Finanssiala ry

Suomessa saa tehdä jo nyt Euroopan suurimpia lähimaksuja

Jaa
Suomessa on oltu edelläkävijöitä lähimaksurajojen nostossa. Vuosi sitten lähimaksun korkein kertaostosumma nostettiin Suomessa 25 eurosta 50 euroon. Se on suurin mahdollinen summa, jonka eurooppalainen pankkivalvoja tällä hetkellä korttien lähimaksuille hyväksyy. Lähimaksurajan nosto vaatisi ensin eurooppalaisen pankkivalvojan päätöksen ja sen jälkeen usean toimijan yhteispeliä.

Koronaepidemian vuoksi moni on havainnut lähimaksujen olevan hygieeninen tapa maksaa ostoksia, sillä sitä käytettäessä PIN-koodin näppäilykerrat maksupäätteeseen harvenevat. Kokonaan maksupäätteen näppäilystä pääsee eroon käyttämällä älypuhelimen mobiilimaksua tai lähimaksusovelluksia. Mobiililaitteissa lähimaksun turvallisuudesta huolehditaan joko näppäilemällä tunnusluku mobiililaitteeseen tai sitten sormenjälki- tai kasvotunnistuksella.

Myös muut maksutavat ovat edelleen toimivia, kun maksaessa toimii järkevästi – eli huolehtii käsihygieniasta puhdistamalla käsiä tai koskee maksuvälineisiin hansikkaat kädessä.

Voisiko lähimaksurajoja nostaa koronan vuoksi?

Maksukorteilla tehtävien lähimaksujen enimmäissummille on määritelty Euroopan tasolla katto. Siitä päättää eurooppalainen pankkivalvoja EBA. Pankit ja muut toimijat voivat tahtoessaan määritellä myös matalampia rajoja lähimaksamiseen. Kertamaksu ei pankkivalvojan nykyisen teknisen standardin mukaan voi olla enempää kuin 50 euroa.

Lähimaksurajojen nosto vaatisi paitsi eurooppalaisen pankkivalvojan päätöksen, myös teknisesti monen toimijan yhteispeliä: muutoksessa olisi oltava mukana kortteja myöntävien pankkien lisäksi kauppiaat, maksupäätteiden toimittajat ja itse maksukorttiyhtiöt.

”Korona-viruksen vaikutuksesta kortilla tehtävien kertamaksujen suuruuteen ei ole vielä tarkkaa tietoa – tilanne elää koko ajan. Mahdollista tarvetta nostaa lähimaksun kertaostoksen summaa täytyisi arvioida huolellisesti yhdessä pankkivalvojien, maksukorttiyhtiöiden, pankkien ja muiden maksutapahtumaan liittyvien toimijoiden kanssa. Koronaa edeltävien tilastotietojen mukaan lähimaksun käytössä on vielä reippaasti nostovaraa, sillä korttimaksuista vasta reilut 60 prosenttia maksetaan lähimaksulla!” sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp. 

Muut tulevat Suomen perässä

”Suomi oli edelläkävijä ja nosti jo vuosi sitten kertamaksun rajan 50 euroon. Tuolloisen tiedon mukaan 50 euron raja kattaisi suuren osan suomalaisten päivittäisistä korttimaksuista. Tilastojen perusteella lähimaksun suosio on kasvanut vuodesta toiseen kohisten, mutta vielä on monta kuluttajaa, jotka eivät ole ottaneet lähimaksua käyttöön. Siihen on nyt erinomainen mahdollisuus”, Klepp toteaa.

Jotkut Euroopan maat ovat jo tehneet muutoksia maksukorttien lähimaksurajoihinsa, mutta nekin pysyvät eurooppalaisen viranomaisen määrittämän maksukaton sisällä. Alankomaissa on myös nostettu peräkkäisten maksujen yhteissumman rajaa, jonka jälkeen PIN-koodia kysytään. Eurooppalaisen valvojan sääntöjen mukaan lähimaksukortilla maksaessa peräkkäisten maksujen yhteissumma voi olla korkeintaan 150 euroa, minkä jälkeen maksupäätteen on kysyttävä PIN-koodia. Ylipäänsä peräkkäisiä maksutapahtumia ilman PIN-koodin kyselyä voi olla enintään viisi kappaletta. Jokainen maa voi päättää myös alemmista rajoista.

”Eli voi käydä usean kerran alle 50 euron ostoksilla, mutta kun peräkkäisten alle 50 euron ostosten yhteenlaskettu arvo ylittää 150 euroa tai maksukertoja on yli viisi, on PIN-koodi syötettävä. Tätä peräkkäisten maksujen yhteenlasketun summan rajaa Alankomaat nosti 100 euroon – ei kertamaksun enimmäisrajaa”, Klepp selventää. Suomessa tunnusluvun kyselytiheyteen vaikuttavat myös muut pankkien ja maksupäätteiden turvatoimet, jotka aiheuttavat PIN-koodin kyselyä maksutapahtuman yhteydessä kuluttajan silmin katsoen epäsäännöllisesti.

Faktaa lähimaksamisesta

  • Suomessa maksukortin lähimaksun enimmäissumma kertaostoksessa on 50 euroa. Summaa nostettiin vuosi sitten 25 eurosta 50 euroon.
  • 50 euroa on tällä hetkellä eurooppalaisen valvojan määrittämä enimmäissumma kertaostolle. Sen yli ei voi mennä ilman Eurooppa-tason päätöstä. Kansallisesti voidaan päättää alemmista rajoista.
  • Mobiililaitteiden kuten kännykän lähimaksuominaisuudella voi maksaa ilman maksupäätteeseen koskemista. Kännykässä on oma PIN-koodikysely, kasvojentunnistus tai sormenjälkikysely.
  • Maksaminen onnistuu kaikilla tavoilla turvallisesti, kun muistaa käsihygienian ja käyttää hansikkaita.
  • Finanssiala ei tällä hetkellä näe tarvetta nostaa maksurajoja.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye