Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia - "Menestyvä monikulttuurinen yritys" -kampanja käynnistyy helmikuussa 2020
12.11.2019 07:00:00 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Pääkohderyhmänä ovat ensi askeleita vieraskielisen henkilöstön rekrytoimisessa ottavat työnantajat, mutta kampanja soveltuu kaikille organisaatioille, jotka haluavat kehittyä monikulttuurisuutta hyödyntävänä työnantajana. Kampanjalla tehdään myös tunnetuksi yrityksille ja työyhteisölle tarjolla olevia kansainvälisyyteen, rekrytointiin ja osaamisen kehittämiseen liittyviä julkisia ja yksityisiä palveluja.
- Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Moninaisuus hyödyttää myös yrityksiä ja vahvistaa niiden kykyä innovoida ja sopeutua muutoksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa kampanjan avulla nostaa esiin monikulttuurisuuden hyötyjä. Kunnianhimomme taso on korkealla: haluamme rakentaa Suomesta maailmalla tunnetun, aidosti kiinnostavan kohteen ulkomaalaisille osaajille, toteaa työministeri Timo Harakka.
Kampanjalla halutaan vaikuttaa myös siihen, miten suomalaisissa korkeakouluista valmistuvia kansainvälisiä korkeakoulutettuja saadaan nykyistä paremmin kehittämään yritysten liiketoimintaa ja työelämää.
- Me TEKissä haluamme olla mukana vahvistamassa yritysten kilpailukykyä. Nyt liian moni ulkomaalainen osaaja lähtee pois Suomesta valmistuttuaan yliopistoistamme, jotka ovat nopeasti kansainvälistyneet. Tekniikan alan osaajapulan vallitessa meillä ei ole varaa menettää näitä osaajia, jotka haluaisivat jäädä Suomeen, painottaa Tekniikan akateemiset TEK:n toiminnanjohtaja Jari Jokinen.
Kampanjaan osallistuvat yritykset saavat käyttöönsä Business Finlandin ja Helsingin seudun kauppakamarin tuottaman diversiteettimittarin, jonka avulla työnantajat voivat kartoittaa organisaationsa valmiuksia rekrytoida kansainvälistä työvoimaa, organisaatiokulttuurin avoimuutta sekä käytäntöjen valmiutta monimuotoiseen työyhteisön johtamiseen.
- Yrityksillä ja työpaikoilla on ratkaiseva vaikutus siihen, miten hyvin Suomessa jo olevien ja tänne tulevien maahanmuuttajien osaaminen saadaan mukaan työelämään ja osaksi hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä, korostaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen.
Kampanjan toteuttamisesta vastaa Helsingin seudun kauppakamari. Pääyhteistyökumppaneita ovat työ- ja elinkeinoministeriö, Keskuskauppakamari, Business Finland ja Tekniikan akateemiset TEK. Kampanja alkaa helmikuussa 2020 ja samalla myös diversiteettimittaristo on yritysten hyödynnettävissä. Kampanja päättyy marraskuussa 2020 esimerkillisten yritysten palkitsemiseen. Kauppakamareista tapahtumia järjestävät ainakin Turku, Oulu, Pohjanmaa, Tampere ja Kuopio sekä Helsingin seudun kauppakamari. Elinkeino- ja työelämän järjestöt voivat osallistua kampanjaan tulemalla mukaan esimerkiksi viestintä- tai tapahtumakumppaniksi. Viestintäkumppaneina kampanjaan ovat sitoutuneet Sivistystyönantajat ry. ja Suomen Ekonomit.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Lindeman
Johtava asiantuntija (Talent Boost – Kasvua kansainvälisistä osaajista)
Työ- ja elinkeinoministeriö
050 408 9932
Juhani Nokela
Yhteiskuntasuhdejohtaja
Tekniikan akateemiset TEK
040 7547459
Markku Lahtinen
johtaja
Helsingin seudun kauppakamari
050 571 3564
Satu Salonen
Kampanjan toteutuksesta vastaava, Talent Manager
Helsingin seudun kauppakamari
050 381 7176
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Helsingin seudun yritykset eivät innostu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä – yhteistyön tiivistämistä erityisesti maankäyttöasioissa toivotaan21.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %). Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle – ”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”18.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta. "Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla", sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina. "Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta", sanoo Markku Lahtinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
