SuPerin Paavola: Lähihoitajat hoitavat koronakriisiä vanhustenhoidossa

Vanhustenhoito on keskeinen sektori koronakriisin hoitamisessa. Henkilöstön jaksamisesta on huolehdittava ja kuormittavasta työstä on maksettava kunnollinen korvaus. Tartuntojen ehkäiseminen, koronapotilaiden hoitaminen ja työskentely suojavarusteiden kanssa lisäävät työmäärää ja on fyysisesti raskasta.

– Hoivakodeissa hoidetaan koko ajan koronapotilaita ns. normaalityön lisäksi. Potilaita ei siirretä sairaalahoitoon vaan heidät hoidetaan omissa asumisyksiköissään. Riski omasta ja läheisten sekä asiakkaiden sairastumisesta on läsnä joka päivä. Työntekijöille on maksettava rahallinen korvaus työstä, jota he tekevät poikkeuksellisen kuormittavissa olosuhteissa, Paavola vaatii.

Vanhustenhoidon tilanne on ollut heikko jo pitkään, ja koronakriisi on heikentänyt entisestään huonoa henkilöstötilannetta. Työmäärä ja kuormittavuus ovat kasvaneet ja lisäksi henkilöstön sairauslomat ja karanteenit ovat lisänneet henkilöstön tarvetta. Koulutettua hoitohenkilökuntaa on ollut jo pitkään liian vähän ja mitoitukset eivät ole kaikkialla yltäneet edes minimitasolle. Lakiuudistuksen toivottiin tuovan helpotusta tilanteeseen heti, mutta kaikkialla ei ole vieläkään ryhdytty korjaaviin toimenpiteisiin. Koronakriisistä selviämisen edellytys on, että hoitohenkilökuntaa on riittävästi ja hoitajat voivat keskittyä hoitotyöhön.

Riittävästä suojautumisesta on huolehdittava vanhustenhoidossa koko ajan. Kaikki asiakkaat kuuluvat riskiryhmään, ja esimerkiksi muistisairaiden liikkumista on haastava valvoa joka hetki.  – Vierailut hoivakodeissa tulee rajoittaa minimiin, vaikka se kuormittaakin henkilöstöä ja asukkaita sekä omaisia ja läheisiä, Paavola muistuttaa. – On tärkeää, että myös kotihoidossa on riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa ja suojautumisesta huolehditaan. Kontaktit ja hoitajien vaihtuvuus on rajoitettava vain välttämättömään, ja läheisten vierailuja tulee nyt välttää.

On huolehdittava siitä, että osaavat hoitoalan ammattilaiset pysyvät alalla jatkossakin. Koronakorvaus vaikuttaa toimeentulon lisäksi kokemukseen oikeudenmukaisuudesta ja kasvattaa luottamusta siihen, että joustaminen on vastavuoroista. –Hoitoalaa on vaadittu venymään kaikissa tilanteissa, mutta rahallisen korvauksen saaminen tuntuu olevan kohtuuttoman vaikeaa, Paavola moittii.

SuPeriin kuuluu 90 000 sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalan ammattilaista, jota työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085