Suomessa elää tuhansia kidutettuja
Jopa yli puolella Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista on kidutuskokemuksia. Kidutusta käytetään edelleen ainakin 98 maassa. Kidutuksen uhreja voidaan auttaa erilaisten hoitomuotojen avulla.
Kidutettujen määrä käy ilmi Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa kootuista tiedoista. Tarkan lukumäärän toteaminen on mahdotonta, sillä traumatisoitumisen jälkiseurauksiin kuuluu usein muistin toimintaan liittyviä häiriöitä sekä haluttomuutta muistella tapahtumaa. Kidutuksen uhreja ovat välillisesti myös kidutettujen perheenjäsenet. Tutkimuksissa on todettu, että kidutettujen lapset kärsivät verrokkeja enemmän psyykkisistä ongelmista.
Suurin osa Suomessa asuvista kidutetuista ihmisistä on pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisia. Suomeen suuntautuu humanitääristä muuttoa erityisesti Somaliasta, Irakista ja Afganistanista. Useimmiten muuttajat ovat lähtömaassaan erilaisten etnisten, uskonnollisten, seksuaalisten tai ideologisten vähemmistöjen edustajia. Kidutettuja asuu eri puolilla Suomea, tehokasta apua heille voidaan tarjota vain muutamassa toimipisteessä.
Kidutuksella tarkoitetaan kaikenlaisia toimia, joilla julkinen viranomainen tahallisesti aiheuttaa ihmiselle kovaa, joko henkistä tai ruumiillista kipua tai kärsimystä tarkoituksena tietojen tai tunnustusten saaminen häneltä tai kolmannelta henkilöltä. Tarkoituksena voi myös olla ihmisen rankaiseminen teosta, jonka hän on tehnyt tai hänen epäillään tehneen tai hänen tai muiden henkilöiden pelottelu.
Monet muistoista ovat kehon muistoja
Monet kuolevat kidutukseen. Ne jotka selviävät, kärsivät erilaisista vakavista traumaperäisistä ongelmista, kehittävät täydellisen traumaan liittyvän muistamattomuuden tai muuttuvat persoonallisuudeltaan. Kidutus vaikuttaa kaikkeen kidutetun myöhemmässä elämässä kokemaan.
Kidutetun hoitoon hakeutuminen on vaikeaa, sillä useat kidutetut ovat menettäneet täydellisesti luottamuksensa toisiin ihmisiin. He häpeävät, pelkäävät ja ovat usein epäluuloisia viranomaisia, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon edustajia kohtaan. Vaikeasti traumatisoituneiden kohdalla kidutuskokemukset tulevat hoitosuhteessa esiin usein vasta viiveellä.
Huolellinen diagnostiikka ja mahdollisten samanaikaisten fyysisten vammojen hoito sekä tiedon antaminen tutkittavalle löydöksistä ovat jo itsessään psykososiaalista tukea antava hoidollinen interventio. Traumaperäistä stressihäiriötä voidaan hoitaa useiden psykoterapeuttisten hoitomuotojen avulla. Hoito voi olla yhdistelmä lääkitystä ja psykoterapiaa. Kidutuksen uhrit saavat Suomessa apua julkisen terveydenhuollon palveluista, mutta asianmukaista apua ei ole monestakaan syystä riittävästi saatavilla.
On inhimillistä auttaa kovia kokeneita ihmisiä takaisin elämään. Ilman kuntoutusta kidutuksen uhrit kärsivät oireidensa vuoksi usein työ- ja opiskelukyvyn menetyksestä. On siis myös yhteiskunnan kannalta mielekästä kuntouttaa heitä kohti myöhempää integroitumista. Suomi on ratifioinut YK:n Kidutuksen vastaisen sopimuksen, joka sekin velvoittaa Suomea järjestämään hoitoa ja kuntoutusta kidutuksen uhreille.
26.6. on YK:n julistaman kansainvälisen kidutuksen uhrien muistopäivä.
Lisätietoja antavat psykologi, projektikoordinaattori Sirkku Suikkanen
, p. 050 5781303, sirkku.suikkanen@hdl.fi
sekä Helsingin Diakonissalaitoksen huume- ja mielenterveystyön johtaja Pekka Tuomola
, p. 050 351 3835, pekka.tuomola@hdl.fi
.
Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämä Kidutettujen kuntoutuskeskus on erikoissairaanhoitotasoinen poliklinikka, joka arvioi, hoitaa ja kuntouttaa Suomessa asuvia kidutuksen vuoksi traumatisoituneita pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä heidän perheenjäseniään. Kuntoutuskeskus kehittää uusia toimintamenetelmiä ja toimii valtakunnallisena osaamiskeskuksena muille kidutettuja hoitaville tahoille. Keskus kouluttaa, konsultoi ja työnohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, viranomaisia sekä vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjä. RAY rahoittaa Kidutettujen kuntoutuskeskuksen toimintaa.
Tietoja julkaisijasta
Diakonissalaitos on yleishyödyllinen säätiö, rohkea ihmisarvon puolustaja. Säätiö, siihen kuuluva Rinnekoti ja tytäryritys Diakonissalaitoksen Hoiva Oy tuottavat yhdessä vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka parantavat asiakkaiden elämää. Yhteiskunnallisena yrityksenä Diakonissalaitos laittaa hyvän kiertämään. Toiminnasta ja omaisuudesta syntyvällä tuotolla autetaan niitä, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnassamme syrjään.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Diakonissalaitos
Työtaitoja nuorille ja työnantajille19.1.2021 13:44:31 EET | Tiedote
Poikkeusaika on asettanut syrjäytymisvaarassa olevat nuoret entistä haavoittuvampaan asemaan. Työ- tai työkokeilupaikkojen tarjoaminen nuorille tilanteessa, jossa vakituista henkilöstöä on lomautettu, ei ole helposti toteutuva vaihtoehto. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten moninaisiin haasteisiin vastaa Työtaidot -hanke Rovaniemen alueella. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön Vamoksen koordinoima hanke toteutetaan yhteistyössä Rovaniemen kaupungin, Lapin TE-palveluiden sekä eri työnantajien kanssa. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).
Kokoelmaraportit kuvittavat Diakonissalaitoksen ainutlaatuista historiaa14.1.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Diakonissalaitos on toiminut Helsingissä vuodesta 1867. Laitoksen historiallinen esinekokoelma on kuvattu ja koottu kahdeksi raportiksi. Kokoelmaraportti I muodostaa kuvallisen kertomuksen Diakonissalaitoksen vaiheista 1950-luvun lopulle, Kokoelmaraportti II on teemallinen; esineet ovat pääsääntöisesti käyttöesineitä, joiden käyttöpaikka on ollut Diakonissalaitoksessa tai käyttäjä/omistaja on ollut Sisarkodin jäsen.
Diakonissalaitos aloittaa Hyvinvointimentoriohjelman2.12.2020 09:17:28 EET | Tiedote
Diakonissalaitos haluaa panostaa henkilöstön hyvinvointiin ja sen myötä aina laadukkaampaan asiakkaidemme palveluun. Aloitamme mittavan hyvinvointimentoriohjelman, jonka avulla hyvinvointia viedään monipuolisesti organisaatiomme työarkeen. Hanke saa rahoitusta Työsuojelurahastolta.
Diakonissalaitoksen Hetkinen-joulukampanja kerää varoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi27.11.2020 09:19:22 EET | Tiedote
Suomessa on 60 000 nuorta vaarassa syrjäytyä. Koronavuosi on vaikeuttanut näiden nuorten tilannetta entisestään. Lahjoittamalla voimme auttaa nuoria kohti opiskelu- tai työelämää.
Nuoret kirjoittivat viisi teesiään ravintola- ja hoiva-alan työelämälle24.11.2020 08:00:00 EET | Tiedote
Ravintola- ja hoiva-ala ponnistelevat houkutellakseen nuoria työntekijöitä ja pitääkseen nämä talossa. Burger Kingin, Diakonissalaitoksen ja Diakonissalaitoksen Hoivan Yhdessä työhön -hankkeen tavoitteena on helpottaa nuorten työhön pääsemistä ja parantaa nuorten työelämätaitoja. Nuoret kiteyttivät toiveensa työelämälle teesien muodossa.
Diakonissalaitoksen työ on tavoittanut noin 1500 paperitonta20.11.2020 09:00:00 EET | Tiedote
20.11.2020 klo 9.00. Diakonissalaitoksen Suojattomat-yhteisöhanke on viimeisten kolmen vuoden aikana kohdannut noin 1 500 paperitonta ihmistä pääkaupunkiseudulla. Kohtaamisia heidän kanssaan on ollut lähes 20 000. Asiakkaat ovat pääasiassa olleet miehiä, mutta huomattava määrä on ollut myös naisia ja lapsia.
Kun toivottomuus muuttuu toivoksi17.11.2020 14:09:34 EET | Kutsu
Tervetuloa Diakonissalaitoksen Suojattomat -yhteisöhankkeen ”Paperittomat Suomessa” -webinaariin perjantaina 20.11.2020 klo 9.00-12.00.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme