Suomessa yhä niukasti keskisuuria kasvuyrityksiä - kiriapua voisi saada liiketoiminnan ekosysteemeistä
PTT ja VTT selvittivät tutkimuksessaan keskisuurten yritysten ja etenkin kasvuyritysten kasvua ja kansainvälistymistä 2000-luvulla.[1]
”Keskisuurten yritysten lukumäärä on varsin pieni, mutta merkitys suuri. Vuonna 2019 tällaisia yrityksiä oli noin 1,5 prosenttia yrityskannasta, mutta ne työllistivät noin viidenneksen kaikkien yritysten työvoimasta ja kattoivat myös noin viidenneksen koko liikevaihtosummasta”, kertoo PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk.
Raportin mukaan yritysten nopea kasvaminen on edelleen harvinaista, ja myös keskisuurten kasvuyritysten määrä Suomessa on jäänyt vähäiseksi. Vuositasolla keskisuurten kasvuyritysten määrä Suomessa 2000-luvulla on ollut arviolta 40–135. Kasvuyritysten, mukaan lukien keskisuurten, kehitys on ollut myönteinen erityisesti osaamisintensiivisillä palvelualoilla.
Yritysten erilaiset kasvuhalut ja -mahdollisuudet pitää havaita
Raportin mukaan yritysten keskeisin kasvun ajuri on omistajien halu kasvaa. Monissa yrityksissä tavoitteena on kuitenkin maltillinen kasvu kannattavuus edellä. Julkisten toimijoiden pitäisikin ymmärtää yritysten erot päätöksenteossaan. Muita keskeisiä kasvun ajureita ovat osaavan työvoiman saatavuus ja hyvät yhteydet kasvaviin asiakkaisiin ja kasvumarkkinoille.
”Tukien kohdistamisessa tulisi tarkemmin ottaa huomioon kasvua mahdollistavat tekijät. Julkiset toimijat tarvitsevat erilaisia strategioita lähestyä yrityksiä sen mukaan, mikä on omistajien kasvuhalukkuus ja heidän kykynsä investoida omaa ja vierasta pääomaa yrityksen kasvuun. Tukipolitiikan tavoitteena tulee olla kasvuyritysten määrän lisääminen”, sanoo VTT:n principal scientist Magnus Simons.
Tutkimus antaa useita suosituksia kasvuyritysten julkisen tuen ja palvelujen kohdistamiselle. Esimerkiksi digi-intensiivisille kasvuyrityksille keskeistä on osaavan työvoiman saatavuus, kansallisen klusteriyhteistyö ja lähetystöjen kaupallisten edustustojen palvelut. Digitaalista siirtymää läpikäyville laite- ja teknologiakasvuyrityksille taas tärkeitä ovat muun muassa yrityslähtöiset innovaatiopalvelut, verkostoitumistapahtumat, messutuki ja tuet vihreän siirtymän investointeihin.
Suomen on vahvistettava yritysten ekosysteemejä
Tutkimushankkeessa tarkasteltiin, millaisissa liiketoiminnan ekosysteemeissä keskisuuret yritykset kehittyvät Suomessa suhteessa verrokkimaihin. Ekosysteemillä tarkoitetaan karkeasti ottaen yritysten, julkisten toimijoiden, yliopistojen, asiakkaiden ja muiden toimijoiden verkostoa, joka toimii alustana liiketoiminnan kehittämiselle ja innovaatioille.
Suomessa harva keskisuuri yritys on ottanut aktiivista roolia ekosysteemeissä, ja malli on monelle vielä tuntematon. Vihreä siirtymä ja digitalisaation nopeutuminen kuitenkin kasvattavat niiden merkitystä liiketoiminnan uudistamisessa ja uuden liiketoiminnan luomisessa.
”Ekosysteemisiä toimintamalleja pitää vahvistaa sen mukaan, mitkä Suomen erityiset vahvuusalueet ovat ja panostaa niihin pitkäjänteisesti liiketoimintamahdollisuuksina. Niiden avulla tulisi myös varmistaa kansallinen kriisikestävyys ja nopea uudistumiskyky yllättävissä ja nopeissa muutostilanteissa”, kertoo PTT:n liiketaloustutkija Raija Heimonen.
Raportin mukaan Suomessa vahvoja ovat terveydenhoidon, kiertotalouden sekä uusiutuvien materiaalien ja teollisuustuotannon ekosysteemit. Norjassa korostuvat energiantuotannon, majoituksen ja vapaa-ajan toiminnan sekä liikenteen ekosysteemit, Ruotsissa niin sanotun uuden työn ja kiertotalouden sekä uusiutuvien materiaalien ekosysteemit.
.
Tutkimushankkeen “50+ Companies Sustainable Growth Paths and Resilience in Global Business Ecosystems” (50+ SIBS) toteuttivat Pellervon taloustutkimus PTT ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Hankkeen päärahoittaja on Business Finland.
Tutkimusraportti ”Keskisuurten yritysten kasvu, kansainvälistyminen ja resilienssi globaaleissa liiketoimintaekosysteemeissä” on julkaistu PTT:n verkkosivuilla www.ptt.fi, kuten myös hankkeeseen liittyvä analyysiraportti ”Julkisten yritystukien vaikuttavuus keskisuurille yrityksille". Linkit julkaisuihin alla.
--
[1] Keskisuuri yritys työllistää 50–249 henkilöä, ja kasvuyritykseksi lasketaan yritys, jonka liikevaihto, henkilöstö tai molemmat ovat kasvaneet vähintään 20 prosenttia kolme vuotta peräkkäin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Henna Busk, PTT, 040 164 8136, henna.busk@ptt.fi
Magnus Simons, VTT, 040 543 8586, magnus.simons@vtt.fi
Raija Heimonen, PTT, 040 164 8067, raija.heimonen@ptt.fi
Sari Forsman-Hugg, PTT, 0400 639 450, sari.forsman-hugg@ptt.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Pikakommentti kehysriihestä: Arvonlisäveron nosto on perusteltu toimi – mutta talouskasvun turvaamiseksi sen pitäisi tulla voimaan vasta 202516.4.2024 17:34:37 EEST | Tiedote
Hallituksen päätös korottaa yleistä arvonlisäveroa 25,5 prosenttiin on perusteltu toimi, mutta talouskasvun turvaamiseksi sen olisi hyvä tulla voimaan vasta ensi vuoden alussa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen hallituksen kehysriihen ratkaisuja.
Kuluttajat kannattavat laajasti omavaraisuutta ja ruokaketjun reilua tulonjakoa – mutta yhtä monet eivät halua maksaa niistä lisähintaa12.4.2024 09:56:46 EEST | Tiedote
Ruuan hinnan nopea hinnannousu on muuttanut selvästi kuluttajien osto- ja kulutuskäyttäytymistä, kertoo Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja REINU econin tutkimushankkeessa toteutettu kuluttajakysely. Hinta on kaikissa tuloluokissa tärkein ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Ruuan omavaraisuutta puolestaan pidetään yleisesti tärkeänä, joskaan siitä ei olla aivan yhtä innokkaita maksamaan lisähintaa. Valtaosa kuluttajista ei kannata ruuan arvonlisäveron nostoa.
PTT-ennuste: Puun käyttö elpyy massateollisuuden vetämänä – kuitupuun hinta jatkaa nousuaan10.4.2024 08:54:48 EEST | Tiedote
Puun käyttö kääntyy nousuun tänä ja ensi vuonna, mikä lisää hakkuita ja nostaa myös puun hintoja, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Puun käyttöä kasvattaa tänä vuonna erityisesti massateollisuus, mutta vuonna 2024 myös puutuoteteollisuus pääsee kiinni uuteen kasvuun. Metsänomistajien bruttokantorahatulot jatkavat nousua.
PTT-ennuste: Metsäteollisuuden näkymät kääntymässä kohti parempaa – sahojen pitää vielä odottaa ensi vuoteen10.4.2024 08:54:18 EEST | Tiedote
Metsäteollisuuden suhdannenäkymät kohenevat hieman tänä vuonna, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Sahoja painaa yhä rakentamisen alakulo, sen sijaan sellun, paperin ja kartongin tuotanto ja vienti kasvavat maltillisesti. Rakentamisen elpyminen ja talouden yleinen virkistyminen alkavat lisätä vientiä selvemmin ensi vuoden mittaan. Tämän kevään poliittisten lakkojen lopullinen vaikutus metsäteollisuuden koko vuoden tuotantoon ja vientiin riippuu loppuvuoden kysynnästä.
Muistutuskutsu: PTT-metsäennusteen julkistus - Mikä on metsien merkitys alueiden elinvoimalle ja taloudelle?8.4.2024 09:11:34 EEST | Kutsu
Mitkä ovat Suomen metsäteollisuuden näkymät vaikean viime vuoden jälkeen? Entä miten puun hinnat ja hakkuut kehittyvät? Keskiviikkona 10. huhtikuuta julkistetaan Pellervon taloustutkimuksen tuore metsäalan ennuste Lappeenrannassa järjestettävässä tilaisuudessa. Voit seurata julkistusta myös verkossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme