Suomessa käydään joka vuosi yli 1 500 perintöriitaa liikaa

Suomen kaikissa käräjäoikeuksissa riideltiin perimiseen liittyvistä asioista 1 501 kertaa vuonna 2018, kun vuotta aiemmin käräjäoikeuksissa käsiteltiin 1 664 perintöriitaa.

Tieto käy ilmi varainhoitaja ja yksityispankki FIMin tekemästä selvityksestä. FIM kävi läpi vuosina 2013–2018 vireille tulleet perimiseen liittyvät riidat Suomen kaikissa käräjäoikeuksissa. Tarkastelujaksolla käräjäoikeuksissa käytiin vuosittain keskimäärin runsaat 1 600 perintöriitaa.

Ylivoimaisesti suurin osa riidoista käsittelee vuodesta toiseen sitä, kuka toimii kuolinpesän selvittäjänä tai jakajana. Näissä tapauksissa riita perinnöstä on alkanut jo ennen varsinaista perinnönjakoa ja pesän selvittäjäksi ja jakajaksi tarvitaan usein ulkopuolinen henkilö.

Lakiasianpäällikkö Veera Kosonen FIMistä on työskennellyt vuosia perimiseen liittyvien kysymysten parissa. Hän on nähnyt työssään sen, miten kipeitä perintöriidat voivat olla ja miten ne voivat repiä erilleen kokonaisia sukuja.

”Jokainen perintöriita on inhimilliseltä kantilta tarkasteltuna liikaa. Mielestäni paras perintö on riidaton perintö”, Kosonen sanoo.

Kosonen kertoo, että jokainen meistä voi pyrkiä huolehtimaan asiansa siten, ettei tarpeettomia perintöriitoja syntyisi.

”Perintöriidan käsittely oikeusteitse saattaa helposti kestää vuosia. Tämä on raskasta paitsi henkisesti, myös taloudellisesti.”

Miten sitten perintöä jättävän kannattaisi huolehtia omat asiansa kuntoon ajoissa? Kosonen neuvoo, että ensimmäisessä vaiheessa tärkeintä on tunnistaa oma tilanne ja ottaa varallisuus- ja perintösuunnittelu rohkeasti puheeksi. FIMin vuonna 2018 teettämässä kyselytutkimuksessa lähes kolmannes suomalaisista kertoi pohtineensa perintöön liittyviä kysymyksiä paljon. Samaan aikaan joka kolmas kertoi kuitenkin, ettei ole puhunut kenenkään kanssa aihepiiristä.

”Perimiseen liittyvistä kysymyksistä ja suunnittelumahdollisuuksista kannattaisi puhua nykyistä reippaammin sekä oman perheen että alan asiantuntijoiden kanssa”.

Uusimpien tilastojen mukaan joka neljännellä suomalaisella kotitaloudella on nettovarallisuutta yli 260 000 euroa, ja kaikkein varakkaimpia ovat 65–74-vuotiaat. Kososen mukaan yhä useampi suomalainen kaipaakin tänä päivänä apua perhe- ja verojuridiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

”Moni meistä esimerkiksi kuvittelee, että varallisuus- ja perintösuunnittelun työkalut ovat kunnossa, kunhan muistaa päivittää testamentin, edunvalvontavaltuutuksen ja mahdollisen avioehdon aina, kun elämäntilanteessa tai lainsäädännössä tapahtuu muutoksia. Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen askel sen varmistamiseksi, että jättää jälkeensä riidattoman perinnön.”