Suomi toi 34 % energiastaan Venäjältä vuonna 2021 – maakaasussa arvioitu osuus 92 %
Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus laskivat Venäjältä tuodun energian osuuden energian kokonaiskulutuksesta energialähteittäin vuoden 2021 ennakkotiedoista. Venäjän osuus kulutuksesta on suurinta fossiilisissa polttoaineissa. Maakaasun energiakäytöstä 92 prosenttia oli peräisin Venäjältä. Fossiilisen öljyn kohdalla osuus oli 67 prosenttia ja hiilen 52 prosenttia. Osuudet selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa.
”Suomella ei ole omaa fossiilisten polttoaineiden tuotantoa. Siten ei ole yllättävää, että niitä tuodaan Suomeen merkittäviä määriä Venäjältä, joka on yksi maailman suurimpia fossiilisten polttoaineiden tuottajia ja viejiä”, tiivistää Tilastokeskuksen yliaktuaari Ville Maljanen.
Uusiutuvissa energialähteissä Venäjän osuus on luonnollisesti paljon pienempi. Ainoastaan puupolttoaineiden kohdalla on tuontia Venäjältä. Suomessa vuonna 2021 käytetyistä puupolttoaineista venäläistä alkuperää oli 13 prosenttia. Ydinenergian käytöstä Venäjän tuonnin osuus viime vuonna oli 36 prosenttia. Sähkön nettotuonti vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen – vuonna 2021 Venäjän osuus siitä oli 51 prosenttia.
”Venäjän tuonnin osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta on merkittävä, eikä sen korvaaminen ole helppoa, koska monet muutkin maat haluavat korvata venäläisen tuontienergian. Toimiin on kuitenkin jo ryhdytty ja on mielenkiintoista nähdä, miten alas Venäjän osuus laskee tänä vuonna”, Maljanen sanoo.
Kaikesta tavaratuonnista Suomeen Venäjän osuus oli 12 prosenttia vuonna 2021. Tästä taas energiatuotteiden osuus oli 62 prosenttia. Tullin ulkomaankauppatilaston tietojen perusteella energiatuotteiden tuonnin arvosta selvästi eniten on tullut juuri Venäjältä.
Energiatuotteiden tuonnin arvo nousi selvästi vuoden 2021 lopulla, ja nousu näkyi myös Venäjän tuonnin arvossa. Tämä johtui fossiilisten polttoaineiden hintojen noususta, josta on kerrottu tarkemmin Tilastokeskuksen energian hinnat -tilaston julkistuksessa (10.3.2022).
Venäjältä tuodun energian osuuden laskeminen energian kokonaiskulutuksesta ei ole aivan yksinkertaista ja siihen liittyy epävarmuuksia sekä oletuksia. Suomeen esimerkiksi tuodaan Virosta maakaasua, josta osa on alun perin peräisin Venäjältä, ja öljytuotteita taas Suomi myös vie eteenpäin muihin maihin. Laskelmien tekotapa on esitelty tarkemmin tuoreessa katsauksessamme.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliaktuaari Ville Maljanen, ville.maljanen@tilastokeskus.fi, p. 0295 512 691
Ville MaljanenYliaktuaari
Puh:029 551 2691ville.maljanen@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Asuntojen hinnat laskivat koko maassa tammi-maaliskuussa – asuntokauppa edelleen vaisua3.5.2024 08:01:53 EEST | Tiedote
Erityisesti perheasuntojen hinnat laskivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta. Pienien osakeasuntojen hintojen lasku oli sen sijaan maltillisempaa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen osakeasuntojen hinnat -tilastosta.
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme