Suomessa saa tehdä jo nyt Euroopan suurimpia lähimaksuja
Koronaepidemian vuoksi moni on havainnut lähimaksujen olevan hygieeninen tapa maksaa ostoksia, sillä sitä käytettäessä PIN-koodin näppäilykerrat maksupäätteeseen harvenevat. Kokonaan maksupäätteen näppäilystä pääsee eroon käyttämällä älypuhelimen mobiilimaksua tai lähimaksusovelluksia. Mobiililaitteissa lähimaksun turvallisuudesta huolehditaan joko näppäilemällä tunnusluku mobiililaitteeseen tai sitten sormenjälki- tai kasvotunnistuksella.
Myös muut maksutavat ovat edelleen toimivia, kun maksaessa toimii järkevästi – eli huolehtii käsihygieniasta puhdistamalla käsiä tai koskee maksuvälineisiin hansikkaat kädessä.
Voisiko lähimaksurajoja nostaa koronan vuoksi?
Maksukorteilla tehtävien lähimaksujen enimmäissummille on määritelty Euroopan tasolla katto. Siitä päättää eurooppalainen pankkivalvoja EBA. Pankit ja muut toimijat voivat tahtoessaan määritellä myös matalampia rajoja lähimaksamiseen. Kertamaksu ei pankkivalvojan nykyisen teknisen standardin mukaan voi olla enempää kuin 50 euroa.
Lähimaksurajojen nosto vaatisi paitsi eurooppalaisen pankkivalvojan päätöksen, myös teknisesti monen toimijan yhteispeliä: muutoksessa olisi oltava mukana kortteja myöntävien pankkien lisäksi kauppiaat, maksupäätteiden toimittajat ja itse maksukorttiyhtiöt.
”Korona-viruksen vaikutuksesta kortilla tehtävien kertamaksujen suuruuteen ei ole vielä tarkkaa tietoa – tilanne elää koko ajan. Mahdollista tarvetta nostaa lähimaksun kertaostoksen summaa täytyisi arvioida huolellisesti yhdessä pankkivalvojien, maksukorttiyhtiöiden, pankkien ja muiden maksutapahtumaan liittyvien toimijoiden kanssa. Koronaa edeltävien tilastotietojen mukaan lähimaksun käytössä on vielä reippaasti nostovaraa, sillä korttimaksuista vasta reilut 60 prosenttia maksetaan lähimaksulla!” sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.
Muut tulevat Suomen perässä
”Suomi oli edelläkävijä ja nosti jo vuosi sitten kertamaksun rajan 50 euroon. Tuolloisen tiedon mukaan 50 euron raja kattaisi suuren osan suomalaisten päivittäisistä korttimaksuista. Tilastojen perusteella lähimaksun suosio on kasvanut vuodesta toiseen kohisten, mutta vielä on monta kuluttajaa, jotka eivät ole ottaneet lähimaksua käyttöön. Siihen on nyt erinomainen mahdollisuus”, Klepp toteaa.
Jotkut Euroopan maat ovat jo tehneet muutoksia maksukorttien lähimaksurajoihinsa, mutta nekin pysyvät eurooppalaisen viranomaisen määrittämän maksukaton sisällä. Alankomaissa on myös nostettu peräkkäisten maksujen yhteissumman rajaa, jonka jälkeen PIN-koodia kysytään. Eurooppalaisen valvojan sääntöjen mukaan lähimaksukortilla maksaessa peräkkäisten maksujen yhteissumma voi olla korkeintaan 150 euroa, minkä jälkeen maksupäätteen on kysyttävä PIN-koodia. Ylipäänsä peräkkäisiä maksutapahtumia ilman PIN-koodin kyselyä voi olla enintään viisi kappaletta. Jokainen maa voi päättää myös alemmista rajoista.
”Eli voi käydä usean kerran alle 50 euron ostoksilla, mutta kun peräkkäisten alle 50 euron ostosten yhteenlaskettu arvo ylittää 150 euroa tai maksukertoja on yli viisi, on PIN-koodi syötettävä. Tätä peräkkäisten maksujen yhteenlasketun summan rajaa Alankomaat nosti 100 euroon – ei kertamaksun enimmäisrajaa”, Klepp selventää. Suomessa tunnusluvun kyselytiheyteen vaikuttavat myös muut pankkien ja maksupäätteiden turvatoimet, jotka aiheuttavat PIN-koodin kyselyä maksutapahtuman yhteydessä kuluttajan silmin katsoen epäsäännöllisesti.
Faktaa lähimaksamisesta
- Suomessa maksukortin lähimaksun enimmäissumma kertaostoksessa on 50 euroa. Summaa nostettiin vuosi sitten 25 eurosta 50 euroon.
- 50 euroa on tällä hetkellä eurooppalaisen valvojan määrittämä enimmäissumma kertaostolle. Sen yli ei voi mennä ilman Eurooppa-tason päätöstä. Kansallisesti voidaan päättää alemmista rajoista.
- Mobiililaitteiden kuten kännykän lähimaksuominaisuudella voi maksaa ilman maksupäätteeseen koskemista. Kännykässä on oma PIN-koodikysely, kasvojentunnistus tai sormenjälkikysely.
- Maksaminen onnistuu kaikilla tavoilla turvallisesti, kun muistaa käsihygienian ja käyttää hansikkaita.
- Finanssiala ei tällä hetkellä näe tarvetta nostaa maksurajoja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi KleppJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4264kirsi.klepp@finanssiala.fiJussi KarhunenAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Ahosniemi: Finanssialan kasvustrategian hyvät eväät jäävät torsoksi, ellei sääntelyä yksinkertaisteta ja järkevöitetä15.5.2025 12:14:37 EEST | Tiedote
Finanssialan kasvustrategiaa selvittänyt työryhmä on julkistanut politiikkasuosituksensa kasvun vauhdittamiseksi. Ahosniemi pitää työryhmän suosituksia monelta osin hyvinä, mutta peräänkuuluttaa rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviota, joka oli alun perin määrä tehdä kasvustrategian yhteydessä. Työryhmä suosittelee muun muassa listautumiskynnyksen madaltamista, kansankapitalismin ja talousosaamisen vahvistamista sekä sääntelyn muuttamista, jotta Suomesta voidaan luoda merkittävä rahastojen kotipaikka. Suositukset perustuvat selvitykseen siitä, miten finanssiala voisi edistää nykyistä vahvemmin kestävää talouskasvua ja samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen.
Markkinoiden heilunta näkyi – huhtikuussa pääomia siirrettiin lyhyen koron rahastoihin12.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin huhtikuussa yhteensä 439 miljoonaa euroa pääomia. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 178 miljardia euroa.
Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme