Suomen talous toipuu vähitellen äkkijarrutuksesta
9.6.2020 11:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Suomen Pankki on tänään julkaissut ennusteensa vuosille 2020–2022. Suomen talous supistuu rajusti koronapandemian vuoksi: vuonna 2020 noin 7 prosenttia. Nopea toipuminen ei näytä kovin todennäköiseltä, ja kokonaistuotannon määrä jää tulevina vuosina pienemmäksi kuin pandemiakriisiä ennen. Vuosina 2021–2022 talouden ennustetaan kasvavan noin 3 prosenttia.
Ennusteeseen liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Vaihtoehtoisten skenaarioiden mukaan talouden supistuminen voi vuonna 2020 jäädä 5 prosenttiin tai syventyä 11 prosenttiin riippuen siitä, miten koronaepidemia etenee ja miten sitä onnistutaan hallitsemaan eri puolilla maailmaa. Kaikki yritykset eivät myöskään selviä taantumasta, ja osa työpaikkojen menetyksistä jää pysyväksi. ”Pysyviltä tuotantotappioilta ei todennäköisesti vältytä Suomessa. Talouspolitiikan avulla voidaan kuitenkin vaikuttaa tappioiden suuruuteen”, painotti ennustepäällikkö Meri Obstbaum. Työllisyys heikkenee selvästi vähemmän kuin 1990-luvun lamassa, mutta hieman enemmän kuin finanssikriisin aikana. Työllisyysaste pienenee noin 2 prosenttiyksikköä vuosina 2020–2021 ja toipuu vain osittain vuonna 2022.
Kotimainen kysyntä ja nettovienti supistuvat jyrkästi vuonna 2020. Samalla talouden rakenne muuttuu epäedulliseen suuntaan, yhä enemmän julkisen kysynnän varaan. Koronakriisin akuutti vaihe väistyy vähitellen, ja talous alkaa elpyä yksityisen kulutuksen johdolla. Ulkomaankauppa ei tue Suomen talouskasvua ennustevuosina, sillä koronakriisin aiheuttama globaalien investointien hyytyminen ja Suomen heikkenevä kustannuskilpailukyky pitävät vientinäkymät hyvin vaimeina. Lisäksi epävarmuus tulevasta jarruttaa kulutuksen ja investointien kasvua rajoitustoimien päättymisen jälkeenkin.
Julkisen talouden rahoitusasema heikkenee, ja velka kasvaa lyhyessä ajassa paljon. Tähän vaikuttavat verotulojen väheneminen, työttömyysmenojen ja avustusten kasvu sekä valtion toimet talouden sulkutoimien pehmentämiseksi. Julkisen talouden alijäämän suhde BKT:hen syvenee 8 prosenttiin ja julkisen velan suhde BKT:hen kasvaa reiluun 71 prosenttiin vuonna 2020. Vuonna 2022 velkasuhde lähenee jo 75:tä prosenttia ja kasvaa sen jälkeenkin.
Lisätietoja antaa ennustepäällikkö Meri Obstbaum, puh. 09 183 2363.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Utlåningen till företag ökade sommaren 202628.9.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Under sommaren 2026 ökade det utestående beloppet av företagslån i banker med verksamhet i Finland. Företagen lyfte rikligt med lån i juni–augusti jämfört med motsvarande tidpunkt 2025. Lagstiftningen förändrades (pensionsreformen) och arbetspensionsanstalternas dotterbolag kan därför i sina fastighetsinvesteringar använda finansiell hävstång i större utsträckning än tidigare, vilket för sin del förklarar ökningen i utbetalningarna av företagslån.
Yrityslainakannan kasvuvauhti kiihtyi kesällä 202628.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Yrityslainojen kanta kasvoi kesän 2026 aikana Suomessa toimivissa pankeissa. Yritykset nostivat runsaasti lainoja kesä-elokuussa verrattuna vuoden 2025 vastaavaan ajankohtaan. Lainsäädäntö muuttui (eläkeuudistus), ja sen vuoksi työeläkelaitosten tytäryhtiöt voivat käyttää velkavipua kiinteistösijoituksissaan aiempaa laajemmin, mikä osaltaan selittää, miksi yritykset nostivat enemmän lainoja.
Growth rate of the corporate loan stock accelerated in summer 202628.9.2026 10:00:00 EEST | Press release
The stock of corporate loans at banks operating in Finland grew during summer 2026. Non-financial corporations drew down a large volume of loans in June–August compared with the corresponding period in 2025. Legislation changed (pension reform), and as a result subsidiaries of employee pension institutions can use leverage in their real estate investments more extensively than before, which in part explains why non-financial corporations drew down more loans.
Uusia euroseteleitä koskevaan EKP:n kyselyyn kymmenen miljoonaa vastausta23.9.2026 12:44:17 EEST | Uutinen
EKP:n pääjohtaja Lagarde: Kyselyyn annettujen vastausten perusteella eurooppalaiset ovat kiinnostuneita uusista seteleistä. Vastaajia oli kaikista euroalueen maista ja kaikista ikäryhmistä. EKP:n neuvosto ottaa kyselyn tulokset huomioon lopullisen suunnittelukonseptin valinnassa.
Finlands Banks interimsprognos: Den positiva trenden i Finlands ekonomi fortsätter15.9.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den ekonomiska tillväxten i Finland har tagit fart pådriven av export och investeringar, och under de närmaste åren väntas ekonomin växa i betydligt raskare takt än under de senaste åren. I takt med att ekonomin stärks börjar den ihållande höga arbetslösheten gradvis sjunka. Energipriserna driver tillfälligt upp inflationen, men omfattningen av effekterna beror i väsentlig grad på hur länge störningarna i energitillgången varar.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme