Suomi toi 34 % energiastaan Venäjältä vuonna 2021 – maakaasussa arvioitu osuus 92 %
Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus laskivat Venäjältä tuodun energian osuuden energian kokonaiskulutuksesta energialähteittäin vuoden 2021 ennakkotiedoista. Venäjän osuus kulutuksesta on suurinta fossiilisissa polttoaineissa. Maakaasun energiakäytöstä 92 prosenttia oli peräisin Venäjältä. Fossiilisen öljyn kohdalla osuus oli 67 prosenttia ja hiilen 52 prosenttia. Osuudet selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa.
”Suomella ei ole omaa fossiilisten polttoaineiden tuotantoa. Siten ei ole yllättävää, että niitä tuodaan Suomeen merkittäviä määriä Venäjältä, joka on yksi maailman suurimpia fossiilisten polttoaineiden tuottajia ja viejiä”, tiivistää Tilastokeskuksen yliaktuaari Ville Maljanen.
Uusiutuvissa energialähteissä Venäjän osuus on luonnollisesti paljon pienempi. Ainoastaan puupolttoaineiden kohdalla on tuontia Venäjältä. Suomessa vuonna 2021 käytetyistä puupolttoaineista venäläistä alkuperää oli 13 prosenttia. Ydinenergian käytöstä Venäjän tuonnin osuus viime vuonna oli 36 prosenttia. Sähkön nettotuonti vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen – vuonna 2021 Venäjän osuus siitä oli 51 prosenttia.
”Venäjän tuonnin osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta on merkittävä, eikä sen korvaaminen ole helppoa, koska monet muutkin maat haluavat korvata venäläisen tuontienergian. Toimiin on kuitenkin jo ryhdytty ja on mielenkiintoista nähdä, miten alas Venäjän osuus laskee tänä vuonna”, Maljanen sanoo.
Kaikesta tavaratuonnista Suomeen Venäjän osuus oli 12 prosenttia vuonna 2021. Tästä taas energiatuotteiden osuus oli 62 prosenttia. Tullin ulkomaankauppatilaston tietojen perusteella energiatuotteiden tuonnin arvosta selvästi eniten on tullut juuri Venäjältä.
Energiatuotteiden tuonnin arvo nousi selvästi vuoden 2021 lopulla, ja nousu näkyi myös Venäjän tuonnin arvossa. Tämä johtui fossiilisten polttoaineiden hintojen noususta, josta on kerrottu tarkemmin Tilastokeskuksen energian hinnat -tilaston julkistuksessa (10.3.2022).
Venäjältä tuodun energian osuuden laskeminen energian kokonaiskulutuksesta ei ole aivan yksinkertaista ja siihen liittyy epävarmuuksia sekä oletuksia. Suomeen esimerkiksi tuodaan Virosta maakaasua, josta osa on alun perin peräisin Venäjältä, ja öljytuotteita taas Suomi myös vie eteenpäin muihin maihin. Laskelmien tekotapa on esitelty tarkemmin tuoreessa katsauksessamme.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliaktuaari Ville Maljanen, ville.maljanen@tilastokeskus.fi, p. 0295 512 691
Ville MaljanenYliaktuaari
Puh:029 551 2691ville.maljanen@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Islam kolmanneksi suosituin katsomusaine peruskouluissa – myös elämänkatsomustieto yhä useamman valinta15.10.2025 08:01:41 EEST | Tiedote
Islamin uskonto oli viime vuonna kolmanneksi yleisin katsomusaine perusasteen kouluissa. Islamin opetukseen osallistui viime vuonna 4,2 % alakoulujen eli vuosiluokkien 1–6 oppilaista. Yläkouluissa, eli vuosiluokilla 7–9, osuus oli hieman pienempi, 3,3 %.
Varhaiskasvatukseen osallistuneiden osuus nousi etenkin 6-vuotiaissa – paikkana entistäkin useammin päiväkoti9.10.2025 08:02:55 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatukseen osallistuneiden osuus 1–6-vuotiaista lapsista nousi jo 80 %:iin vuonna 2024. Esimerkiksi vuodesta 2021 kasvua on kertynyt 6 prosenttiyksikköä. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on viime vuosikymmeninä laskenut ennätystasoltaan alle kymmenesosaan, kun taas päiväkodit kokoavat koko ajan suuremman osuuden varhaiskasvatukseen osallistuvista.
Sukupuolten palkkaerot kaventuvat hitaasti – ja miehet hyötyvät koulutuksesta naisia enemmän2.10.2025 08:53:50 EEST | Tiedote
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat tuntuvasti suuremmat kuin koko taloudessa kaikkiaan.
Julkisyhteisöjen velka kasvoi eniten koko 2000-luvulla: Nousua edellisestä vuosineljänneksestä 12,6 miljardia euroa30.9.2025 08:04:18 EEST | Tiedote
Julkisyhteisöjen velan kasvu kiihtyi aiemmasta vuoden toisella neljänneksellä. Eniten kasvoi valtion velka.
Kuluttajien luottamus yhä heikkoa – kulutusaikeita vain niukasti29.9.2025 08:01:35 EEST | Tiedote
Kuluttajien luottamus pysyi syyskuussa tiukasti miinusmerkkisenä. Luottamusindikaattorin saldoluku oli -6,6 eli selvästi alle pitkän ajan keskiarvon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme