Suomi on pyöräilytaidon oppimisen kärkimaita maailmassa

Hollannissa, Suomessa ja Belgiassa pyöräilytaidon oppimisikä oli merkittävästi varhaisempi verrattuna muihin vertailtuihin maihin. Hollannissa pyöräilytaito on opittu keskimäärin 4,2-vuotiaana, Suomessa 4,8-vuotiaana ja Belgiassa 5,1-vuotiaana. Toista ääripäätä edustaneissa maissa, Portugalissa, Brasiliassa ja Meksikossa, pyöräilytaito opittiin keskimäärin 6,2–7,5-vuotiaana.
– Suomalaislasten tiedetään oppivan motoriset perustaidot kansainvälisesti vertaillen varhain, ja nyt sama ilmiö havaittiin myös pyöräilytaidon oppimisessa. Pyöräilytaito voidaan katsoa yhdeksi perustavanlaatuiseksi lapsuusaikana opittavaksi motoriseksi taidoksi, jolla on elinikäinen käyttöarvo, toteavat yliopistonlehtori Arto Laukkanen ja tutkijatohtori Elina Hasanen.
Pyöräilytaidon oppiminen on varhaistunut useimmissa maissa
Pyöräilytaidon oppimista tarkasteltiin vertailtujen maiden osalta kolmessa eri sukupolvessa: vuosina 1960–1979, 1980–1999 sekä 2000–2019 syntyneillä. Oppimisiän havaittiin keskimäärin pienentyneen sukupolvi sukupolvelta. Vuosien 1960–1979 välillä syntyneillä keskimääräinen oppimisikä oli vielä 6,2 ikävuotta, 1980–1999 syntyneillä 5,7 ikävuotta ja 2000–2019 syntyneillä enää keskimäärin 5,2 ikävuotta.
Oppimisiän kuitenkin havaittiin pienentyneen suhteessa eniten maissa, joissa oppimisikä oli myöhäisin. Esimerkiksi Meksikossa oppimisiän havaittiin pienentyneen vuosina 1960–1979 syntyneiden noin 8,5 ikävuodesta 2000–2019 välillä syntyneiden noin 7 ikävuoteen. Vastaavasti Hollannissa pyöräilytaidon oppimisikä ei ollut juurikaan muuttunut sukupolvien välillä vaan oli säilynyt reilussa neljässä ikävuodessa. Oppimisikään suhteutettu maiden keskinäinen järjestys säilyi lähes muuttumattomana eri sukupolvia vertailtaessa.
Jatkossa olisi tärkeää selvittää, mitkä tekijät selittävät maiden ja sukupolvien välisiä eroja pyöräilytaidon oppimisiässä. Tutkijaryhmä olettaa, että pyöräilytaidon varhainen oppiminen liittyy pyöräilyn vahvaan ja arvostettuun asemaan yhteiskunnassa ja täten muun muassa pyöräilyä suosivaan elinympäristöön. Taidon opettelun mahdollisuudet sekä varhaisen oppimisen hyödyt ovat suurimmat siellä, missä pyöräily nähdään merkittävänä kulkumuotona, ja jonka edistämiseen myös panostetaan yhdyskunta- ja liikennesuunnittelussa.
Kyselytutkimus oli osa Lissabonin yliopiston koordinoimaa L2Cycle-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan pyöräilytaidon oppimiseen liittyviä tekijöitä kansainvälisesti yhteensä 29 maassa. Tutkimukseen osallistuneet olivat täysi-ikäisiä ja pyöräilytaidon oppineita. Osallistujat arvioivat oman pyöräilytaitonsa lisäksi lapsensa osalta vastaavat tiedot. Yhteensä tutkimukseen sisältyi Suomesta 906 pyöräilytaidon tapausta.
Alkuperäisjulkaisu:
Cordovil R, Mercê C, Branco M, Lopes F, Catela D, Hasanen E, Laukkanen A, Tortella P, Fumagalli G, Sá C, Jidovtseff B, Zeuwts L, De Meester A, Bardid F, Fujikawa R, Veldman S, Zlatar S and Estevan I (2022) Learning to Cycle: A Cross-Cultural and Cross-Generational Comparison. Front. Public Health 10:861390. doi: 10.3389/fpubh.2022.861390
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Arto Laukkanen, arto.i.laukkanen@jyu.fi, 040 805 3611
Tutkijatohtori Elina Hasanen, elina.hasanen@jyu.fi, 040 626 2184
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkijat ovat askeleen lähempänä antineutriinon massan ymmärtämistä6.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Neutriinot ja antineutriinot ovat alkeishiukkasia, joilla on pieni mutta toistaiseksi vielä tuntematon massa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyt erittäin tarkat atomimassamittaukset paljastivat, että hopea-110-isotoopin isomeeristä tilaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää elektronin antineutriinon massan määrittämiseen. Tulos on merkittävä askel matkalla tulevaisuuden antineutriinomittauksiin.
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme