Suomen työmarkkinoiden ja yritysten dynamiikka tukee kilpailukykyä
30.9.2022 09:40:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote

Valtiovarainministeriön yhteydessä toimivan tuottavuuslautakunnan vuosittainen tuottavuus- ja kilpailukykyraportti julkistettiin perjantaina 30.9.2022 klo 9.30 alkaen Säätytalolla.
Raportissa tarkastellaan Suomen poikkeuksellisen hitaana jatkuneen tuottavuuskasvun syitä, kustannuskilpailukykyä ja ansioiden kehitystä sekä innovaatiopolitiikkaa.
Tämänkertaisessa raportissa keskitytään erityisesti kustannuskilpailun tekijöihin eli palkkojen, tuottavuuden ja hintojen kehitykseen. Kustannuskilpailukyvyn tila on tärkeää Suomen kaltaisen pienen avotalouden vakaudelle lyhyellä aikavälillä. Sen sijaan pitkällä aikavälillä olennaisinta on työn tuottavuus: sen kehitys määrää lopulta talouden reaaliansioiden kehityksen ja talouden kasvun vauhdin.
Suomen tuottavuuskehitys on ollut jo pitkään hyvin heikkoa. Sen sijaan, Suomen kustannuskilpailukyky on ollut viime vuosina vähintäänkin kohtuullista. Palkat ovat reagoineet talouden kehityksen vaihteluun. Lisäksi, Suomen yrityssektori on verrokkimaihin nähden varsin dynaaminen: markkinoille on tullut uusia yrityksiä ja osa niistä on kasvanut nopeasti. Samalla vanhoja työpaikkoja on tuhoutunut. Suomessa on siis käynnissä ”luova tuho”, mikä tukee tuottavuuden kasvua pitkällä aikavälillä.
Tuottavuuslautakunnan raportin julkistustilaisuudessa pitämässään puheenvuorossa lautakunnan jäsen, Jyväskylän yliopiston professori ja Laboren johtaja Mika Maliranta huomautti, että Suomen työmarkkinat ovat paljon mainettaan joustavammat: työntekijät liikkuvat ja palkat vaihtelevat.Tämä tukee tuottavuuden kasvua. Mutta talouden uudistuminen vie väistämättä aikaa ja siksi tuottavuuden kasvun odottelussa tarvitaan kärsivällisyyttä.
Myös Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema toimii tuottavuuslautakunnan jäsenenä. Muita jäseniä ovat Markku Stenborg (VM, pj.), Janne Huovari (PTT), Natalia Kuosmanen (Etla), Seppo Kangaspunta (TEM) ja Meri Obstbaum (SP).
Linkki raportin julkistustiedotteeseen.
Tuottavuuslautakunnan raporttiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Malirantajohtaja, päätoimittaja
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Esimerkkiperheet 2026–2028: Työssäkäyvien ja työttömien ostovoima eriytyy22.10.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Laboren syksyn 2026 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen kotitalouden tulojen, verojen ja veronluonteisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Palkankorotukset ja vuoden 2027 veronkevennykset vahvistavat työssäkäyvien ostovoimaa, mutta työttömillä se heikkenee jokaisena ennustevuonna. Työttömien esimerkkihenkilöiden tulot jäävät suuntaa antavassa vertailussa kohtuullisen minimin alapuolelle.
Mika Maliranta selvittämään tekoälyn vaikutuksia työelämään ja työmarkkinoihin20.10.2026 12:48:42 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta on nimetty selvityshenkilöksi arvioimaan tekoälyn vaikutuksia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin. Työministeri Matias Marttinen on nimennyt selvityshenkilöiksi lisäksi Maija Hovilan ja Teemu Roosin. Selvityksen tavoitteena on esittää johtopäätökset ja toimenpidesuositukset siitä, miten Suomi voi hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet ja tukea ihmisiä ja työpaikkoja muutokseen sopeutumisessa.
Granulariteetti ja talous20.10.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Yhden suuryrityksen menestys tai vastoinkäyminen voi heilauttaa koko kansantaloutta. Tätä ilmiötä kutsutaan granulariteetiksi, ja Suomessa sen merkitys tunnetaan hyvin. Mitä yrityksiin keskittyvä taloudellinen painoarvo tarkoittaa suhdannevaihteluille ja millaista harkintaa se edellyttää talouspolitiikalta, kysyy Paolo Fornaro Labore-blogissaan.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Voiko opettajiin luottaa?15.10.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Peruskoulun päättöarvosanat vaikuttavat nuorten jatko-opintomahdollisuuksiin, mutta samasta osaamisesta voi saada eri kouluissa eri arvosanan. Suomessa ratkaisua haetaan arviointikriteerien tarkentamisesta, muissa Pohjoismaissa myös ulkoisista kokeista. Mitä tutkimus kertoo keinoista turvata arvioinnin yhdenvertaisuus?
Palkkaero ei kavennu yksin työpaikoilla – ratkaisut löytyvät työurien rakenteista ja hoivavastuun jaosta14.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa sukupuolten välisen palkkaeron kaventaminen edellyttää nykyistä vaikuttavampia ja paremmin kohdennettuja toimia. Tuoreen policy briefin mukaan samapalkkaisuustyössä on siirryttävä laajoista toimenpidelistoista tutkimusnäyttöön perustuviin, arvioitaviin toimiin, jotka puuttuvat työurien rakenteisiin, ammattien segregaatioon ja hoivavastuun jakautumiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
