Suomen työmarkkinoiden ja yritysten dynamiikka tukee kilpailukykyä

Valtiovarainministeriön yhteydessä toimivan tuottavuuslautakunnan vuosittainen tuottavuus- ja kilpailukykyraportti julkistettiin perjantaina 30.9.2022 klo 9.30 alkaen Säätytalolla.
Raportissa tarkastellaan Suomen poikkeuksellisen hitaana jatkuneen tuottavuuskasvun syitä, kustannuskilpailukykyä ja ansioiden kehitystä sekä innovaatiopolitiikkaa.
Tämänkertaisessa raportissa keskitytään erityisesti kustannuskilpailun tekijöihin eli palkkojen, tuottavuuden ja hintojen kehitykseen. Kustannuskilpailukyvyn tila on tärkeää Suomen kaltaisen pienen avotalouden vakaudelle lyhyellä aikavälillä. Sen sijaan pitkällä aikavälillä olennaisinta on työn tuottavuus: sen kehitys määrää lopulta talouden reaaliansioiden kehityksen ja talouden kasvun vauhdin.
Suomen tuottavuuskehitys on ollut jo pitkään hyvin heikkoa. Sen sijaan, Suomen kustannuskilpailukyky on ollut viime vuosina vähintäänkin kohtuullista. Palkat ovat reagoineet talouden kehityksen vaihteluun. Lisäksi, Suomen yrityssektori on verrokkimaihin nähden varsin dynaaminen: markkinoille on tullut uusia yrityksiä ja osa niistä on kasvanut nopeasti. Samalla vanhoja työpaikkoja on tuhoutunut. Suomessa on siis käynnissä ”luova tuho”, mikä tukee tuottavuuden kasvua pitkällä aikavälillä.
Tuottavuuslautakunnan raportin julkistustilaisuudessa pitämässään puheenvuorossa lautakunnan jäsen, Jyväskylän yliopiston professori ja Laboren johtaja Mika Maliranta huomautti, että Suomen työmarkkinat ovat paljon mainettaan joustavammat: työntekijät liikkuvat ja palkat vaihtelevat.Tämä tukee tuottavuuden kasvua. Mutta talouden uudistuminen vie väistämättä aikaa ja siksi tuottavuuden kasvun odottelussa tarvitaan kärsivällisyyttä.
Myös Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema toimii tuottavuuslautakunnan jäsenenä. Muita jäseniä ovat Markku Stenborg (VM, pj.), Janne Huovari (PTT), Natalia Kuosmanen (Etla), Seppo Kangaspunta (TEM) ja Meri Obstbaum (SP).
Linkki raportin julkistustiedotteeseen.
Tuottavuuslautakunnan raporttiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Malirantajohtaja, päätoimittaja
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin18.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Laboren selvityksen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen toteuttamat sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät erityisesti palvelualojen työntekijöiden toimeentuloa. Eniten kärsivät osa-aikatyötä tekevät ja soviteltua työttömyysetuutta saaneet.
Nettomenojen rajoitteet olisivat ”velkajarrua” parempia kansallisia sääntöjä16.9.2025 12:20:25 EEST | Blogi
Suomen hallituksen esittämä ”velkajarru” voi kuulostaa yksinkertaiselta keinolta hillitä velkaantumista, mutta käytännössä se voi pakottaa leikkaamaan menoja juuri silloin, kun talous on taantumassa. Ilkka Kiema perustelee blogikirjoituksessaan, miksi nettomenojen kasvulle asetetut rajoitteet olisivat velkasuhteeseen sidottuja tavoitteita parempia kansallisia sääntöjä: ne ovat läpinäkyvämpiä, sallivat suhdanteiden tasaamisen ja tukevat laajempaa poliittista keskustelua talouspolitiikan vaihtoehdoista.
Koulutusalalla suuri merkitys tulojen kannalta kaikilla koulutusasteilla11.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren tuoreen analyysin mukaan koulutustaso ja tulot kulkevat yhä tiiviimmin käsi kädessä 35–40-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Eri koulutusaloilta valmistuneiden välillä on kuitenkin suuria tuloeroja kaikilla koulutusasteilla – jopa ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat ansaita enemmän kuin yliopistosta valmistuneet.
Eduskuntapuheiden poliittinen polarisaatio on kasvanut 1990-luvulta, mutta jää edelleen kauas 1970-luvun tasosta9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Lisääntyneen polarisaation on julkisessa keskustelussa pelätty johtavan jopa demokratian rapautumiseen. Vasta julkaistu tutkimus tarkastelee Suomen eduskuntapuheita vuosina 1907–2018. Tulosten mukaan eduskunnan vasemmiston ja oikeiston välinen polarisaatio on vaihdellut huomattavasti sadan vuoden aikana. Vaikka polarisaatio on kasvanut viime vuosikymmeninä, nykytilanne ei ole poikkeuksellinen. Eniten vastakkainasettelua oli 1970-luvulla.
Meneekö meillä huonommin kuin vanhemmillamme? Mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme4.9.2025 11:11:14 EEST | Blogi
Tuoreessa Social Sustainability in Ageing Welfare States -kirjassa käsitellään sosiaalista kestävyyttä eri näkökulmista. Laboren tutkijat Toni Juuti ja Ohto Kanninen avaavat omassa kirjaluvussaan, mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme ja tyytyväisyydestämme elämään. Tämä Toni Juutin Labore-blogi keskustelee samasta teemasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme