Suomessa saa tehdä jo nyt Euroopan suurimpia lähimaksuja
Koronaepidemian vuoksi moni on havainnut lähimaksujen olevan hygieeninen tapa maksaa ostoksia, sillä sitä käytettäessä PIN-koodin näppäilykerrat maksupäätteeseen harvenevat. Kokonaan maksupäätteen näppäilystä pääsee eroon käyttämällä älypuhelimen mobiilimaksua tai lähimaksusovelluksia. Mobiililaitteissa lähimaksun turvallisuudesta huolehditaan joko näppäilemällä tunnusluku mobiililaitteeseen tai sitten sormenjälki- tai kasvotunnistuksella.
Myös muut maksutavat ovat edelleen toimivia, kun maksaessa toimii järkevästi – eli huolehtii käsihygieniasta puhdistamalla käsiä tai koskee maksuvälineisiin hansikkaat kädessä.
Voisiko lähimaksurajoja nostaa koronan vuoksi?
Maksukorteilla tehtävien lähimaksujen enimmäissummille on määritelty Euroopan tasolla katto. Siitä päättää eurooppalainen pankkivalvoja EBA. Pankit ja muut toimijat voivat tahtoessaan määritellä myös matalampia rajoja lähimaksamiseen. Kertamaksu ei pankkivalvojan nykyisen teknisen standardin mukaan voi olla enempää kuin 50 euroa.
Lähimaksurajojen nosto vaatisi paitsi eurooppalaisen pankkivalvojan päätöksen, myös teknisesti monen toimijan yhteispeliä: muutoksessa olisi oltava mukana kortteja myöntävien pankkien lisäksi kauppiaat, maksupäätteiden toimittajat ja itse maksukorttiyhtiöt.
”Korona-viruksen vaikutuksesta kortilla tehtävien kertamaksujen suuruuteen ei ole vielä tarkkaa tietoa – tilanne elää koko ajan. Mahdollista tarvetta nostaa lähimaksun kertaostoksen summaa täytyisi arvioida huolellisesti yhdessä pankkivalvojien, maksukorttiyhtiöiden, pankkien ja muiden maksutapahtumaan liittyvien toimijoiden kanssa. Koronaa edeltävien tilastotietojen mukaan lähimaksun käytössä on vielä reippaasti nostovaraa, sillä korttimaksuista vasta reilut 60 prosenttia maksetaan lähimaksulla!” sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.
Muut tulevat Suomen perässä
”Suomi oli edelläkävijä ja nosti jo vuosi sitten kertamaksun rajan 50 euroon. Tuolloisen tiedon mukaan 50 euron raja kattaisi suuren osan suomalaisten päivittäisistä korttimaksuista. Tilastojen perusteella lähimaksun suosio on kasvanut vuodesta toiseen kohisten, mutta vielä on monta kuluttajaa, jotka eivät ole ottaneet lähimaksua käyttöön. Siihen on nyt erinomainen mahdollisuus”, Klepp toteaa.
Jotkut Euroopan maat ovat jo tehneet muutoksia maksukorttien lähimaksurajoihinsa, mutta nekin pysyvät eurooppalaisen viranomaisen määrittämän maksukaton sisällä. Alankomaissa on myös nostettu peräkkäisten maksujen yhteissumman rajaa, jonka jälkeen PIN-koodia kysytään. Eurooppalaisen valvojan sääntöjen mukaan lähimaksukortilla maksaessa peräkkäisten maksujen yhteissumma voi olla korkeintaan 150 euroa, minkä jälkeen maksupäätteen on kysyttävä PIN-koodia. Ylipäänsä peräkkäisiä maksutapahtumia ilman PIN-koodin kyselyä voi olla enintään viisi kappaletta. Jokainen maa voi päättää myös alemmista rajoista.
”Eli voi käydä usean kerran alle 50 euron ostoksilla, mutta kun peräkkäisten alle 50 euron ostosten yhteenlaskettu arvo ylittää 150 euroa tai maksukertoja on yli viisi, on PIN-koodi syötettävä. Tätä peräkkäisten maksujen yhteenlasketun summan rajaa Alankomaat nosti 100 euroon – ei kertamaksun enimmäisrajaa”, Klepp selventää. Suomessa tunnusluvun kyselytiheyteen vaikuttavat myös muut pankkien ja maksupäätteiden turvatoimet, jotka aiheuttavat PIN-koodin kyselyä maksutapahtuman yhteydessä kuluttajan silmin katsoen epäsäännöllisesti.
Faktaa lähimaksamisesta
- Suomessa maksukortin lähimaksun enimmäissumma kertaostoksessa on 50 euroa. Summaa nostettiin vuosi sitten 25 eurosta 50 euroon.
- 50 euroa on tällä hetkellä eurooppalaisen valvojan määrittämä enimmäissumma kertaostolle. Sen yli ei voi mennä ilman Eurooppa-tason päätöstä. Kansallisesti voidaan päättää alemmista rajoista.
- Mobiililaitteiden kuten kännykän lähimaksuominaisuudella voi maksaa ilman maksupäätteeseen koskemista. Kännykässä on oma PIN-koodikysely, kasvojentunnistus tai sormenjälkikysely.
- Maksaminen onnistuu kaikilla tavoilla turvallisesti, kun muistaa käsihygienian ja käyttää hansikkaita.
- Finanssiala ei tällä hetkellä näe tarvetta nostaa maksurajoja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi KleppJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4264kirsi.klepp@finanssiala.fiJussi KarhunenAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fiva pitää asuntolainakaton ennallaan – pankkien lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa27.6.2025 13:23:02 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä Finanssivalvonnan päätöstä pitää asuntolainakatto ennallaan. Lainakatto pysyy perustasollaan 95 prosentissa ensiasunnon hankintaan tarkoitetuissa lainoissa ja 90 prosentissa muissa uusissa asuntolainoissa. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla, mikä on FA:n mielestä hyvä asia. Sen sijaan muita lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa, sillä niiden perusteena olevat riskit eivät ole muuttuneet, mutta valvojan viimeaikaisten päätösten vuoksi vaateiden täyttämiseksi tarvitaan aiempaa enemmän varoja.
Kysely: Digihuijareille rahaa menettäneitä yhtä paljon kuin Oulussa ja Turussa on asukkaita26.6.2025 08:24:24 EEST | Tiedote
Tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Koko maan väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Miehet ovat joutuneet huijauksen uhreiksi hieman naisia useammin. 4,6 prosenttia vastanneista kertoo, että pankki onnistui estämään tai palauttamaan rahansiirron rikollisille. Finanssiala ry:n tilaamaan kyselytutkimukseen digihuijausten yleisyydestä vastasi 2 500 suomalaista. Kyselyssä selvitettiin digihuijausten yleisyyttä sekä ihmisten tietämystä huijauksiin liittyen.
Koonti tuoreimmista talousennusteista: Suomi sinnittelee vastatuulessa – varovaisia merkkejä toipumisesta nähtävissä25.6.2025 10:55:34 EEST | Tiedote
Viimeisimpien ennusteiden mukaan Suomen talouteen on luvassa hidasta kasvua vuosille 2025 ja 2026. Kesäkuussa julkaistuista ennusteista alhaisimman arvion Suomen talouskasvusta antaa Suomen Pankki, joka ennakoi BKT:n kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2025. Korkeinta kasvulukua vuodelle 2025 ennustavat valtiovarainministeriö ja POP Pankki -ryhmä, joiden arvioiden mukaan talous kasvaisi 1,0 prosenttia. Kauppa- ja geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen varjostaa globaalia kehitystä, mikä on tuntunut myös Suomessa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten ja suomalaisten tutkimuslaitosten tuoreimmista talousennusteista. Linkki FA:n taulukoimiin tietoihin löytyy tiedotteen lopusta. Kesäkuussa talousennusteensa julkaisivat POP Pankki -ryhmä, Danske Bank, valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki.
ASP-uudistus on hyväksytty mutta ei valmis – kehitettävää jäi seuraavallekin hallitukselle14.6.2025 09:14:00 EEST | Tiedote
ASP-järjestelmän uudistus on hyväksytty, mutta toteutuksen kunnianhimo ei ollut yhtä korkealla kuin Finanssiala ry (FA) odotti. FA ehdotti järjestelmään monia ensiasunnon ostajaa hyödyttäviä muutoksia, kuten pienempää omasäästöosuutta, tavallisten asuntolainojen kanssa yhdenmukaista laina-aikaa sekä keinotekoisten rajojen ja rajoitteiden purkamista. Järjestelmää on kehitetty vuosien saatossa hyvässä yhteistyössä valtion ja pankkien välillä, ja FA on sitoutunut jatkamaan kehitystyötä. Tulevaisuudessa ASP-järjestelmää voitaisiin käyttää myös suomalaisten talousosaamisen kasvattamiseen, kansankapitalismin edistämiseen ja vihreän siirtymän tukemiseen.
Huhtikuun markkinamyllerrys vaihtui toukokuussa kurssinousuun – rahaa virtasi erityisesti osake- ja yhdistelmärahastoihin10.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin toukokuussa yhteensä 230 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääomaan vaikutti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 183 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme