Suositun Muuttolintujen kevät -sovelluksen kehittäminen sai Euroopan tiedeneuvoston rahoituksen
5.5.2023 13:17:06 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Uuden hankkeen keskeisenä tavoitteena on nostaa kansalaisten tekemien äänitysten arvoa tieteellisessä tutkimuksessa.
Tärkeimpänä kehityskohteena on tuottaa sovelluksen avulla entistä systemaattisempaa ja kattavampaa aineistoa lintujen esiintymisestä. Tavoitteena on perustaa linnustonseurannan ankkuripisteitä, joissa sovelluksen avulla äänitetään lähes jatkuvasti.
Tekeillä on myös pistelaskentapaikkojen verkosto, joissa kansalaiset voivat QR-koodin skannaamalla tehdä tutkimuksen kannalta erityisen arvokkaan vakiomuotoisen äänityksen.
Toisena keskeisenä tavoitteena on tekoälymallin parantaminen. Tarkoituksena on, että sovellus tunnistaa jatkossa entistä luotettavammin myös yhtäaikaisesti laulavat linnut sekä kauempaa kuuluvat äänet.
Äänitysten avulla tutkijat saavat tietoa, mihin aikaan mitkäkin muuttolinnut saapuvat Suomeen, ja mihin linnut asettuvat pesimään. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen tarkoituksena on entistä paremmin ymmärtää, miten lintujen esiintyminen riippuu metsien rakenteesta ja muista elinympäristötekijöistä. Lisäksi tutkitaan kevätmuuttoon vaikuttavia tekijöitä, erityisesti sääoloja.
Ankkuripisteitä ja pistelaskentapaikkoja haetaan avoimella haulla
Vaikka äänityksiä voi edelleen tehdä millä tahansa älypuhelimella, uudella rahoituksella hankitaan myös erityisesti tutkimuskäyttöön tarkoitettuja älypuhelimia ja ulkoisia mikrofoneja.
Osa ankkuripisteistä ja pistelaskentapaikoista toteutetaan yhteistyössä Luomuksen ja BirdLifen tutkijoiden kanssa, mutta myös kuka vain lintujen äänityksestä innostunut kansalainen voi näihin osallistua.
”Avaan avoimen haun ankkuripisteiden ja pistelaskentapaikkojen perustamiseen. Tutkimuskäyttöön tarkoitettuja älypuhelimia ja ulkoisia mikrofoneja annetaan pitkäaikaislainaan paitsi lintututkijoille, myös niille kansalaisille, jotka ovat osoittaneet aktiivisuutensa sovelluksen käyttäjille ja pystyvät sitoutumaan systemaattisen äänitykseen”, kertoo tutkimushanketta johtava akatemiaprofessori Otso Ovaskainen.
Ovaskaiselle myönnetty 150 000 euron rahoitus mahdollistaa myös entistä monipuolisemman yhteistyön CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen kanssa: kansalaisten tuottamia lintuhavaintoja voidaan analysoida Euroopan nopeinta LUMI-supertietokonetta käyttäen. Yhteistyö tuo näin ollen suurteholaskentaa entistä helpommin suuren yleisön ulottuville.
Lisätietoja:
Akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, Jyväskylän yliopisto, puh. 050 309 2795, otso.t.ovaskainen@jyu.fi
Sovelluksen tuoteomistaja Ari Lehtiö, Jyväskylän yliopisto, puh. 0503610992, ari.lehtio@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto mukana EU:n tukemassa eurooppalaisessa kvanttipilottihankkeessa10.4.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on mukana Euroopan unionin tukemassa SPINS‑kvanttipilottihankkeessa, joka vahvistaa Euroopan asemaa kvanttilaskennan kehittäjänä. Hanke keskittyy puolijohdepohjaisiin spin‑kubitteihin ja tähtää kvanttisirujen kehittämiseen tulevaisuuden kvanttilaskentasovelluksia varten. Hankkeen kokonaisbudjetti on yhteensä 50 miljoonaa euroa.
Suomen ensimmäinen väitöskirja burleskitaiteesta: “Riisuminen paljastaa yhteiskunnan normeja”8.4.2026 06:59:00 EEST | Tiedote
Burleskissa riisuminen voi olla yhtä aikaa sekä viihdyttävä osa esitystä että harkittu teko haastaa länsimaisia kauneus- ja kehoihanteita. Tätä FM Salli-Sofia Ritola tarkastelee tuoreessa väitöskirjassaan, joka on ensimmäinen suomalaisesta burleskitaiteesta tehty väitöstutkimus. Tutkimus osoittaa, että suomalainen burleski sekä hyödyntää että haastaa länsimaisia kauneus- ja kehoihanteita tehden siitä myös poliittisen teon.
Väitös: Puupohjaisten innovaatioiden mahdollisuudet nähdään merkittävinä, mutta potentiaalin toteutuminen vaatii tukea7.4.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
KTM Venla Wallius tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöstutkimuksessaan erilaisten toimijoiden näkemyksiä puupohjaisista innovaatioista ja niiden mahdollisuuksista osana kestävyyssiirtymää. Tutkimuksen mukaan useat sidosryhmät näkevät puupohjaisilla innovaatioilla olevan monia mahdollisuuksia kestävyyssiirtymän edistämisessä, mutta potentiaalin toteutuminen edellyttää lisää investointeja, tutkimusta, läpileikkaavaa yhteistyötä toimijoiden välillä, viestintää sekä poliittista tukea.
Lasten ulkoilu ja useamman lajin harrastaminen vähentyvät jo ensimmäisten kouluvuosien jälkeen7.4.2026 08:34:32 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että lasten ulkoilun määrä ja monilajinen liikuntaharrastaminen ovat korkeimmillaan alakoulun alkuvuosina. Tämän jälkeen liikunnan määrä vähenee ja harrastaminen keskittyy yhä enemmän yhteen lajiin. Kuitenkin juuri omatoiminen ulkoilu yhdistettynä monilajiseen harrastamiseen tukee parhaiten lasten fyysistä aktiivisuutta, fyysistä kuntoa ja motorisia taitoja.
“Ai tässä on undertrå?” Doktorsavhandling visar att användning av dialekt, standardsvenska och finska kan till och med stödja lärandet7.4.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
I finlandssvenska skolor används standardspråk, dialekt och finska, och denna språkliga överlappning kan till och med stödja lärandet. I sin doktorsavhandling undersöker fil.mag. Paulina Nyman-Koskinen hur interaktionen i en klass formas när språk sammanflätas. Studien belyser en verklighet som präglar många finlandssvenska skolor, men som sällan har undersökts.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
