Suonensisäinen hoito korvannut avokirurgian vatsa-aortan pullistumien hoidossa
Tällä viikolla tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Hyksissä tehtiin Suomen ensimmäinen vatsa-aortan pullistuman suonensisäinen korjaus. Tuolloin uusi hoitomenetelmä toi ison muutoksen koko hoitoprosessiin, jossa toipuminen ison avoleikkauksen vei aikaa ja tarvittiin jopa tehohoitoa. Vuosien myötä tekniikka, materiaalit ja osaaminen ovat kehittyneet voimakkaasti.
Nykyään 90 % potilaista, joilla on repeämisriskin takia hoitoindikaatiot täyttävä vatsa-aortan pullistuma, hoidetaan suonensisäisesti. HYKS Vatsakeskuksessa tehdään vuosittain noin noin 110 tällaista ns. EVAR-toimenpitettä (endovascular aneurysm repair). Näistä 10-15 % on erityisen vaativia toimenpiteitä, joissa aortan lisäksi hoidetaan myös sen sivuhaaroja, eli asetetaan tukiverkot, ns. stenttiproteesit, myös munuaisten ja suoliston alueelle verta vieviin valtimoihin.
Pääosa vatsa-aortan pullistumista sijaitsee munuaisvaltimotason alapuolella, ja nämä potilaat hoidetaan nykyään rutiinisti paikallispuudutulsessa nivuspistosta. Potilas on hereillä, ja hänen kanssa voidaan keskustella toimenpiteen aikana.
- Myös revenneen vatsa-aortan pullistuman takia tehtävät hätäleikkaukset hoidetaan pääsääntöisesti suonensisäisesti ja lähtökohtaisesti ilman nukutusta, kertoo ylilääkäri Anders Albäck HYKS Vatsakeskuksen verisuonikirurgian linjalta.
Valtimokovettumatauti altistaa
Aortan pullistuma on yksi valtimokovetustaudin ilmenemismuodoista, lisäksi sille altistavat tupakointi, ikä ja miessukupuoli. Vatsa-aortan pullistuma on oireeton, ja se todetaan yleensä muista syistä tehtävien tutkimusten yhteydessä.
Lisätiedot:
Anders Albäck, linjajohtaja, HYKS Vatsakeskus, verisuonikirurgian linja,
p. 050 4270624
Maarit Venermo, professori, HYKS Vatsakeskus, verisuonikirurgian linja,
p. 050 427 2117
Pekka Aho, dosentti, erikoislääkäri, HYKS Vatsakeskus, verisuonikirurgian linja,
p. 050 4270644
Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi(at)hus.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Alla patienter som ska genomgå stötvågsbehandling av urinstenar behöver inte få antibiotika före behandlingen21.10.2025 07:47:57 EEST | Pressmeddelande
I en internationell prövning ledd av HUS undersöktes fördelarna, nackdelarna och behovet av antibiotika före stötvågsbehandling av urinstenar för att förebygga infektioner.
Kaikki potilaat eivät tarvitse antibioottia ennen virtsatiekivien murskaustoimenpidettä21.10.2025 07:47:57 EEST | Tiedote
HUSista johdetussa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin antibiootin hyötyjä, haittoja ja tarpeellisuutta ennen virtsakivien murskausta infektioiden ehkäisemiseksi.
Not all patients need antibiotics before shockwave lithotripsy for urolithiasis21.10.2025 07:47:57 EEST | Press release
An international study led by a HUS investigator examined the benefits, adverse effects, and necessity of antibiotics before shockwave lithotripsy in the prevention of infections.
God kognitiv funktionsförmåga kan främja återhämtning från en hjärnskada20.10.2025 08:27:58 EEST | Pressmeddelande
HUS studie inom neurokirurgi visar att en bra kognitiv kapacitet före en hjärnskada kan förbättra möjligheterna för återhämtning. En sämre kognitiv kapacitet kan däremot öka risken för en hjärnskada.
Hyvä kognitiivinen toimintakyky voi edistää aivovammasta toipumista20.10.2025 08:27:58 EEST | Tiedote
HUSin neurokirurgian tutkimus osoittaa, että hyvä kognitiivinen kapasiteetti ennen aivovammaa voi parantaa toipumismahdollisuuksia. Heikompi kognitiivinen kapasiteetti saattaa puolestaan lisätä riskiä saada aivovamma.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme