Jyväskylän yliopisto

Suomi on pyöräilytaidon oppimisen kärkimaita maailmassa

Jaa

Suomessa pyöräilytaidon oppimisikä oli kymmenen maan vertailututkimuksessa toiseksi varhaisin. Kaikissa vertailuun osallistuneissa maissa pyöräilytaidon oppiminen oli varhaistunut keskimäärin noin yhdellä ikävuodella 1960-luvulta 2010-luvulle. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja yhdeksän ulkomaisen yliopiston yhteistyönä toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan pyöräilytaidon keskimääräinen oppimisikä vaihteli noin neljän ja seitsemän ikävuoden välillä. Varhaisimmin pyöräilemään opittiin Hollannissa, Suomessa ja Belgiassa ja myöhäisimmin Portugalissa, Brasiliassa ja Meksikossa.

Suomessa lapset oppivat pyöräilemään varhaisessa iässä. Kuva: Arto Laukkanen
Suomessa lapset oppivat pyöräilemään varhaisessa iässä. Kuva: Arto Laukkanen

Hollannissa, Suomessa ja Belgiassa pyöräilytaidon oppimisikä oli merkittävästi varhaisempi verrattuna muihin vertailtuihin maihin. Hollannissa pyöräilytaito on opittu keskimäärin 4,2-vuotiaana, Suomessa 4,8-vuotiaana ja Belgiassa 5,1-vuotiaana. Toista ääripäätä edustaneissa maissa, Portugalissa, Brasiliassa ja Meksikossa, pyöräilytaito opittiin keskimäärin 6,2–7,5-vuotiaana.

– Suomalaislasten tiedetään oppivan motoriset perustaidot kansainvälisesti vertaillen varhain, ja nyt sama ilmiö havaittiin myös pyöräilytaidon oppimisessa. Pyöräilytaito voidaan katsoa yhdeksi perustavanlaatuiseksi lapsuusaikana opittavaksi motoriseksi taidoksi, jolla on elinikäinen käyttöarvo, toteavat yliopistonlehtori Arto Laukkanen ja tutkijatohtori Elina Hasanen.

Pyöräilytaidon oppiminen on varhaistunut useimmissa maissa

Pyöräilytaidon oppimista tarkasteltiin vertailtujen maiden osalta kolmessa eri sukupolvessa: vuosina 1960–1979, 1980–1999 sekä 2000–2019 syntyneillä. Oppimisiän havaittiin keskimäärin pienentyneen sukupolvi sukupolvelta. Vuosien 1960–1979 välillä syntyneillä keskimääräinen oppimisikä oli vielä 6,2 ikävuotta, 1980–1999 syntyneillä 5,7 ikävuotta ja 2000–2019 syntyneillä enää keskimäärin 5,2 ikävuotta.

Oppimisiän kuitenkin havaittiin pienentyneen suhteessa eniten maissa, joissa oppimisikä oli myöhäisin. Esimerkiksi Meksikossa oppimisiän havaittiin pienentyneen vuosina 1960–1979 syntyneiden noin 8,5 ikävuodesta 2000–2019 välillä syntyneiden noin 7 ikävuoteen. Vastaavasti Hollannissa pyöräilytaidon oppimisikä ei ollut juurikaan muuttunut sukupolvien välillä vaan oli säilynyt reilussa neljässä ikävuodessa. Oppimisikään suhteutettu maiden keskinäinen järjestys säilyi lähes muuttumattomana eri sukupolvia vertailtaessa.

Jatkossa olisi tärkeää selvittää, mitkä tekijät selittävät maiden ja sukupolvien välisiä eroja pyöräilytaidon oppimisiässä. Tutkijaryhmä olettaa, että pyöräilytaidon varhainen oppiminen liittyy pyöräilyn vahvaan ja arvostettuun asemaan yhteiskunnassa ja täten muun muassa pyöräilyä suosivaan elinympäristöön. Taidon opettelun mahdollisuudet sekä varhaisen oppimisen hyödyt ovat suurimmat siellä, missä pyöräily nähdään merkittävänä kulkumuotona, ja jonka edistämiseen myös panostetaan yhdyskunta- ja liikennesuunnittelussa.

Kyselytutkimus oli osa Lissabonin yliopiston koordinoimaa L2Cycle-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan pyöräilytaidon oppimiseen liittyviä tekijöitä kansainvälisesti yhteensä 29 maassa. Tutkimukseen osallistuneet olivat täysi-ikäisiä ja pyöräilytaidon oppineita. Osallistujat arvioivat oman pyöräilytaitonsa lisäksi lapsensa osalta vastaavat tiedot. Yhteensä tutkimukseen sisältyi Suomesta 906 pyöräilytaidon tapausta.

Alkuperäisjulkaisu:

Cordovil R, Mercê C, Branco M, Lopes F, Catela D, Hasanen E, Laukkanen A, Tortella P, Fumagalli G, Sá C, Jidovtseff B, Zeuwts L, De Meester A, Bardid F, Fujikawa R, Veldman S, Zlatar S and Estevan I (2022) Learning to Cycle: A Cross-Cultural and Cross-Generational Comparison. Front. Public Health 10:861390. doi: 10.3389/fpubh.2022.861390

Lisätietoja: 

Yliopistonlehtori Arto Laukkanen, arto.i.laukkanen@jyu.fi, 040 805 3611

Tutkijatohtori Elina Hasanen, elina.hasanen@jyu.fi, 040 626 2184

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suomessa lapset oppivat pyöräilemään varhaisessa iässä. Kuva: Arto Laukkanen
Suomessa lapset oppivat pyöräilemään varhaisessa iässä. Kuva: Arto Laukkanen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

SA:n luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit – Jyväskylän yliopistoon rahoitusta neljälle16.5.2022 12:03:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiatutkijan rahoituksen Kalle Auraselle ja Riccardo Marinille Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. He saavat lähes 450 000 euron rahoituksen vuosille 2022–2027. Lisäksi toimikunta myönsi tiedekuntaan kaksi akatemian tutkijatohtorin rahoitusta Damian Dabrowskille ja Anton Nechaeville. Kolmivuotisen rahoituksen suuruus on noin 240 000–250 000 euroa.

Somevaikuttajat tukivat julkisyhteisöjen koronaviestintää – vaikuttajayhteistyöhön sisältyy kuitenkin myös riskejä16.5.2022 08:10:00 EEST | Tiedote

Yhteistyö somevaikuttajan kanssa on organisaation viestinnälle suuri mahdollisuus, mutta siihen liittyy myös riskejä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan vaikuttajien avulla organisaatioiden on mahdollista luoda yhteisöllisyyttä ja vaalia aineettomia pääomiaan, kuten sidosryhmien luottamusta. Strateginen somevaikuttajaviestintä vaatii kuitenkin myös mahdollisten maineriskien tiedostamista.

Turvallisuus jakaa asenteita uraanin louhintaan Itä- ja Pohjois-Suomessa16.5.2022 01:00:00 EEST | Tiedote

Kielteisyys uraanin louhintaa kohtaan ei maakuntatasolla ole niin voimakasta kuin mitä paikoin kiivaana käyneestä julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä. Suhtautuminen uraanin louhintaan vaihtelee lievästä kielteisyydestä lievään myönteisyyteen. YTM Tuija Jartin väitöstutkimuksen kohdemaakunnissa, varsinkin Kainuussa ja Lapissa, uraanin louhinnan kannattajia ja vastustajia on lähes yhtä paljon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme