Suomessa käydään joka vuosi yli 1 500 perintöriitaa liikaa
Suomen kaikissa käräjäoikeuksissa riideltiin perimiseen liittyvistä asioista 1 501 kertaa vuonna 2018, kun vuotta aiemmin käräjäoikeuksissa käsiteltiin 1 664 perintöriitaa.
Tieto käy ilmi varainhoitaja ja yksityispankki FIMin tekemästä selvityksestä. FIM kävi läpi vuosina 2013–2018 vireille tulleet perimiseen liittyvät riidat Suomen kaikissa käräjäoikeuksissa. Tarkastelujaksolla käräjäoikeuksissa käytiin vuosittain keskimäärin runsaat 1 600 perintöriitaa.
Ylivoimaisesti suurin osa riidoista käsittelee vuodesta toiseen sitä, kuka toimii kuolinpesän selvittäjänä tai jakajana. Näissä tapauksissa riita perinnöstä on alkanut jo ennen varsinaista perinnönjakoa ja pesän selvittäjäksi ja jakajaksi tarvitaan usein ulkopuolinen henkilö.
Lakiasianpäällikkö Veera Kosonen FIMistä on työskennellyt vuosia perimiseen liittyvien kysymysten parissa. Hän on nähnyt työssään sen, miten kipeitä perintöriidat voivat olla ja miten ne voivat repiä erilleen kokonaisia sukuja.
”Jokainen perintöriita on inhimilliseltä kantilta tarkasteltuna liikaa. Mielestäni paras perintö on riidaton perintö”, Kosonen sanoo.
Kosonen kertoo, että jokainen meistä voi pyrkiä huolehtimaan asiansa siten, ettei tarpeettomia perintöriitoja syntyisi.
”Perintöriidan käsittely oikeusteitse saattaa helposti kestää vuosia. Tämä on raskasta paitsi henkisesti, myös taloudellisesti.”
Miten sitten perintöä jättävän kannattaisi huolehtia omat asiansa kuntoon ajoissa? Kosonen neuvoo, että ensimmäisessä vaiheessa tärkeintä on tunnistaa oma tilanne ja ottaa varallisuus- ja perintösuunnittelu rohkeasti puheeksi. FIMin vuonna 2018 teettämässä kyselytutkimuksessa lähes kolmannes suomalaisista kertoi pohtineensa perintöön liittyviä kysymyksiä paljon. Samaan aikaan joka kolmas kertoi kuitenkin, ettei ole puhunut kenenkään kanssa aihepiiristä.
”Perimiseen liittyvistä kysymyksistä ja suunnittelumahdollisuuksista kannattaisi puhua nykyistä reippaammin sekä oman perheen että alan asiantuntijoiden kanssa”.
Uusimpien tilastojen mukaan joka neljännellä suomalaisella kotitaloudella on nettovarallisuutta yli 260 000 euroa, ja kaikkein varakkaimpia ovat 65–74-vuotiaat. Kososen mukaan yhä useampi suomalainen kaipaakin tänä päivänä apua perhe- ja verojuridiikkaan liittyvissä kysymyksissä.
”Moni meistä esimerkiksi kuvittelee, että varallisuus- ja perintösuunnittelun työkalut ovat kunnossa, kunhan muistaa päivittää testamentin, edunvalvontavaltuutuksen ja mahdollisen avioehdon aina, kun elämäntilanteessa tai lainsäädännössä tapahtuu muutoksia. Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen askel sen varmistamiseksi, että jättää jälkeensä riidattoman perinnön.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Veera Kosonen, lakiasianpäällikkö, FIM Private Banking, puh. 040 505 0435, veera.kosonen@fim.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
FIM on vuonna 1987 perustettu suomalainen varainhoitaja ja yksityispankki. Olemme osa S-Pankki-konsernin Varallisuudenhoitoliiketoimintaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta S-Pankki Oyj
S-Bankens undersökning: Finländarnas mikrosparbelopp kom som en överraskning, även för experten – ”Varje euro ökar känslan av kontroll över ekonomin”18.11.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Nästan hälften av finländarna skulle kunna spara fem euro eller mer varje dag utan att de ens märkte det, framgår det av en enkät S-Banken har låtit göra. Det innebär ett sparbelopp på mer än 1 800 euro per år.
S-Pankin tutkimus: Suomalaisten mikrosäästösummat yllättivät asiantuntijankin – ”Jokainen euro kasvattaa talouden hallinnan tunnetta”18.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Lähes puolet suomalaisista voisi säästää päivittäin 5 euroa tai enemmän ilman, että edes huomaisivat sitä, selviää S-Pankin teettämästä kyselytutkimuksesta. Vuodessa se tarkoittaisi jopa yli 1 800 euron säästöpottia.
Allt fler finländare är intresserade av fondinvesteringar – ökning framför allt i de äldre årskullarna13.11.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
En färsk analys av data om användare av S-Bankens fonder visar att en allt större grupp finländare är intresserad av fondinvesteringar. Äldre årskullar är alltmer aktiva placerare. Fenomenet avspeglas även på S-Banken, där antalet innehavare av fondandelar i början av november översteg en halv miljon.
Rahastosijoittaminen kiinnostaa yhä useampaa suomalaista - kasvua etenkin vanhemmissa ikäluokissa13.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Tuore analyysi S-Pankin rahastojen käyttäjädatasta osoittaa, että rahastosijoittaminen kiinnostaa yhä laajempaa joukkoa suomalaisia. Vanhemmat ikäluokat ovat entistä aktiivisempia sijoittajia. Ilmiö näkyy myös S-Pankissa, jossa rahastojen osuudenomistajien määrä ylitti marraskuun alussa puolen miljoonan rajapyykin.
S-Bankens undersökning: Finländare hanterar ekonomin väl och är punktliga med betalningar av räkningar11.11.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt S-Bankens undersökning hanterar finländarna den egna ekonomin både i teorin och i praktiken. Recessionen har medfört utmaningar, men räkningarna betalas fortfarande i tid och även besparingarna ökar.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme