Paavola muistuttaa, että kaikki hyvinvointipalvelujen työntekijöiden palkat tulevat verorahoista, oli tuottajana yksityinen tai julkinen toimija. - Valtio ja kunta ohjaavat miten paljon työehtosopimusneuvotteluissa on neuvotteluvaraa tai otetaanko käyttöön kilpailukykysopimuksen kaltainen ns. yhteiskuntasopimus. Siten myös hallitus istuu välillisesti neuvottelupöydissä.

-Hoitajapula alkaa olla siinä pisteessä, että pian sen ratkaiseminen on mahdotonta, Paavola kertoo. -Tässä on nyt puolitoista vuotta mennyt koronapandemiassa ja kaikki ovat varmasti tietoisia, miten kovasti se on kuormittanut etenkin hoitohenkilökuntaa kaikkialla sote-sektorilla. Yhtälö, jossa henkilökunta joustaa ja joustaa, ei toimi äärimmäisyyksiin asti ja lakipiste on nyt saavutettu.

-SuPer on jo yli 15 vuotta kertonut poliittisille päättäjille, että tutkinnon suorittaneet hoitajat äänestävät jaloillaan, jollei työtä tehdä houkuttelevammaksi ja työn määrää kohtuulliseksi. Lakiin kirjattu hoitohenkilöstön minimimitoitus vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon on hyvä alku, mutta se ei vielä riitä.

- Suurin ongelma on nyt tutkinnon suorittaneen hoitohenkilöstön puute, mikä on ollut odotettavissa jo kauan. Epäkohtiin olisi pitänyt puuttua paljon aikaisemmin. Vaalien alla äänestäjät ja ehdokkaat painottavat aina sote-palvelujen merkitystä mutta päättäjien lupaukset unohtuvat pian. Veroeuroja on suunnattava sote-palveluihin nykyistä enemmän, Paavola vaatii.

- Nyt kun hoitajavaje on totta ja pahenee, ei ole vara odotella ja katsoa mihin tämä johtaa. Hoitajapulaan on erittäin simppelit konstit, joista on kerrottu lukuisia kertoja: työnkuva, työmäärä ja palkka. Hoitajapulan korjaaminen on kiinni siitä, mihin yhteiskunnassa ja politiikassa halutaan panostaa.

SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.