Suomi mielenterveyden mallimaaksi: Mieli 2.0 – Uusi kansallinen mielenterveys- ja päihdeohjelma vuoteen 2025
Taustaa
Edellisen kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman, Mieli 2009, kausi päättyi vuoden 2015 lopussa. Tällä hetkellä kansallisia mielenterveyslinjauksia ei ole.
Mieli 2.0 ei ole hanke, vaan rakenteisiin pureutuva poikkihallinnollinen ohjelma, joka kohdistuu mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön vaikuttaviin taustatekijöihin ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä muuttaa palvelujen painopistettä varhaisempaan ja ihmislähtöisempään suuntaan. Mieli 2.0 tukee osaltaan eduskunnan lasten hyvinvointia ja yhdenvertaista kehitystä koskevan juhlapäätöksen toimeenpanoa.
Suomen menestyminen ja kilpailukyky riippuvat suomalaisten mielenterveydestä. Työelämän muutokset asettavat vaatimuksia työikäisten mielenterveydelle. Mielenterveyden häiriöiden suhteellinen osuus suomalaisten tautitaakasta onkin kasvussa. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista. Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia ja osuus on kasvamassa. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen johtava tekijä. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat noin kuusi miljardia vuodessa, mutta polkuja työelämään ei ole tarjolla osatyökykyisille. Alkoholilain muutokset tulevat erittäin todennäköisesti lisäämään kustannuksia. Jos mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähenisi 10–15 prosenttia, bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosentilla. Mielenterveyden edistämiseen sijoitettu pääoma maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
Mielenterveyden ongelmien kasvavasta merkityksestä huolimatta yhä pienempi osuus terveydenhuoltomenoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2000 mielenterveyspalvelujen osuus oli 6,0 % ja vuonna 2015 osuus oli enää 4,3 %. Suhteellinen panostus mielenterveyden ongelmien häiriöiden hoitoon on vähentynyt samalla kuin niiden merkitys on kasvanut. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjonta ei jakaudu alueellisesti, väestöryhmittäin tai diagnoosiryhmittäin oikeudenmukaisesti. Palvelujen saatavuudessa, oikea-aikaisuudessa ja integraatiossa on suuria ongelmia. Vertaistuki ja kokemusasiantuntijuus ovat resursseja joita ei hyödynnetä. Varhaisen avun puuttuessa ihmisten ongelmat monimutkaistuvat ja pitkittyvät sekä kustannukset kasvavat.
Siirtyminen kohti ehkäisevää toimintaa laahaa, ja kunnissa toimet mielenterveyden edistämiseksi ovat harvassa. Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuus on vailla strategista ohjausta. Maakunta- ja sote-uudistus luo mahdollisuuksia, mutta myös uhkia.
Esitys ohjelman sisällöksi:
1. Mielenterveyden edistäminen läpi elämänkaaren
- Mielenterveysosaaminen kansalaistaidoksi
- Stigman ja syrjinnän vastainen työ
- Lasten ja nuorten kehitystä tukevat ympäristöt
- Mielenterveyden edistäminen työelämässä
- Ikä-ihmisten mielenterveyden edistäminen
- Päätösten mielenterveysvaikutusten säännönmukainen arviointi
- Elämäntyytyväisyyden ja onnellisuuden mittaaminen osaksi väestön terveyden seurantaa
2. Ongelmien ehkäisy
- Ylisukupolvisuuden ehkäisy vanhemmuuden tuella
- Syrjäytymisen ehkäisy
- Itsemurhien ehkäisyohjelma
- Yksinäisyyden ehkäisy
- Ehkäisevän työn uusien rahoitusmallien käyttöönotto
3. Ihmiset keskiöön
- Kokemusasiantuntemuksen integrointi palveluihin
- Monitoimijaiset palvelut, sisältäen järjestöjen palvelut
- Sosiaalisten oikeuksien toteutuminen
- Yhdenvertainen oikeus etuuksiin ja valinnanvapauteen
- Asiakastyytyväisyys keskeiseksi laatuosoittimeksi
4. Korjaavista palveluista varhaiseen tukeen
- Kynnyksettömien palvelujen kehittäminen
- Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut perustasolla (sote-keskuksissa)
- Välitön pääsy psykoterapiaan
- Lääkkeettömien hoitovaihtoehtojen saatavuuden varmistaminen
- Sairaalahoidon vaihtoehtojen kehittäminen
- Palvelujen integraatiota ja palveluohjausta
- Monitahoisten ongelmien kohtaaminen yhdellä luukulla
- Vaikuttavien, myös digitaalisten, työmenetelmien käyttöönotto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Rehula
Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja (kesk.)
(09) 432 3017
juha.rehula@eduskunta.fi
Sari Aalto-Matturi
Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura
+358 400 508 234
sari.aalto-matturi@mielenterveysseura.fi
Tietoja julkaisijasta
Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Mielenterveysstrategian toteutus jättää osan järjestöjen työstä huomiotta22.3.2023 00:00:00 EET | Tiedote
Kansallista mielenterveysstrategiaa on toteutettu vuodesta 2020. Tuore raportti Järjestöt voimavarana – Kumppanuusraportti mielenterveysstrategian toimeenpanosta 2020–2023 kertoo järjestöjen monipuolisesta toiminnasta. Valmiutta tiiviimpään yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa on, mutta mahdollisuuksia ei riittävästi tunnisteta.
Ennätysmäärä tukea nuorten mielen hyvinvointiin28.2.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Pitkittynyt kriisiaika on kuormittanut nuorten hyvinvointia niin, että voimme puhua jo mielenterveyskriisistä. Koronapandemia heikensi nuorten hyvinvointia, mutta pahoinvointi oli kasvussa jo ennen eristäytymisaikaa. Hälyttävässä tilanteessa MIELI ry ja Sekasin-chat ovat tehostaneet nuorten mielen hyvinvoinnin tukea Pidä huolta -kampanjassa kerättyjen varojen voimin.
Nytt verktyg hjälper kommunerna att främja invånarnas mentala hälsa9.2.2023 03:00:00 EET | Tiedote
MIELI rf:s projekt Välbefinnande i kommunen publicerar ett nytt verktyg som stöd i arbetet för att främja den mentala hälsan och i förebyggande rusmedelsarbete.
Uusi työkalu helpottaa mielenterveyden edistämistä kunnissa9.2.2023 03:00:00 EET | Tiedote
Mieli ry:n Hyvän mielen kunta -hanke on kehittänyt kuntien käyttöön uudenlaisen työkalupakin, joka tarjoaa kymmeniä toimintamalleja kaikenikäisten mielenterveyden edistämiseen sekä ehkäisevään päihdetyöhön.
MIELI rf:s kristelefon fick nästan 100 000 fler samtal än året innan18.1.2023 03:00:00 EET | Tiedote
Kriserna de senaste åren och svårigheterna att få tillräckligt stöd från social- och hälsovårdstjänster har gjort att allt fler ringer Kristelefonen. Personer yngre än 30 år som ringer kristelefonen har blivit nästan dubbelt fler på tre år.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme