SuPer ajaa lääkäri-lähihoitaja-työparimallia sote-keskuksiin

Hoitoon pääsy on vaikeutunut monin paikoin aiheuttaen turhia komplikaatioita, vakavia haittoja ja lisännyt kalliita erikoissairaanhoidon palveluita. Samalla hoitoalan veto- ja pitovoima ovat heikentyneet. Selvitysten perusteella tiedetään, että terveyskeskuslääkärin työajasta keskimäärin yksi työpäivä viikossa kuluu muuhun kuin lääkärin työhön. Asiakkaat ovat usein iäkkäitä, jolloin heidän kanssaan kuluu paljon aikaa.

– Henkilöstörakenteella on suuri merkitys oikea-aikaisten ja vaikuttavien palveluiden saatavuuteen, kustannuksiin sekä henkilöstön riittävyyteen. – Osaavan henkilöstön riittävyys ja saatavuus on turvattava tulevaisuuden sote-keskuksissa, eikä saatavuutta saa tietoisesti vaarantaa epätarkoituksenmukaisilla henkilöstöratkaisuilla, Paavola sanoo.

Lähi- ja perushoitajien ammattiosaaminen on tärkeä huomioida sote-uudistuksessa. Useilla lähi- ja perushoitajilla on koulutuksen lisäksi runsaasti työkokemusta ja alueen paikallista tuntemusta, jotka sujuvoittavat asiakkaiden palveluiden tarpeeseen vastaamista oikea-aikaisesti.

Tehtäviä, joissa lähihoitajat voivat helpottaa lääkäreiden työtä ovat esimerkiksi toimenpiteissä avustaminen, lääkitystietojen tarkistaminen reseptikeskuksesta, työhuoneen varusteluun liittyvät asiat, asiakkaiden ja potilaiden valmistelu lääkärin vastaanotolle ja jatkohoidon ohjaus sekä sosiaalipuolen palveluohjaus.

Lääkäri-lähihoitaja-työparimallin lisäksi lähihoitajat voivat perusterveydenhuollon yksiköissä osallistua hoidon tarpeen arviointiin itsenäisillä hoitajavastaanotoilla tai osana moniammatillisia tiimejä. Terveydenhuoltolain 51 §:n säännön mukaan arvioinnin tekee terveydenhuollon ammattihenkilö (laillistettu tai nimikesuojattu) myös silloin, kun yksikössä on vastaanottotoimintaa iltaisin ja viikonloppuisin. – Oikeutta hoidon tarpeen arviointiin ei tule perusteettomasti rajata ja vaikeuttaa asiakkaan hoitoonpääsyn oikea-aikaisuutta, Paavola muistuttaa.

Lähihoitajat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Tutkintoa on kehitetty säännöllisesti vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin ja koulutuksessa on huomioitu tarvittavat digitaidot sekä lisääntyvä teknologian hyödyntämien.

SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätiedot: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085