Suomessa 147 000 toimintarajoitteista henkilöä köyhyyden tai syrjäytymisen riskissä

Köyhyys- tai syrjäytymisriski johtuu suurimmalla osalla toimintarajoitteisista henkilöistä pienituloisuudesta, selviää Tilastokeskuksen elinolotilaston tuoreista tiedoista. Työikäisillä toimintarajoitteisilla vajaatyöllisyys on kuitenkin yhtä yleistä kuin pienituloisuus. Noin puolet toimintarajoitteisista on eläkeikäisiä, mutta myös työikäisistä toimintarajoitteisista merkittävä osa on pois työelämästä.

”Noin viidennes työikäisistä toimintarajoitteisista oli pienituloisia ja yhtä suuri osuus vajaatyöllisen kotitalouksien jäseniä vuona 2021. Yli puolet toimintarajoitteisista työikäisistä oli itse pois työelämästä suurimman osan vuodesta ja noin kolmannes oli eläkkeellä tai työttömänä”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen.

Vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta koetaan Suomessa verrattain vähän, mutta toimintarajoitteisilla henkilöillä puute on kuitenkin selvästi yleisempää kuin muulla väestöllä. Vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta koki 6,1 prosenttia toimintarajoitteisista ihmisistä, kun muusta 16 vuotta täyttäneestä väestöstä sitä koki vain 1,3 prosenttia.

Toimintarajoitteet voivat aiheuttaa myös ulkopuolisuuden kokemuksia yhteiskuntaan kuulumisesta tai sosiaalisissa suhteissa. Ulkopuolisuuden tunnetta koki työikäisistä toimintarajoitteisista lähes joka kolmas ja kaikista noin 30 prosenttia.

”Ulkopuolisuuden kokemukset ovat heillä selvästi yleisempiä kuin muulla väestöllä, josta tällaisia tunteita koki alle kuudesosa tutkimuksen vastaajista”, Okkonen sanoo.

Iäkkäillä rajoitteita liikkumisessa, nuorilla keskittymisessä ja muistamisessa

Kaikkiaan noin 580 000 henkilöllä eli 12,9 prosentilla 16 vuotta täyttäneestä väestöstä oli viime vuonna vakavia toimintarajoitteita. Iäkkäillä toimintarajoitteet olivat yleisimpiä. Yli 84-vuotiaista yli puolella oli vakavia toimintarajoitteita.

Iäkkäiden henkilöiden vakavat toimintarajoitteet liittyvät tavallisimmin liikkumiseen, nuorimpien taas keskittymiseen tai muistamiseen. Yli 74-vuotiaista runsaalla neljäosalla oli kävelemisessä tai portaiden kulkemisessa paljon vaikeuksia tai he eivät pystyneet siihen ollenkaan. 16–34-vuotiaista reilulla 5 prosentilla oli muistamisessa tai keskittymisessä paljon vaikeuksia.

Jos vakavien rajoitteiden lisäksi huomioidaan myös lievemmät toimintarajoitteet, yleisimmät liittyvät muistamiseen ja keskittymiseen. Vähintään lieviä rajoitteita muistamisessa tai keskittymisessä ilmoitti vajaa kolmasosa kaikista 16 vuotta täyttäneistä.

”Nuorten kokemat vakavat ongelmat muistamisessa tai keskittymisessä ovat yllättävän yleisiä, mutta tulokset ovat samansuuntaisia kuin muissa tutkimuksissa on havaittu”, Okkonen toteaa.

EU-tason kansainvälisiä vertailutietoja ei vielä ole käytössä, mutta esimerkiksi Ruotsin tilastovirasto on kerännyt omassa elinolotutkimuksessaan vastaavaa tietoa toimintarajoitteista.

”Kaiken kaikkiaan Suomessa 16 vuotta täyttänyt väestö kokee toimintarajoitteita useammin kuin Ruotsissa, jossa toimintarajoitteisia oli 8,3 prosenttia vuonna 2021. Myös Ruotsissa toimintarajoitteisuus yleistyy iän myötä, ja vakavat rajoitteet liittyvät useimmiten kävelemiseen ja portaiden kulkemiseen. Samoin havainto nuorimpien muita työikäisiä yleisemmistä muistamis- tai keskittymisongelmista pätee sielläkin.”

Tilastokeskuksen vuosittain tehtävässä tulo- ja elinolotutkimuksessa selvitettiin 16 vuotta täyttäneiden terveyttä ja koettua hyvinvointia vuonna 2022. Tietoja kerättiin myös muissa EU-maissa osana EU-SILC-tutkimusta. Tutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa tietoa myös toimintarajoitteisuuden kokemuksista. Tiedonkeruu toistetaan jatkossa kolmen vuoden välein.

Toimintarajoitteisuutta koskeva indikaattori on tuotettu YK:n alaisen Washington Group on Disability Statistics -ryhmän suosituksen mukaisesti yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.

THL:n Vammaiset yhteiskunnassa -tiimin vetäjä, johtava asiantuntija Päivi Nurmi-Koikkalainen toteaa: ”Maassamme on melko vähän tietoa toimintarajoitteisten ja vammaisten ihmisten tilanteesta esimerkiksi työllisyyden suhteen, vaikka YK:n vammaissopimuskin edellyttää tällaisen tiedon keräämistä. Siksi onkin erittäin hienoa, että sitä nyt saadaan. Kyse ei ole kovinkaan pienestä väestöryhmästä, kun jopa 13 prosentilla väestöstämme on jokin toimintarajoite.”