SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola: Varhaiskasvatuksen kehittämisessä on unohdettu lapset

Jos lakiesitys toteutuu, henkilöstön vaihtuvuus lapsiryhmissä on jatkuva. Uuden lain vaatimaa henkilöstöä ei ole saatavilla, ja kunnat täyttävät suuren osan lastentarhanopettajien toimista määräaikaisilla sijaisilla. Hyvien sijaistenkin saanti voi jatkossa olla hankalaa, koska määräaikaisiin työsuhteisiin on vaikea saada tekijöitä. Uusi laki tuo myös arvioitua huomattavasti suuremman kasvun palkkakustannuksiin.

Varhaiskasvatuksen laatua voidaan parantaa pienentämällä lapsiryhmäkokoja. Ryhmäkokojen pienentäminen vähentää työn kuormittavuutta ja houkuttelee osaavia ammattilaisia työskentelemään varhaiskasvatuksessa. Pienemmissä ryhmissä väkivaltaan puuttuminen on ennakoivaa ja vaikuttavaa. Pienissä ryhmissä lapset saavat enemmän aikuisen aikaa, kiusaamiseen voidaan puuttua paljon aiemmin ja hallitsematonta käytöstä syntyy harvemmin.

Suurin osa varhaiskasvatuksen työntekijöistä on lastenhoitajia. Ilman lastenhoitajia moni lapsi jäisi kokonaan vaille ammattitaitoista hoitoa ja kasvatusta päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa.

Lastenhoitajilla on usein lähihoitajan koulutus. Lähihoitaja on lisäksi ainoa varhaiskasvatuksessa työskentelevä terveydenhuollon ammattihenkilö. Monella lapsella on jokin pitkäaikaissairaus, joka vaatii hoitoa myös päivän aikana. Tähän lähihoitajalla on erinomainen osaaminen.

Lähihoitajakoulutus antaa valmiudet pienten lasten hoitoon ja kasvatukseen. Lapsen kohtaaminen ja tilanteiden ennakointi vaativat ennen kaikkea vuorovaikutusosaamista sekä turvallisia ja pysyviä ihmissuhteita, eikä se siten ole pedagoginen dilemma. Lähihoitajat ovat kohtaamisen ammattilaisia. Lähihoitajat suunnittelevat ja organisoivat työtään sekä ohjaavat lasten turvallista, terveellistä ja kehittävää varhaiskasvatusta.

Lähihoitajan työhön kuuluu pedagogiikka eli kasvun tukeminen ja opettaminen kädentaidoista loogiseen ajatteluun ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lastenhoitajien työ on kokoaikaisesti lapsiryhmässä opettajien työskennellessä osan ajasta myös ryhmän ulkopuolella. Varhaiskasvatus on moniammatillista työtä, jota pitää kyetä kehittämään myös vaativissa tilanteissa.

Suomessa varhaiskasvatuksen laatu on hyvä, mutta turvallisuudessa on parantamisen varaa. Liian vähäinen henkilöstömäärä ja suuret ryhmäkoot aiheuttavat vaaratilanteita, kun valvovia silmiä on liian vähän. Tarvitaan riittävä määrä koulutettua henkilökuntaa, joka työskentelee lähellä lapsia. SuPerin mukaan lastenhoitajien vähentäminen on turvallisuusriski lapsille ja myös henkilökunnalle.

SuPer on huolissaan lähihoitajien harjoittelupaikoista ja tulevaisuuden työmahdollisuuksista varhaiskasvatuksessa. Eri ammattiryhmien yhteistyön tärkeyttä korostamalla vahvistetaan laadukasta varhaiskasvatusta. Lastenhoitajien osaamisen vähättely heikentää työyhteisöjen toimintaa, joka on tähän asti ollut hyvää. SuPerin mukaan työyhteisöt revitään nyt rikki ja rikotaan se, mikä on tähän asti ollut kunnossa.

SuPeriin kuuluu 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085