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Vaihtoehtoisten skenaarioiden mukaan talouden supistuminen voi vuonna 2020 jäädä 5 prosenttiin tai syventyä 11 prosenttiin riippuen siitä, miten koronaepidemia etenee ja miten sitä onnistutaan hallitsemaan eri puolilla maailmaa. Kaikki yritykset eivät myöskään selviä taantumasta, ja osa työpaikkojen menetyksistä jää pysyväksi. ”Pysyviltä tuotantotappioilta ei todennäköisesti vältytä Suomessa. Talouspolitiikan avulla voidaan kuitenkin vaikuttaa tappioiden suuruuteen”, painotti ennustepäällikkö Meri Obstbaum. Työllisyys heikkenee selvästi vähemmän kuin 1990-luvun lamassa, mutta hieman enemmän kuin finanssikriisin aikana. Työllisyysaste pienenee noin 2 prosenttiyksikköä vuosina 2020–2021 ja toipuu vain osittain vuonna 2022.
Kotimainen kysyntä ja nettovienti supistuvat jyrkästi vuonna 2020. Samalla talouden rakenne muuttuu epäedulliseen suuntaan, yhä enemmän julkisen kysynnän varaan. Koronakriisin akuutti vaihe väistyy vähitellen, ja talous alkaa elpyä yksityisen kulutuksen johdolla. Ulkomaankauppa ei tue Suomen talouskasvua ennustevuosina, sillä koronakriisin aiheuttama globaalien investointien hyytyminen ja Suomen heikkenevä kustannuskilpailukyky pitävät vientinäkymät hyvin vaimeina. Lisäksi epävarmuus tulevasta jarruttaa kulutuksen ja investointien kasvua rajoitustoimien päättymisen jälkeenkin.
Julkisen talouden rahoitusasema heikkenee, ja velka kasvaa lyhyessä ajassa paljon. Tähän vaikuttavat verotulojen väheneminen, työttömyysmenojen ja avustusten kasvu sekä valtion toimet talouden sulkutoimien pehmentämiseksi. Julkisen talouden alijäämän suhde BKT:hen syvenee 8 prosenttiin ja julkisen velan suhde BKT:hen kasvaa reiluun 71 prosenttiin vuonna 2020. Vuonna 2022 velkasuhde lähenee jo 75:tä prosenttia ja kasvaa sen jälkeenkin.
Lisätietoja antaa ennustepäällikkö Meri Obstbaum, puh. 09 183 2363.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kraftfull finansiell reglering nödvändig för att skydda mot kriser20.5.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det finansiella systemet i Finland är fortsatt stabilt, fastän internationella konflikter tidvis har skakat finansmarknaden och de stigande marknadsräntorna har fått bostadshandeln att bromsa in. Kraftfulla regler för banker skyddar mot finanskriser och stöder hållbar ekonomisk tillväxt. Man bör inte ge avkall på de finländska bankernas och låntagarnas slagkraftighet. En djupare europeisk kapitalmarknad skulle ge fart åt tillväxten och förstärka Europas strategiska autonomi.
Vahvaa rahoitussääntelyä tarvitaan suojaksi kriiseiltä20.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka kansainväliset konfliktit ovat ajoittain ravisuttaneet rahoitusmarkkinoita ja markkinakorkojen nousu on hidastanut asuntokauppaa. Vahva pankkisääntely suojaa finanssikriiseiltä ja tukee kestävää talouskasvua. Suomalaisten pankkien ja lainanottajien iskunkestävyydestä ei tulisi tinkiä. Syvemmät eurooppalaiset pääomamarkkinat vauhdittaisivat kasvua ja vahvistaisivat Euroopan strategista autonomiaa.
Strong financial regulation needed for shielding against crises20.5.2026 10:00:00 EEST | Press release
Finland’s financial system has remained stable, although financial markets have been shaken at times by international conflicts and the housing market has slowed due to the rise in market interest rates. Strong banking regulation provides protection against financial crises and underpins sustainable economic growth. The resilience of Finnish banks and borrowers should not be compromised. Deeper European capital markets would boost growth and strengthen Europe’s strategic autonomy.
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 20.5. rahoitusjärjestelmän vakaudesta13.5.2026 13:55:34 EEST | Kutsu
Miten ajankohtaiset kansainväliset konfliktit vaikuttavat talouteen ja rahoitusjärjestelmään? Miten voidaan jatkossakin turvata Suomen pankkisektorin ja lainanottajien riskinkestävyys? Miltä asuntomarkkinoilla näyttää? Mikä olisi yhteisen eurooppalaisen talletussuojan merkitys?
Värdet på hushållens aktie- och fondinvesteringar sjönk från de högsta noteringarna genom tiderna i mars8.5.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Vid slutet av mars 2026 hade de finländska hushållen fondinvesteringar till ett värde av 53,8 miljarder euro, börsnoterade aktieinnehav till ett värde av 59,1 miljarder euro och insättningar till ett värde av 115,9 miljarder euro.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme