Suomen talous toipuu vähitellen äkkijarrutuksesta
9.6.2020 11:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Suomen Pankki on tänään julkaissut ennusteensa vuosille 2020–2022. Suomen talous supistuu rajusti koronapandemian vuoksi: vuonna 2020 noin 7 prosenttia. Nopea toipuminen ei näytä kovin todennäköiseltä, ja kokonaistuotannon määrä jää tulevina vuosina pienemmäksi kuin pandemiakriisiä ennen. Vuosina 2021–2022 talouden ennustetaan kasvavan noin 3 prosenttia.
Ennusteeseen liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Vaihtoehtoisten skenaarioiden mukaan talouden supistuminen voi vuonna 2020 jäädä 5 prosenttiin tai syventyä 11 prosenttiin riippuen siitä, miten koronaepidemia etenee ja miten sitä onnistutaan hallitsemaan eri puolilla maailmaa. Kaikki yritykset eivät myöskään selviä taantumasta, ja osa työpaikkojen menetyksistä jää pysyväksi. ”Pysyviltä tuotantotappioilta ei todennäköisesti vältytä Suomessa. Talouspolitiikan avulla voidaan kuitenkin vaikuttaa tappioiden suuruuteen”, painotti ennustepäällikkö Meri Obstbaum. Työllisyys heikkenee selvästi vähemmän kuin 1990-luvun lamassa, mutta hieman enemmän kuin finanssikriisin aikana. Työllisyysaste pienenee noin 2 prosenttiyksikköä vuosina 2020–2021 ja toipuu vain osittain vuonna 2022.
Kotimainen kysyntä ja nettovienti supistuvat jyrkästi vuonna 2020. Samalla talouden rakenne muuttuu epäedulliseen suuntaan, yhä enemmän julkisen kysynnän varaan. Koronakriisin akuutti vaihe väistyy vähitellen, ja talous alkaa elpyä yksityisen kulutuksen johdolla. Ulkomaankauppa ei tue Suomen talouskasvua ennustevuosina, sillä koronakriisin aiheuttama globaalien investointien hyytyminen ja Suomen heikkenevä kustannuskilpailukyky pitävät vientinäkymät hyvin vaimeina. Lisäksi epävarmuus tulevasta jarruttaa kulutuksen ja investointien kasvua rajoitustoimien päättymisen jälkeenkin.
Julkisen talouden rahoitusasema heikkenee, ja velka kasvaa lyhyessä ajassa paljon. Tähän vaikuttavat verotulojen väheneminen, työttömyysmenojen ja avustusten kasvu sekä valtion toimet talouden sulkutoimien pehmentämiseksi. Julkisen talouden alijäämän suhde BKT:hen syvenee 8 prosenttiin ja julkisen velan suhde BKT:hen kasvaa reiluun 71 prosenttiin vuonna 2020. Vuonna 2022 velkasuhde lähenee jo 75:tä prosenttia ja kasvaa sen jälkeenkin.
Lisätietoja antaa ennustepäällikkö Meri Obstbaum, puh. 09 183 2363.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
I Finland påträffades 483 förfalskade eurosedlar under 202527.2.2026 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Bland de utelöpande sedlarna i Finland påträffades 483 förfalskade eurosedlar under 2025. Under 2023 påträffades 653 förfalskade eurosedlar i omlopp och 714 stycken under 2024.
Suomessa löytyi viime vuonna kierrosta 483 euroseteliväärennöstä27.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Suomessa setelien kierrosta löydettiin vuoden 2025 aikana 483 euroseteliväärennöstä. Vuonna 2023 kierrosta löytyi 653 euroseteliväärennöstä ja vuonna 2024 niitä löytyi 714.
Total of 483 counterfeit euro banknotes found in circulation in Finland last year27.2.2026 11:00:00 EET | Press release
In 2025, a total of 483 counterfeit euro banknotes were detected among banknotes in circulation in Finland. The number of counterfeit euro banknotes detected in 2023 and 2024 was 653 and 714, respectively.
Genomsnittsräntan på bostadslån har stabiliserats27.2.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
I januari hade 94 % av de nya bostadslånen Euribor som referensränta. Det senaste året har intresset för 12 mån. Euribor som referensränta för nya bostadslån minskat och intresset för kortare Euriborräntor ökat. Av de utestående bostadslånen har 95 % av lånen Euribor som referensränta och endast 5 % av lånen löper med fast ränta eller har bundits till bankernas egna referensräntor.
Asuntolainojen keskikoron kehitys tasaantunut27.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Tammikuussa uusissa asuntolainoissa 94 prosentissa käytettiin viitekorkona euriborkorkoa. Viimeisen vuoden aikana 12 kuukauden euriborkoron suosio uusien asuntolainojen viitekorkona on vähentynyt ja vastaavasti lyhempien euriborkorkojen kasvanut. Asuntolainakannasta 95 prosentissa lainoista on käytetty viitekorkona euriborkorkoja, ja vain 5 % lainoista oli kiinteäkorkoisia tai pankkien omiin viitekorkoihin sidottuja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme