SUOMEN VILKKAIMMAN LÄPPÄSILLAN TYÖMAA HOUKUTTELI KONKARIT MUISTELEMAAN PARAISILLE

Viime veneilykautena Lillholmenissa läppä avattiin jopa 3 300 kertaa. Ensi vuoden syyskuussa valmistuvasta sillasta tulee edeltäjäänsä pidempi ja avattava läppä on 22-metrinen teräsläppä. 

Alkuperäisen sillan rakentamiseen osallistunut Pekka Kallioniemi luki työmaasta Rakennuslehdestä ja sai ajatuksen tulla Harry Karlssonin kanssa vierailemaan paikan päällä.  Molemmat työskentelivät vanhan sillan rakentamisen aikaan valtiolla Tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun piirissä; Karlsson toimi kunnossapidon työpäällikkönä, Kallioniemi hänen alaisenaan.

Kaksi kantta, läppä kolmessa lohkossa 

Kreaten työmaapäällikkö Tero Haaramäki kertoo, että avattavia läppäsiltoja tulee harvakseltaan rakennettavaksi.

– Läppäosuuden ja sen hydrauliikan ja sähköautomaation rakentaminen on yksi mielenkiintoisimmista työvaiheista. Siltaan rakennetaan myös kaksikerroksinen laitetila.

– Ei me 40 vuotta sitten edes voitu haaveilla tämmöisestä, Harry Karlsson henkäisee ja kysyy sillan kannesta; onko sitä valettu vielä ollenkaan? 

Tero Haaramäeltä ja projekti-insinööri Ville Järviöltä tulevat vastaukset tiukkoihinkin kysymyksiin. Parhaillaan rakennetaan viimeisiä tukipilareita, joulukuussa valetaan ensimmäinen kansi ja alkuvuodesta toinen kansi. 

– Vuodenvaihteen jälkeen saapuu teräsläppä. 76 tonnia painava läppä toimitetaan kolmessa lohkossa ja täällä se kootaan ja nostetaan paikalleen.

Betoniponttonin uusi elämä

Alkuperäisen sillan betoniponttoni valettiin Teijon telakalla vuodenvaihteessa 1981–82. Karlsson ja Kallioniemi kertovat ponttonin olleen sellainen, jollaista ei Suomessa ollut aiemmin tehty.

– Halusimme selvittää, miten sillan läppä toimii betoniponttonissa. Täällä läppää ei rakennettu rannalle, kuten oli tapana, vaan suoraan ponttoniin, selittää Karlsson.

Harvinaisella betonisella ponttonilla haluttiin kokeilla myös sitä, miten kokonaan betoniponttoneista koottu silta toimisi. Vierailijat selittävät nykyisen työmaan työpäällikölle ja projekti-insinöörille ponttonien asentamista hieman kaarevasti ja näin tuuli ei heittelisi siltaa. Betoniponttonisilta jäi kuitenkin tuolloin vain ajatukseksi.

– Betoninen ponttoni on kuitenkin onnistunut, kun se nytkin kelluu tuolla, huomauttaa Kallioniemi tyytyväisenä.

Lillholmenin nykytyömaalla Kreate hyödyntää purkutyössä syntyviä materiaalivirtoja ja myös vanha ponttonisilta on saanut uuden elämän.  

– Käytämme betoniponttonia rakennustöissä ja myöhemmin Paraisten seuraavalla hankkeellamme Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltaurakoissa, selittää Haaramäki.

Paremmat menetelmät ja työkalut 

Vierailun aikana konkarit muistelevat muitakin työmaitaan, kuten Parainen–Nauvo-lauttayhteyden rakentamista ja sortunutta pengertä. 

– On teillä paremmat työkalut ja varmemmat menetelmät kuin meillä, naurahtaa kaksikko. 

Vieraiden lähdettyä Tero Haaramäki ja Ville Järviö pohtivat saaneensa perspektiiviä siihen, miten rakennusala on kehittynyt. 

– Monesti kuulee, että ennen oli kaikki paremmin, mutta nyt tuli viestiä toisinpäin. 

Lillholmenin uusi läppäsilta on jännitetty betoninen palkkisilta. Sillan hyötyleveys kasvaa 5,6 metristä 9 metriin, kokonaispituus on 254 metriä ja alikulkukorkeus kasvaa 6 metriin. Pääurakoitsija on Kreate Oy, joka on Suomen johtavia vaativiin infrakohteisiin erikoistunut rakentaja. Urakan tilaajana on Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Kreate Oy
Minna Keinänen
viestintäasiantuntija