Suomen työmarkkinoiden ja yritysten dynamiikka tukee kilpailukykyä
30.9.2022 09:40:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote

Valtiovarainministeriön yhteydessä toimivan tuottavuuslautakunnan vuosittainen tuottavuus- ja kilpailukykyraportti julkistettiin perjantaina 30.9.2022 klo 9.30 alkaen Säätytalolla.
Raportissa tarkastellaan Suomen poikkeuksellisen hitaana jatkuneen tuottavuuskasvun syitä, kustannuskilpailukykyä ja ansioiden kehitystä sekä innovaatiopolitiikkaa.
Tämänkertaisessa raportissa keskitytään erityisesti kustannuskilpailun tekijöihin eli palkkojen, tuottavuuden ja hintojen kehitykseen. Kustannuskilpailukyvyn tila on tärkeää Suomen kaltaisen pienen avotalouden vakaudelle lyhyellä aikavälillä. Sen sijaan pitkällä aikavälillä olennaisinta on työn tuottavuus: sen kehitys määrää lopulta talouden reaaliansioiden kehityksen ja talouden kasvun vauhdin.
Suomen tuottavuuskehitys on ollut jo pitkään hyvin heikkoa. Sen sijaan, Suomen kustannuskilpailukyky on ollut viime vuosina vähintäänkin kohtuullista. Palkat ovat reagoineet talouden kehityksen vaihteluun. Lisäksi, Suomen yrityssektori on verrokkimaihin nähden varsin dynaaminen: markkinoille on tullut uusia yrityksiä ja osa niistä on kasvanut nopeasti. Samalla vanhoja työpaikkoja on tuhoutunut. Suomessa on siis käynnissä ”luova tuho”, mikä tukee tuottavuuden kasvua pitkällä aikavälillä.
Tuottavuuslautakunnan raportin julkistustilaisuudessa pitämässään puheenvuorossa lautakunnan jäsen, Jyväskylän yliopiston professori ja Laboren johtaja Mika Maliranta huomautti, että Suomen työmarkkinat ovat paljon mainettaan joustavammat: työntekijät liikkuvat ja palkat vaihtelevat.Tämä tukee tuottavuuden kasvua. Mutta talouden uudistuminen vie väistämättä aikaa ja siksi tuottavuuden kasvun odottelussa tarvitaan kärsivällisyyttä.
Myös Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema toimii tuottavuuslautakunnan jäsenenä. Muita jäseniä ovat Markku Stenborg (VM, pj.), Janne Huovari (PTT), Natalia Kuosmanen (Etla), Seppo Kangaspunta (TEM) ja Meri Obstbaum (SP).
Linkki raportin julkistustiedotteeseen.
Tuottavuuslautakunnan raporttiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Malirantajohtaja, päätoimittaja
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kun otos ei riitä13.11.2026 06:30:00 EET | Blogi
Suomessa oppimistuloksia seurataan pääosin otoksiin perustuvilla arvioinneilla. Ne kertovat hyvin koko maan keskimääräisestä osaamiskehityksestä, mutta Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen osoittaa uudessa blogikirjoituksessaan, miksi otokset eivät riitä koulutusuudistusten vaikutusten arviointiin. Samalla hän pohtii, voiko tämä olla yksi syy siihen, miksi tiedämme Suomessa niin vähän siitä, mitkä toimenpiteet todella parantavat oppimistuloksia.
Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I12.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tekoälyä käytetään Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa yleisemmin, ja yritysten digitaaliset valmiudet sekä työvoiman osaaminen ovat Euroopan kärkeä. Yritysten panostukset kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen ovat kuitenkin vertailumaita pienemmät, ja joka viides työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi. Tekoälyn kasvuvaikutukset riippuvat siitä, uudistuuko osaaminen työuran aikana ja siirtyykö työvoima tuottavampiin yrityksiin, todetaan Laboren tänään julkaistussa analyysissä.
Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän11.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi
Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.
Kehittävän arvioinnin hyödyistä tarvitaan tutkimusta – vastaus Karville28.10.2026 06:30:00 EET | Blogi
Mistä tiedämme, parantaako kehittävä arviointi koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen vastaa Karvin Mira Huuskon blogikirjoitukseen ja tarkentaa, miksi arvioinnin vaikutuksista tarvitaan tutkimusta. Arvioinnin pitkä historia ja osallistujien myönteiset kokemukset eivät vielä kerro, miten se vaikuttaa koulutuksen tuloksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
