Pellervon taloustutkimus PTT

Suomessa yhä niukasti keskisuuria kasvuyrityksiä - kiriapua voisi saada liiketoiminnan ekosysteemeistä

Jaa

Keskisuurten kasvuyritysten määrä on Suomessa edelleen pieni, ja yritysten nopea kasvu melko harvinaista, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n raportti. Keskisuurten yritysten merkitys on kuitenkin kokoaan suurempi, ja digitalisaatio sekä vihreä siirtymä voivat toimia niiden kasvun vauhdittajina. Yritysten määrän lisäämisessä auttaisivat ekosysteemiajattelu ja julkisten tukien parempi kohdentaminen.

PTT ja VTT selvittivät tutkimuksessaan keskisuurten yritysten ja etenkin kasvuyritysten kasvua ja kansainvälistymistä 2000-luvulla.[1]

”Keskisuurten yritysten lukumäärä on varsin pieni, mutta merkitys suuri. Vuonna 2019 tällaisia yrityksiä oli noin 1,5 prosenttia yrityskannasta, mutta ne työllistivät noin viidenneksen kaikkien yritysten työvoimasta ja kattoivat myös noin viidenneksen koko liikevaihtosummasta”, kertoo PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk.

Raportin mukaan yritysten nopea kasvaminen on edelleen harvinaista, ja myös keskisuurten kasvuyritysten määrä Suomessa on jäänyt vähäiseksi. Vuositasolla keskisuurten kasvuyritysten määrä Suomessa 2000-luvulla on ollut arviolta 40–135. Kasvuyritysten, mukaan lukien keskisuurten, kehitys on ollut myönteinen erityisesti osaamisintensiivisillä palvelualoilla.

Yritysten erilaiset kasvuhalut ja -mahdollisuudet pitää havaita

Raportin mukaan yritysten keskeisin kasvun ajuri on omistajien halu kasvaa. Monissa yrityksissä tavoitteena on kuitenkin maltillinen kasvu kannattavuus edellä. Julkisten toimijoiden pitäisikin ymmärtää yritysten erot päätöksenteossaan. Muita keskeisiä kasvun ajureita ovat osaavan työvoiman saatavuus ja hyvät yhteydet kasvaviin asiakkaisiin ja kasvumarkkinoille.

”Tukien kohdistamisessa tulisi tarkemmin ottaa huomioon kasvua mahdollistavat tekijät. Julkiset toimijat tarvitsevat erilaisia strategioita lähestyä yrityksiä sen mukaan, mikä on omistajien kasvuhalukkuus ja heidän kykynsä investoida omaa ja vierasta pääomaa yrityksen kasvuun. Tukipolitiikan tavoitteena tulee olla kasvuyritysten määrän lisääminen”, sanoo VTT:n principal scientist Magnus Simons.

Tutkimus antaa useita suosituksia kasvuyritysten julkisen tuen ja palvelujen kohdistamiselle. Esimerkiksi digi-intensiivisille kasvuyrityksille keskeistä on osaavan työvoiman saatavuus, kansallisen klusteriyhteistyö ja lähetystöjen kaupallisten edustustojen palvelut. Digitaalista siirtymää läpikäyville laite- ja teknologiakasvuyrityksille taas tärkeitä ovat muun muassa yrityslähtöiset innovaatiopalvelut, verkostoitumistapahtumat, messutuki ja tuet vihreän siirtymän investointeihin.

Suomen on vahvistettava yritysten ekosysteemejä

Tutkimushankkeessa tarkasteltiin, millaisissa liiketoiminnan ekosysteemeissä keskisuuret yritykset kehittyvät Suomessa suhteessa verrokkimaihin. Ekosysteemillä tarkoitetaan karkeasti ottaen yritysten, julkisten toimijoiden, yliopistojen, asiakkaiden ja muiden toimijoiden verkostoa, joka toimii alustana liiketoiminnan kehittämiselle ja innovaatioille.

Suomessa harva keskisuuri yritys on ottanut aktiivista roolia ekosysteemeissä, ja malli on monelle vielä tuntematon. Vihreä siirtymä ja digitalisaation nopeutuminen kuitenkin kasvattavat niiden merkitystä liiketoiminnan uudistamisessa ja uuden liiketoiminnan luomisessa.

”Ekosysteemisiä toimintamalleja pitää vahvistaa sen mukaan, mitkä Suomen erityiset vahvuusalueet ovat ja panostaa niihin pitkäjänteisesti liiketoimintamahdollisuuksina. Niiden avulla tulisi myös varmistaa kansallinen kriisikestävyys ja nopea uudistumiskyky yllättävissä ja nopeissa muutostilanteissa”, kertoo PTT:n liiketaloustutkija Raija Heimonen.

Raportin mukaan Suomessa vahvoja ovat terveydenhoidon, kiertotalouden sekä uusiutuvien materiaalien ja teollisuustuotannon ekosysteemit. Norjassa korostuvat energiantuotannon, majoituksen ja vapaa-ajan toiminnan sekä liikenteen ekosysteemit, Ruotsissa niin sanotun uuden työn ja kiertotalouden sekä uusiutuvien materiaalien ekosysteemit.

.

Tutkimushankkeen “50+ Companies Sustainable Growth Paths and Resilience in Global Business Ecosystems” (50+ SIBS) toteuttivat Pellervon taloustutkimus PTT ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Hankkeen päärahoittaja on Business Finland.

Tutkimusraportti ”Keskisuurten yritysten kasvu, kansainvälistyminen ja resilienssi globaaleissa liiketoimintaekosysteemeissä” on julkaistu PTT:n verkkosivuilla www.ptt.fi, kuten myös hankkeeseen liittyvä analyysiraportti ”Julkisten yritystukien vaikuttavuus keskisuurille yrityksille". Linkit julkaisuihin alla.

--

[1] Keskisuuri yritys työllistää 50–249 henkilöä, ja kasvuyritykseksi lasketaan yritys, jonka liikevaihto, henkilöstö tai molemmat ovat kasvaneet vähintään 20 prosenttia kolme vuotta peräkkäin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Henna Busk, PTT, 040 164 8136, henna.busk@ptt.fi

Magnus Simons, VTT, 040 543 8586, magnus.simons@vtt.fi

Raija Heimonen, PTT, 040 164 8067, raija.heimonen@ptt.fi

Sari Forsman-Hugg, PTT, 0400 639 450, sari.forsman-hugg@ptt.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pellervon taloustutkimus PTT
Pellervon taloustutkimus PTT
Eerikinkatu 28 A
00180 HELSINKI

https://www.ptt.fi

Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT

PTT:n Markus Lahtinen: Suomessakin pitäisi harkita bensa- ja dieselveron väliaikaista alennusta23.6.2022 10:26:58 EEST | Tiedote

Suomen pitäisi harkita bensan ja dieselin verotuksen laskemista syksyn budjettiriihessä, ehdottaa Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen blogissaan. Lahtisen mukaan on riski, että kansalaisten tuki Venäjän-vastaisille pakotteille ja Ukrainan tukemiselle vaarantuu, jos kotitalouksien taloushuoliin ei vastata. Nykyisessä sotatilanteessa taloutta ei voi arvioida irrallaan turvallisuuspolitiikasta.

PTT:n tilannekatsaus: Sodan vaikutukset alkavat vasta näkyä ruokamarkkinoilla14.6.2022 10:04:07 EEST | Tiedote

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset alkavat vasta näkyä ruokamarkkinoilla, ja epävarmuus voi jatkua useiden vuosien ajan, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden tilannekatsaus. Kevään aikana sekä maatalouden tuottajahinnat että ruuan kuluttajahinnat ovat nousseet nopeasti ja nousupaine jatkuu yhä. Hinnat voivat jäädä pidemmäksi aikaa korkeammalle kuin mitä tavanomainen hintataso oli ennen pandemiaa ja sotaa.

MUISTUTUSKUTSU: Miten tukea keskisuurten yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja resilienssiä? - Tutkimusraportin julkistus 9.6. klo 9.00 7.6.2022 09:16:41 EEST | Kutsu

Keskisuuret yritykset ovat merkittävä työllistäjä - miten huolehditaan siitä, että ne menestyvät digitalisaation ja vihreän siirtymän murroksissa? Tule kuuntelemaan Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n arvioita keskisuurten kasvuyritysten tilanteesta ja suosituksia niiden kasvun edistämiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme