SuPer hallitusohjelmasta: Hoitajamitoitus voidaan korjata

Eilen julkistettu hallitusohjelma antaa pitkään odotettuja eväitä suomalaisen vanhustenhoidon kuntoon laittamiselle. Hallituksen tavoitteekseen ottama 0,7 minimimitoitus on edellytys sille, että niin hoidettavien kuin hoitajienkin olot kaikissa ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä saadaan korjattua edes siedettävälle tasolle.

– Tämä tärkeä kirjaus osoittaa, että vuosien kova työmme alkaa kantaa hedelmää. Valitettavasti meidän piti todistaa vanhustenhoidon kriisiytyminen ennen kuin päättäjät heräsivät. Nyt korjattavaa on kovin paljon, ja aikaa ei ole hukattavaksi, arvioi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

– Ympärivuorokautisen hoidon yksikössä asumiseen on aina lääketieteellinen tai asukkaan turvallisuuteen liittyvä peruste. Tästä yksinkertaisesta syystä kaikkien näissä yksiköissä vanhuksia hoitavien työntekijöiden on oltava koulutettuja tutkinnon suorittaneita hoitajia.

SuPerin asiantuntijoiden mukaan lähihoitajien riittävyys ei ole ongelma, kunhan heille tarjotaan vakinaiset ja kokoaikaiset työsuhteet alan työehtosopimusten mukaisin ehdoin. Tällä hetkellä hoitoalan ulkopuolella työskentelee vähintään 10 000 vanhustenhoitoon soveltuvaa koulutettua lähihoitajaa tai vastaavaa ammattihenkilöä.

– Meillä ei ole pulaa hyvistä työntekijöistä, vaan hyvistä työsuhteista. Kunnolliselle työlle löytyy aina kunnollinen tekijä, Paavola muistuttaa.

– Sama sääntö pätee myös kotihoidossa, jonka resurssien ja laadun vahvistaminen hallitusohjelman mukaisesti lähtee liikkeelle nimenomaan työn kuntoon laitosta ja maksaa itsensä aina takaisin.

Koko hoitoalan tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että lähihoitajien koulutus on laadukasta ja siihen hakeutuu hyviä ja motivoituneita opiskelijoita. Myös hallitus nostaa ohjelmassaan esiin toisen asteen koulutuksen laatuongelmat ja esittää ammatillisen koulutuksen rahoitustason kasvattamista koulutuksen laadun turvaamiseksi.

SuPerin mielestä tehokas keino lähihoitajakoulutuksen laadun parantamiseksi on karsivat soveltuvuuskokeet, joiden toteutukseen on syytä ohjata osa tästä lisärahoituksesta.

– Liian moni alalle soveltumaton lähihoitajaopiskelija keskeyttää opintonsa. Pakollisilla karsivilla soveltuvuuskokeilla säästetään muutenkin niukkoja koulutusresursseja sekä nostetaan opiskelijoiden motivaatiota ja lähihoitajatutkinnon arvostusta, sanoo Paavola.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer pitää hallitusohjelmaan kirjattua täysipäiväistä subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta sekä yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen pienentämistä tervetulleina parannuksina. Samalla SuPer muistuttaa lastenhoitajien osaamisen merkityksestä alle 3-vuotiaiden lasten ryhmissä. Opettajista on varhaiskasvatuksessa pulaa jo nyt, joten heidän tehtäviään kannattaa painottaa vasta kolme vuotta täyttäneiden lasten varhaiskasvatuksessa.

SuPer arvostaa hallituspuolueiden linjausta aiempaa kunnianhimoisemmasta ja vaikuttavammasta kolmikantaisesti toteutettavasta samapalkkaisuusohjelmasta. Hallitusohjelmaan kirjattu nykyistä tiukempi puuttuminen naisten ja miesten välisiin perusteettomiin palkkaeroihin on olennainen osa entistä tasa-arvoisempaa työelämää ja erityisesti naisvaltaisten alojen arvostuksen parantamista. Palkkatasa-arvoa edistävien toimien on kuitenkin oltava konkreettisia ja vaikuttavia, ja ne on pantava toimeen huomattavasti nopeammin kuin tähän asti on tehty.

– Hallitusohjelmassa on paljon hyvää, mutta nyt on ryhdyttävä viivyttelemättä tekemään tavoitteista totta. Seuraamme tarkasti myös tämän hallituksen aikaansaannoksia ja edellytämme, että se lunastaa kaikki lupauksensa, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola linjaa.

SuPerissa on 90 000 jäsentä, joka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085