Työn ja talouden tutkimus LABORE

Suomen työmarkkinoiden ja yritysten dynamiikka tukee kilpailukykyä

Jaa
Tuottavuuslautakunnan tuoreessa raportissa tarkastellaan Suomen poikkeuksellisen hitaana jatkuneen tuottavuuskasvun syitä, kustannuskilpailukykyä ja ansioiden kehitystä sekä innovaatiopolitiikkaa. Raportin mukaan olosuhteet Suomen tuottavuuden tulevaisuuden kasvulle ovat hyvät. Tähän antaa viitteitä vähintään kohtuullisella tasolla oleva kustannuskilpailukyky sekä dynaamiset yrityssektori ja työmarkkinat.
Kuva: Unsplash.com, David Marcu.
Kuva: Unsplash.com, David Marcu.

Valtiovarainministeriön yhteydessä toimivan tuottavuuslautakunnan vuosittainen tuottavuus- ja kilpailukykyraportti julkistettiin perjantaina 30.9.2022 klo 9.30 alkaen Säätytalolla

Raportissa tarkastellaan Suomen poikkeuksellisen hitaana jatkuneen tuottavuuskasvun syitä, kustannuskilpailukykyä ja ansioiden kehitystä sekä innovaatiopolitiikkaa. 

Tämänkertaisessa raportissa keskitytään erityisesti kustannuskilpailun tekijöihin eli palkkojen, tuottavuuden ja hintojen kehitykseen. Kustannuskilpailukyvyn tila on tärkeää Suomen kaltaisen pienen avotalouden vakaudelle lyhyellä aikavälillä. Sen sijaan pitkällä aikavälillä olennaisinta on työn tuottavuus: sen kehitys määrää lopulta talouden reaaliansioiden kehityksen ja talouden kasvun vauhdin. 

Suomen tuottavuuskehitys on ollut jo pitkään hyvin heikkoa. Sen sijaanSuomen kustannuskilpailukyky on ollut viime vuosina vähintäänkin kohtuullista. Palkat ovat reagoineet talouden kehityksen vaihteluun. LisäksiSuomen yrityssektori on verrokkimaihin nähden varsin dynaaminen: markkinoille on tullut uusia yrityksiä ja osa niistä on kasvanut nopeasti. Samalla vanhoja työpaikkoja on tuhoutunut. Suomessa on siis käynnissä ”luova tuho”, mikä tukee tuottavuuden kasvua pitkällä aikavälillä. 

Tuottavuuslautakunnan raportin julkistustilaisuudessa pitämässään puheenvuorossa lautakunnan jäsen, Jyväskylän yliopiston professori ja Laboren johtaja Mika Maliranta huomautti, että Suomen työmarkkinat ovat paljon mainettaan joustavammat: työntekijät liikkuvat ja palkat vaihtelevat.Tämä tukee tuottavuuden kasvua. Mutta talouden uudistuminen vie väistämättä aikaa ja siksi tuottavuuden kasvun odottelussa tarvitaan kärsivällisyyttä. 

Myös Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema toimii tuottavuuslautakunnan jäsenenä. Muita jäseniä ovat Markku Stenborg (VM, pj.), Janne Huovari (PTT), Natalia Kuosmanen (Etla), Seppo Kangaspunta (TEM) ja Meri Obstbaum (SP). 

Linkki raportin julkistustiedotteeseen.
Tuottavuuslautakunnan raporttiin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Unsplash.com, David Marcu.
Kuva: Unsplash.com, David Marcu.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Työn ja talouden tutkimus LABORE
Työn ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

040 940 1940https://labore.fi
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen talouden tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede. Lisäksi Labore tekee talousennusteita ja julkaisee Talous&Yhteiskunta-lehteä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Nettomenojen rajoitteet olisivat ”velkajarrua” parempia kansallisia sääntöjä16.9.2025 12:20:25 EEST | Blogi

Suomen hallituksen esittämä ”velkajarru” voi kuulostaa yksinkertaiselta keinolta hillitä velkaantumista, mutta käytännössä se voi pakottaa leikkaamaan menoja juuri silloin, kun talous on taantumassa. Ilkka Kiema perustelee blogikirjoituksessaan, miksi nettomenojen kasvulle asetetut rajoitteet olisivat velkasuhteeseen sidottuja tavoitteita parempia kansallisia sääntöjä: ne ovat läpinäkyvämpiä, sallivat suhdanteiden tasaamisen ja tukevat laajempaa poliittista keskustelua talouspolitiikan vaihtoehdoista.

Eduskuntapuheiden poliittinen polarisaatio on kasvanut 1990-luvulta, mutta jää edelleen kauas 1970-luvun tasosta9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote

Lisääntyneen polarisaation on julkisessa keskustelussa pelätty johtavan jopa demokratian rapautumiseen. Vasta julkaistu tutkimus tarkastelee Suomen eduskuntapuheita vuosina 1907–2018. Tulosten mukaan eduskunnan vasemmiston ja oikeiston välinen polarisaatio on vaihdellut huomattavasti sadan vuoden aikana. Vaikka polarisaatio on kasvanut viime vuosikymmeninä, nykytilanne ei ole poikkeuksellinen. Eniten vastakkainasettelua oli 1970-luvulla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye