Suomi palautettava eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon nostamalla terveydenhuollon rahoitusta
Suomessa käytetään terveydenhuoltoon huomattavan vähän rahaa. Terveydenhuollon menot ovat muita Pohjoismaita ja eurooppalaisia verrokkimaita alhaisemmalla tasolla kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna.
Suomen terveydenhuollon menot olivat vuonna 2019 vain 9,2 prosenttia BKT:sta, kun ne muissa Pohjoismaissa olivat yli 10 prosentin tasolla. Myös menojen kasvu on ollut Suomessa muita verrokkimaita maltillisempaa.
Vaalikampanjoissa puhutaan palveluiden parantamisesta, valmisteluorganisaatioissa palvelujen leikkaamisesta
Sunnuntaina järjestettävissä hyvinvointialuevaaleissa valitaan päättäjät 21 hyvinvointialueelle. Vaalit ovat historian ensimmäiset ja vaalikampanjat ovat kuumimmillaan. Sotesta puhutaan nyt paljon, ja se on tietenkin myönteinen asia. Samaan aikaan uusien organisaatioiden valmistelussa on tullut ilmi, etteivät nykyiset rahat riitä edes palvelutason ylläpitämiseen johtuen kasvavasta palvelutarpeesta, potilasjärjestelmien integroimisesta ja muista muutoskustannuksista. Poliittisia puolueita on arvosteltu siitä, että miltei jokaisen kampanjan sisältö on ollut lisäpalvelujen ja parannusten tarjoaminen kykenemättä kertomaan, mitä palvelua pitäisi sitten heikentää. Kritiikki on varmasti aiheellista, mutta yhtä lailla on syytä kysyä, mikä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu olisi niin hyvin resursoitu, että siitä oikeasti voisi säästää.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kaikki sektorit kärsivät resurssipulasta
Erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet huomattavasti muun muassa väestön ikääntymisestä johtuvan palvelutarpeen kasvun, perusterveydenhuollon tukkeutumisen, potilastietojärjestelmien ja muun terveysteknologian sekä lääkekustannusten kallistumisen vuoksi. Covid-epidemia on osoittanut, että erikoissairaanhoito toimii resurssiensa ylärajoilla. Sairaaloiden täyttöasteet ovat 90 prosentin luokkaa ja avohoidon jonot ovat normaalitilanteessakin niin pitkiä, että ne hätyyttelevät lain sallimia ehdottomia ylärajoja. Sosiaalihuollon puolella esimerkiksi viime vuosien hoivakriisikeskustelu kertoo, ettei sielläkään ole mahdollisuuksia leikkauksiin – päinvastoin. Lääkäriliitto kantaa kuitenkin kaikkein suurinta huolta perusterveydenhuollon tilanteesta. Perusterveydenhuolto on rapistunut suhteellisten resurssien vähentyessä: perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon menoista on pudonnut viidenneksestä reiluun 10 prosenttiin tämän vuosituhannen kuluessa. Ei tarvitse kysyä, miksi lääkärin vastaanotolle on pitkät jonot tai miksi erikoissairaanhoito tukkeentuu.
Valtion on kannettava se vastuu, joka sille kuuluu
Sunnuntaina valittavat aluevaltuustot eivät päätä kokonaisrahoituksen tasosta, se on valtiovallan vastuulla. Lääkäriliitto peräänkuuluttaa realistista keskustelua suomalaisen terveydenhuollon tilanteesta ja vetoaa valtiota tekemään ainoan mahdollisen johtopäätöksen: korottavan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta merkittävästi ja palauttavan Suomen eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon.
Lisätietoja:
Lääkäriliiton Politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen, heikki.parnanen@laakariliitto.fi, puh. 040 5465316
Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita, niina.koivuviita@tyks.fi, puh. 040 5006557
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heikki PärnänenPolitiikkatoimialan johtaja
Puh:040 5465316heikki.parnanen@laakariliitto.fiNiina KoivuviitaHallituksen puheenjohtaja
Puh:040 5006557niina.koivuviita@tyks.fiTietoja julkaisijasta

Mäkelänkatu 2
00500 HELSINKI
http://www.laakariliitto.fi
Suomen Lääkäriliitto on ammattijärjestö, johon kuuluu noin 93 % Suomessa toimivista lääkäreistä. Lääkärit yhdessä potilaan parhaaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund ry
Lääkäriliitto: Julkisen terveydenhuollon rahoitusvaje uhkaa kansalaisten yhdenvertaisuutta16.5.2022 13:28:15 EEST | Tiedote
Lääkäriliiton valtuuskunta vaatii julkilausumassaan kansalaisten terveydenhuoltopalveluihin lisää rahaa. Hyvinvointialueiden hallinnollinen muutos uhkaa niellä terveydenhuollon ennestäänkin vähäisiä resursseja. Valtuuskunta kokoontui 13.5.2022.
Hyvinvointialueiden tulee noudattaa terveydenhuoltolakia ja kunnioittaa demokraattista päätöksentekoa18.2.2022 09:00:00 EET | Tiedote
Terveydenhuoltolain 57 pykälän mukaan terveydenhuollon toimintayksikössä on oltava vastaava lääkäri. Lain mukaan vastaava lääkäri johtaa ja valvoo toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoitoa.
Terveyskeskushoitoon pääsy huonontunut – suomalaiset haluavat enemmän rahoitusta terveydenhuoltoon3.2.2022 10:01:38 EET | Tiedote
Lääkäriliiton teettämän väestökyselyn mukaan 30 prosentilla terveyskeskuksessa käyneistä oli ollut ongelmia päästä lääkärin vastaanotolle pitkien odotusaikojen takia. Kansalaisista 67 prosenttia toivookin lisää julkisia varoja terveydenhuoltoon.
Nuorten lääkärien suosimat koulutuspaikat julki26.1.2022 10:30:00 EET | Tiedote
Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) ja Suomen Lääkäriliiton tekemä selvitys paljastaa viidettä kertaa Suomen parhaat erikoistuvien lääkärien koulutuspaikat. Viidellä tähdellä palkitaan nyt jo yhteensä 66 koulutuspaikkaa.
Lääkäriliiton Max Oker-Blom -palkinto kirurgi Ulla Keräselle26.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote
Lääkäriliiton kahdeksas Max Oker-Blom -tunnustuspalkinto myönnetään kirurgian ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Ulla Keräselle pitkäjänteisestä kirurgisen toiminnan kehittämisestä ja laadun parantamisesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme