SuPerin selvitys hoitajien työkuormasta: Työn kuormittavuus on lisääntynyt ja 75 % lähi- ja perushoitajista harkitsee alanvaihtoa

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ongelmia ja työntekijöiden kuormittumista on jo pitkään yritetty ratkaista muun muassa työtä organisoimalla, lainsäädäntöuudistuksin sekä teknologialla. SuPerin selvityksen perusteella keinot ovat olleet riittämättömiä: hoidon ja työn laatu ei ole parantunut eikä työntekijöiden kokemus työn kuormittavuudesta ole vähentynyt, vaan tilanne on huonontunut.
Työ koetaan raskaaksi, myös henkinen kuormittavuus on lisääntynyt
Työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi koki selvityksen mukaan 73 prosenttia vastaajista. Raskaimmaksi työ koettiin vanhustenhoidossa, kotihoidossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Näiden työpaikkojen kyselytulokset olivat kokonaisuudessaan heikommat kuin muiden työpaikkojen. Raskaaksi työnsä kokevien määrä oli noussut 51 prosentista 60 prosenttiin verrattuna SuPerin vuoden 2016 työhyvinvointiselvitykseen. Kuormitus koettiin sopivimmaksi ensihoidossa, koulussa sekä mielenterveys- ja päihdetyössä.
Työn henkinen kuormittavuus oli kasvanut. Vastaajista 83 prosenttia koki, että työn henkinen kuormittavuus oli lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Eniten sen koettiin lisääntyneen kotihoidossa ja vastaanottotyössä. Fyysinen kuormitus oli pysynyt lähes ennallaan verrattuna neljä vuoden takaisiin lukemiin.
Vastaajista 75 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa
Selvityksessä arvio omasta työssä jatkamisesta oli heikentynyt. Vastaajista 75 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Jatkuvasti alan vaihtoa harkitsevien määrä oli noussut vuodesta 2016 yli 8 prosenttia. Erityisesti alanvaihtoa harkittiin varhaiskasvatuksessa, mikä saattaa johtua lakimuutoksesta, jossa lastentarhanopettajien määrää lisättiin ja lastenhoitajien määrää vähennettiin.
Työoloja parantamalla voidaan vaikuttaa alan veto- ja pitovoimaan
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla työpaikkojen ongelmat hoidon laadussa ja työntekijöiden kuormittumisessa vaikuttavat alan veto- ja pitovoimaa nyt ja tulevaisuudessa.
– Vaikka selvityksen perusteella työ koetaan merkityksellisenä, jaksamisongelmat pakottavat työntekijät pohtimaan alanvaihtoa. Vain noin joka kolmas vastaaja uskoi, että pystyy työskentelemään terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Huolestuttavaa on, että myös alan koulutukseen hakeutuminen on vähentynyt. Ongelmiin tulee puuttua välittömästi, sillä teoista riippuu, kuinka laadukas sosiaali-, terveydenhuolto- ja kasvatusala meillä tulevaisuudessa on, painottaa SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä.
Kysely lähetettiin 2.–15.3.2020 suomenkielisille varsinaisille jäsenille, joilla oli työsuhde voimassa sekä toimiva sähköpostiosoite. Yhteensä vastaanottajia oli 48 651. Vastauksia saatiin 8175 kappaletta ja vastausprosentti oli 17. Jäseniltä kysyttiin työn kuormittavuudesta, työssä viihtymisestä sekä työn laadusta. Vastaajista lähes 70 % työskenteli kuntasektorilla. Vanhustenhoidossa työskenteli 42 % ja kotihoidossa 19 %.
SuPerissa on 90 000 jäsentä, joka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja:
SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä (lisätietoa selvityksestä), 050 341 6079
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085
”Kuinka kauan tämä työntekijöiden hyväntahtoisuus riittää”
Selvitys superilaisten kokemasta työkuormasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä (2020) osoitteessa:
https://www.superliitto.fi/viestinta/selvitykset/selvitys-superilaisten-kokemasta-tyokuormasta-2020/
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Ratamestarinkatu 12
00520 HELSINKI
09 2727 910http://www.superliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
SuPerin Inberg: Kotihoidon kiireet aiheuttavat hoitojonoja toisaalla17.6.2025 12:38:04 EEST | Tiedote
SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg varoittaa, että puutteellinen kotihoito on haitallista niin asiakkaille, työntekijöille kuin terveyspalveluille kokonaisuutena. – Tämä tulee hyvinvointialueille entistä kalliimmaksi ja häiritsee vakavasti myös sairaaloiden normaalia toimintaa.
Avoin kirje hyvinvointialueiden ja Helsingin päättäjille ja johtajille17.6.2025 12:26:27 EEST | Tiedote
Arvoisat hyvinvointialueiden ja Helsingin päättäjät ja johtajat Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on vakava. Useat alueet ovat kertoneet, etteivät ne kykene kattamaan alijäämiään lain edellyttämässä aikataulussa vaarantamatta lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Oikeuskansleri Tuomas Pöystin 23.4.2025 kanteluasiassa antama ratkaisu ja Talouspolitiikan arviointineuvoston tuore analyysi nostavat esiin keskeisen viestin: perustuslain turvaamia palveluja ei saa vaarantaa talouden tasapainottamisen nimissä.
SuPerin Inberg: Teknologia ei saa olla keino vähentää hoitajia12.6.2025 15:24:30 EEST | Tiedote
SuPer vastustaa hallituksen esitystä laskea teknologia mukaan vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitukseen. – Teknologiaa tulee käyttää hoidon laadun parantamiseen, ei asiakkaalle välttämättömän hoidon vähentämiseen, sanoo SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg.
SuPerin Inberg: Yhteisöllinen asuminen ei sovi muistisairaille9.6.2025 10:13:59 EEST | Tiedote
SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg on huolissaan yhteisöllisen asumisen isoista ongelmista. Yle uutisoi 6. kesäkuuta, että yhteisöllisessä asumisessa on vakavia ongelmia eri puolilla Suomea. Asia käy ilmi aluehallintovirastoihin (avi) tehdyistä valituksista ja niiden perusteella tehdyistä tarkastuksista. – SuPerilla on samanlainen tieto yhteisöllinen asumisen tilanteesta, Inberg kertoo.
SuPer: Lähihoitajan lääkehoidon osaaminen on otettava käyttöön erikoissairaanhoidossa26.5.2025 12:40:19 EEST | Tiedote
Erikoissairaanhoidossa on otettava nykyistä laajemmin käyttöön lähihoitajan lääkehoidon osaaminen, SuPerin erikoissairaanhoidon työryhmän puheenjohtaja Jaana Dalén sanoo. Lääkehoito kuuluu lähihoitajan koulutukseen, osaamiseen ja työnkuvaan osana kokonaisvaltaista työtä. Lääkehoidon osaaminen varmistetaan työnantajan järjestämällä lääkehoidon tentillä ja näytöillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme