Suonensisäinen hoito korvannut avokirurgian vatsa-aortan pullistumien hoidossa
Tällä viikolla tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Hyksissä tehtiin Suomen ensimmäinen vatsa-aortan pullistuman suonensisäinen korjaus. Tuolloin uusi hoitomenetelmä toi ison muutoksen koko hoitoprosessiin, jossa toipuminen ison avoleikkauksen vei aikaa ja tarvittiin jopa tehohoitoa. Vuosien myötä tekniikka, materiaalit ja osaaminen ovat kehittyneet voimakkaasti.
Nykyään 90 % potilaista, joilla on repeämisriskin takia hoitoindikaatiot täyttävä vatsa-aortan pullistuma, hoidetaan suonensisäisesti. HYKS Vatsakeskuksessa tehdään vuosittain noin noin 110 tällaista ns. EVAR-toimenpitettä (endovascular aneurysm repair). Näistä 10-15 % on erityisen vaativia toimenpiteitä, joissa aortan lisäksi hoidetaan myös sen sivuhaaroja, eli asetetaan tukiverkot, ns. stenttiproteesit, myös munuaisten ja suoliston alueelle verta vieviin valtimoihin.
Pääosa vatsa-aortan pullistumista sijaitsee munuaisvaltimotason alapuolella, ja nämä potilaat hoidetaan nykyään rutiinisti paikallispuudutulsessa nivuspistosta. Potilas on hereillä, ja hänen kanssa voidaan keskustella toimenpiteen aikana.
- Myös revenneen vatsa-aortan pullistuman takia tehtävät hätäleikkaukset hoidetaan pääsääntöisesti suonensisäisesti ja lähtökohtaisesti ilman nukutusta, kertoo ylilääkäri Anders Albäck HYKS Vatsakeskuksen verisuonikirurgian linjalta.
Valtimokovettumatauti altistaa
Aortan pullistuma on yksi valtimokovetustaudin ilmenemismuodoista, lisäksi sille altistavat tupakointi, ikä ja miessukupuoli. Vatsa-aortan pullistuma on oireeton, ja se todetaan yleensä muista syistä tehtävien tutkimusten yhteydessä.
Lisätiedot:
Anders Albäck, linjajohtaja, HYKS Vatsakeskus, verisuonikirurgian linja,
p. 050 4270624
Maarit Venermo, professori, HYKS Vatsakeskus, verisuonikirurgian linja,
p. 050 427 2117
Pekka Aho, dosentti, erikoislääkäri, HYKS Vatsakeskus, verisuonikirurgian linja,
p. 050 4270644
Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi(at)hus.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme