Suomessa elää tuhansia kidutettuja

Jaa

Jopa yli puolella Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista on kidutuskokemuksia. Kidutusta käytetään edelleen ainakin 98 maassa. Kidutuksen uhreja voidaan auttaa erilaisten hoitomuotojen avulla.

Kidutettujen määrä käy ilmi Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa kootuista tiedoista. Tarkan lukumäärän toteaminen on mahdotonta, sillä traumatisoitumisen jälkiseurauksiin kuuluu usein muistin toimintaan liittyviä häiriöitä sekä haluttomuutta muistella tapahtumaa. Kidutuksen uhreja ovat välillisesti myös kidutettujen perheenjäsenet. Tutkimuksissa on todettu, että kidutettujen lapset kärsivät verrokkeja enemmän psyykkisistä ongelmista.

Suurin osa Suomessa asuvista kidutetuista ihmisistä on pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisia. Suomeen suuntautuu humanitääristä muuttoa erityisesti Somaliasta, Irakista ja Afganistanista. Useimmiten muuttajat ovat lähtömaassaan erilaisten etnisten, uskonnollisten, seksuaalisten tai ideologisten vähemmistöjen edustajia. Kidutettuja asuu eri puolilla Suomea, tehokasta apua heille voidaan tarjota vain muutamassa toimipisteessä.

Kidutuksella tarkoitetaan kaikenlaisia toimia, joilla julkinen viranomainen tahallisesti aiheuttaa ihmiselle kovaa, joko henkistä tai ruumiillista kipua tai kärsimystä tarkoituksena tietojen tai tunnustusten saaminen häneltä tai kolmannelta henkilöltä. Tarkoituksena voi myös olla ihmisen rankaiseminen teosta, jonka hän on tehnyt tai hänen epäillään tehneen tai hänen tai muiden henkilöiden pelottelu.

Monet muistoista ovat kehon muistoja

Monet kuolevat kidutukseen. Ne jotka selviävät, kärsivät erilaisista vakavista traumaperäisistä ongelmista, kehittävät täydellisen traumaan liittyvän muistamattomuuden tai muuttuvat persoonallisuudeltaan. Kidutus vaikuttaa kaikkeen kidutetun myöhemmässä elämässä kokemaan.

Kidutetun hoitoon hakeutuminen on vaikeaa, sillä useat kidutetut ovat menettäneet täydellisesti luottamuksensa toisiin ihmisiin. He häpeävät, pelkäävät ja ovat usein epäluuloisia viranomaisia, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon edustajia kohtaan. Vaikeasti traumatisoituneiden kohdalla kidutuskokemukset tulevat hoitosuhteessa esiin usein vasta viiveellä.

Huolellinen diagnostiikka ja mahdollisten samanaikaisten fyysisten vammojen hoito sekä tiedon antaminen tutkittavalle löydöksistä ovat jo itsessään psykososiaalista tukea antava hoidollinen interventio. Traumaperäistä stressihäiriötä voidaan hoitaa useiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen avulla. Hoito voi olla yhdistelmä lääkitystä ja psykoterapiaa. Kidutuksen uhrit saavat Suomessa apua julkisen terveydenhuollon palveluista, mutta asianmukaista apua ei ole monestakaan syystä riittävästi saatavilla.

On inhimillistä auttaa kovia kokeneita ihmisiä takaisin elämään. Ilman kuntoutusta kidutuksen uhrit kärsivät oireidensa vuoksi usein työ- ja opiskelukyvyn menetyksestä. On siis myös yhteiskunnan kannalta mielekästä kuntouttaa heitä kohti myöhempää integroitumista. Suomi on ratifioinut YK:n Kidutuksen vastaisen sopimuksen, joka sekin velvoittaa Suomea järjestämään hoitoa ja kuntoutusta kidutuksen uhreille.

26.6. on YK:n julistaman kansainvälisen kidutuksen uhrien muistopäivä.

Lisätietoja antavat psykologi, projektikoordinaattori Sirkku Suikkanen , p. 050 5781303, sirkku.suikkanen@hdl.fi
sekä Helsingin Diakonissalaitoksen huume- ja mielenterveystyön johtaja Pekka Tuomola , p. 050 351 3835, pekka.tuomola@hdl.fi .

Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämä Kidutettujen kuntoutuskeskus on erikoissairaanhoitotasoinen poliklinikka, joka arvioi, hoitaa ja kuntouttaa Suomessa asuvia kidutuksen vuoksi traumatisoituneita pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä heidän perheenjäseniään. Kuntoutuskeskus kehittää uusia toimintamenetelmiä ja toimii valtakunnallisena osaamiskeskuksena muille kidutettuja hoitaville tahoille. Keskus kouluttaa, konsultoi ja työnohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, viranomaisia sekä vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjä. RAY rahoittaa Kidutettujen kuntoutuskeskuksen toimintaa.

Tietoja julkaisijasta

Diakonissalaitos
Diakonissalaitos
Alppikatu 2
00530 HELSINKI

09 77 501http://www.hdl.fi

Diakonissalaitos on yleishyödyllinen säätiö, rohkea ihmisarvon puolustaja. Säätiö, siihen kuuluva Rinnekoti ja tytäryritys Diakonissalaitoksen Hoiva Oy tuottavat yhdessä vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka parantavat asiakkaiden elämää. Yhteiskunnallisena yrityksenä Diakonissalaitos laittaa hyvän kiertämään. Toiminnasta ja omaisuudesta syntyvällä tuotolla autetaan niitä, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnassamme syrjään. ​

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Diakonissalaitos

Diakonissalaitoksen Vamos palaa lähivalmennukseen – etätyössä opittiin uusia toimintatapoja1.6.2020 08:46:16 EESTTiedote

Koronakevään jälkeen Diakonissalaitoksen Vamoksen ryhmävalmennus palaa lähivalmennukseen kesäkuun alussa. Myös Vamoksen tuottama Kelan Nuotti-valmennus toteutuu parin kuukauden etäjakson jälkeen lähivalmennuksena. Tarvittaessa järjestetään myös etävalmennusta. Etätyöjaksolla otettiin haltuun myös uusi työväline, joka korvasi nuorten kanssa tehtävän lähityön kiitettävästi.

”Löysin mahdollisuuksia, joita en olisi koskaan tullut yksin ajatelleeksi” – Nuoria tuetaan läpi poikkeusaikojen Rovaniemellä22.5.2020 08:00:00 EESTTiedote

”Kun muutin paikkakunnalle, josta en tuntenut ketään – ilman töitä, harrastuksia tai opiskelupaikkaa tunsin olevani hukassa, eksyksissä ja niin yksin. Koronan aiheuttama poikkeustilanne on aiheuttanut yhteiskuntaan vähän samanlaisen tilanteen kuin minulla oli muuttaessani – eristäytymistä ja epävarmuutta”, kertoo Diakonissalaitoksen Vamos Rovaniemen nuori nimimerkillä Perillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme