Suomen terveydenhuollon menot olivat vuonna 2019 vain 9,2 prosenttia BKT:sta, kun ne muissa Pohjoismaissa olivat yli 10 prosentin tasolla. Myös menojen kasvu on ollut Suomessa muita verrokkimaita maltillisempaa.

Vaalikampanjoissa puhutaan palveluiden parantamisesta, valmisteluorganisaatioissa palvelujen leikkaamisesta 

Sunnuntaina järjestettävissä hyvinvointialuevaaleissa valitaan päättäjät 21 hyvinvointialueelle. Vaalit ovat historian ensimmäiset ja vaalikampanjat ovat kuumimmillaan. Sotesta puhutaan nyt paljon, ja se on tietenkin myönteinen asia. Samaan aikaan uusien organisaatioiden valmistelussa on tullut ilmi, etteivät nykyiset rahat riitä edes palvelutason ylläpitämiseen johtuen kasvavasta palvelutarpeesta, potilasjärjestelmien integroimisesta ja muista muutoskustannuksista. Poliittisia puolueita on arvosteltu siitä, että miltei jokaisen kampanjan sisältö on ollut lisäpalvelujen ja parannusten tarjoaminen kykenemättä kertomaan, mitä palvelua pitäisi sitten heikentää. Kritiikki on varmasti aiheellista, mutta yhtä lailla on syytä kysyä, mikä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu olisi niin hyvin resursoitu, että siitä oikeasti voisi säästää. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon kaikki sektorit kärsivät resurssipulasta

Erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet huomattavasti muun muassa väestön ikääntymisestä johtuvan palvelutarpeen kasvun, perusterveydenhuollon tukkeutumisen, potilastietojärjestelmien ja muun terveysteknologian sekä lääkekustannusten kallistumisen vuoksi. Covid-epidemia on osoittanut, että erikoissairaanhoito toimii resurssiensa ylärajoilla. Sairaaloiden täyttöasteet ovat 90 prosentin luokkaa ja avohoidon jonot ovat normaalitilanteessakin niin pitkiä, että ne hätyyttelevät lain sallimia ehdottomia ylärajoja. Sosiaalihuollon puolella esimerkiksi viime vuosien hoivakriisikeskustelu kertoo, ettei sielläkään ole mahdollisuuksia leikkauksiin – päinvastoin. Lääkäriliitto kantaa kuitenkin kaikkein suurinta huolta perusterveydenhuollon tilanteesta. Perusterveydenhuolto on rapistunut suhteellisten resurssien vähentyessä: perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon menoista on pudonnut viidenneksestä reiluun 10 prosenttiin tämän vuosituhannen kuluessa. Ei tarvitse kysyä, miksi lääkärin vastaanotolle on pitkät jonot tai miksi erikoissairaanhoito tukkeentuu.

Valtion on kannettava se vastuu, joka sille kuuluu

Sunnuntaina valittavat aluevaltuustot eivät päätä kokonaisrahoituksen tasosta, se on valtiovallan vastuulla. Lääkäriliitto peräänkuuluttaa realistista keskustelua suomalaisen terveydenhuollon tilanteesta ja vetoaa valtiota tekemään ainoan mahdollisen johtopäätöksen: korottavan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta merkittävästi ja palauttavan Suomen eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon.

Lisätietoja:

Lääkäriliiton Politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen, heikki.parnanen@laakariliitto.fi, puh. 040 5465316
Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita, niina.koivuviita@tyks.fi, puh. 040 5006557