Suomi toi 34 % energiastaan Venäjältä vuonna 2021 – maakaasussa arvioitu osuus 92 %
Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus laskivat Venäjältä tuodun energian osuuden energian kokonaiskulutuksesta energialähteittäin vuoden 2021 ennakkotiedoista. Venäjän osuus kulutuksesta on suurinta fossiilisissa polttoaineissa. Maakaasun energiakäytöstä 92 prosenttia oli peräisin Venäjältä. Fossiilisen öljyn kohdalla osuus oli 67 prosenttia ja hiilen 52 prosenttia. Osuudet selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa.
”Suomella ei ole omaa fossiilisten polttoaineiden tuotantoa. Siten ei ole yllättävää, että niitä tuodaan Suomeen merkittäviä määriä Venäjältä, joka on yksi maailman suurimpia fossiilisten polttoaineiden tuottajia ja viejiä”, tiivistää Tilastokeskuksen yliaktuaari Ville Maljanen.
Uusiutuvissa energialähteissä Venäjän osuus on luonnollisesti paljon pienempi. Ainoastaan puupolttoaineiden kohdalla on tuontia Venäjältä. Suomessa vuonna 2021 käytetyistä puupolttoaineista venäläistä alkuperää oli 13 prosenttia. Ydinenergian käytöstä Venäjän tuonnin osuus viime vuonna oli 36 prosenttia. Sähkön nettotuonti vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen – vuonna 2021 Venäjän osuus siitä oli 51 prosenttia.
”Venäjän tuonnin osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta on merkittävä, eikä sen korvaaminen ole helppoa, koska monet muutkin maat haluavat korvata venäläisen tuontienergian. Toimiin on kuitenkin jo ryhdytty ja on mielenkiintoista nähdä, miten alas Venäjän osuus laskee tänä vuonna”, Maljanen sanoo.
Kaikesta tavaratuonnista Suomeen Venäjän osuus oli 12 prosenttia vuonna 2021. Tästä taas energiatuotteiden osuus oli 62 prosenttia. Tullin ulkomaankauppatilaston tietojen perusteella energiatuotteiden tuonnin arvosta selvästi eniten on tullut juuri Venäjältä.
Energiatuotteiden tuonnin arvo nousi selvästi vuoden 2021 lopulla, ja nousu näkyi myös Venäjän tuonnin arvossa. Tämä johtui fossiilisten polttoaineiden hintojen noususta, josta on kerrottu tarkemmin Tilastokeskuksen energian hinnat -tilaston julkistuksessa (10.3.2022).
Venäjältä tuodun energian osuuden laskeminen energian kokonaiskulutuksesta ei ole aivan yksinkertaista ja siihen liittyy epävarmuuksia sekä oletuksia. Suomeen esimerkiksi tuodaan Virosta maakaasua, josta osa on alun perin peräisin Venäjältä, ja öljytuotteita taas Suomi myös vie eteenpäin muihin maihin. Laskelmien tekotapa on esitelty tarkemmin tuoreessa katsauksessamme.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliaktuaari Ville Maljanen, ville.maljanen@tilastokeskus.fi, p. 0295 512 691
Ville MaljanenYliaktuaari
Puh:029 551 2691ville.maljanen@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Suomalaisten velat pienenivät vuonna 202417.6.2025 08:03:03 EEST | Tiedote
Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velkasumma oli 94 400 euroa, mikä oli noin tuhat euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Konkurssihakemusten määrä toukokuussa yhä kasvussa – yhtä synkkiä lukuja viimeksi vuonna 199613.6.2025 08:01:22 EEST | Tiedote
Konkursseja pantiin vireille toukokuussa yhteensä 366, mikä on 39 konkurssia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Myös henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä kasvoi selvästi vuodentakaisesta.
Pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten uhrien määrä kasvoi vuonna 202413.6.2025 08:01:17 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon tuli viime vuonna 13 000 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta. Rikoksissa oli kaikkiaan 12 500 uhria, mikä oli 2 % enemmän kuin vuonna 2023.
Kunta- ja aluevaaleissa äänestivät ahkerimmin hyvätuloiset, koulutetut ja eläkeläiset6.6.2025 08:03:27 EEST | Tiedote
Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli korkein 71-vuotiaiden ikäryhmässä. Kaikkein vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta matalin äänestysaktiivisuus oli 21-vuotiailla miehillä, 25,2 %.
Yhä useampi pahoinpitelyrikos tehdään päiväsaikaan5.6.2025 08:01:15 EEST | Tiedote
Päiväsaikaan tehtyjen pahoinpitelyjen osuus jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Puolenpäivän ja iltapäiväkolmen välillä tapahtuneiden pahoinpitelyjen osuus oli viime vuonna jo 14 %. Tämä oli viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2009.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme