Surututkija: ”Nykyihminen ei tiedä, mitä tehdä läheisen kuollessa”

”Ennen oppi tuli läheltä, kun kuolevia hoidettiin kotona, ja lapsikuolemia tapahtui melkein joka torpassa. Nykyään ihmiset eivät tiedä, mitä pitää tehdä, kun läheinen kuolee”, surututkija Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta sanoo.
Siksi Surukonferenssissa on haluttu nostaa kuolemaan liittyvät käytännön järjestelyt omaksi luentoteemakseen. Torstain toisessa luennossa lakimies Laura Backström kertoo mm. järjestelyistä ja lakisääteisistä velvoitteista, kuten kuolinpesän selvittämisestä, perunkirjoituksesta ja perinnönjaosta.
Läheisen äkkikuoleman kohdanneet vailla tukea
Tänä vuonna Surukonferenssin teemana on äkkikuolema. Äkkikuolemalla tarkoitetaan mm. menehtymistä henkirikoksen, tapaturman tai itsemurhan kautta, kohtukuolemia tai vaikka koronakuolemia. Ahon mukaan äkkikuolemaa kohdanneita läheisiä tuetaan heikosti yhteiskunnassa.
”Esimerkiksi saattohoidossa hoitosuhteet on luotu aikaisemmin, mutta äkkikuolemaan läheinen tai terveydenhuollon henkilökunta eivät ole voineet varautua. On keskeinen ongelma yhteiskunnassa, että terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät osaa suhtautua äkkikuolemiin ammattitaitoisesti.”, Aho sanoo.
Torstaina kriisi- ja traumatyötä pitkään tehnyt psykoterapeutti Sirpa Tapio luennoi äkillisesti läheisensä menettäneiden kohtaamisesta kriisityössä. Perjantaina kuolemansyyn- ja väkivaltarikostutkinnan opettaja Marko Lehtoranta puolestaan avaa, millaista on kuolinviestin vieminen poliisin virkatehtävänä. Perjantain viimeisessä luennossa apulaisprofessori Johanna Sumiala käsittelee aihetta kuolema mediassa.
Lisäksi konferenssin tieteelliset sessiot koskevat mm. kohtukuolemaa ja keskenmenoa, surevan kohtaamista työelämässä sekä sairaalapapin työssä. Perjantain yhdessä tieteellisessä sessiossa käsitellään pandemian vaikutuksia itsetuhoisuuteen uuden tutkimuksen valossa.
Surukonferenssi järjestetään Tampereella 21.-22.4.2022. Konferenssiin on mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä.
Surukonferenssin tavoitteena on lisätä tietoutta surusta ja surevan tukemisesta sekä tuoda esille suomalaista kuolemaan liittyvää tutkimustietoa. Konferenssi kokoaa yhteen surevia kohtaavia ammattilaisia, tutkijoita, opiskelijoita ja itse menetyksen kokeneita eri puolelta Suomea.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi Kantanen (mediayhteyshenkilö)
terhi.kantanen@huoma.fi
050 401 2230
Anna Liisa Aho
Surututkija, TtT, yliopistonlehtori (TAU)
annaliisa.aho@tuni.fi
044 040 7066
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. MIELI ry:n toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suicidpreventiva dagen 10.9. MIELI rf: Samtalshjälp kan förebygga självmord9.9.2025 11:44:46 EEST | Tiedote
Samtalen med självdestruktivt innehåll i MIELI rf:s Kristelefon och krischat har ökat klart i år. Samtalshjälp med låg tröskel är ett effektivt och fungerande sätt att förebygga självmord.
Itsemurhien ehkäisypäivä 10.9. MIELI ry: Keskusteluapu auttaa vähentämään itsemurhia4.9.2025 15:57:10 EEST | Tiedote
Itsetuhoisten yhteydenottojen määrä MIELI Kriisipuhelimessa ja -chatissa on noussut viime vuodesta merkittävästi. Matalan kynnyksen keskusteluapu on toimiva keino ehkäistä itsemurhia.
Mielenterveysjärjestöjen puheenjohtajat: Järjestöleikkaukset uhkaavat sote-järjestelmän toimivuutta26.8.2025 09:28:35 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat mittavat valtionavustusleikkaukset vaarantavat koko suomalaisen sote-järjestelmän kestävyyden. Kyse ei ole vain järjestöjen toimintaedellytyksistä, vaan koko yhteiskunnan hyvinvoinnista, osallisuudesta ja turvallisuudesta.
“Jag skulle inte vara vid liv utan den här tjänsten”. MIELI Kristelefon svarade på rekordmånga samtal i sommar19.8.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande
Människors hopplöshet och illamående verkar ha ökat, vilket syns i MIELI Kristelefon -och chatt. Många tyngs av ekonomiska problem och bland annat föräldrars oro för ungdomarnas illamående hörs i samtalen. Att ta kontakt med Kristelefonen kan rädda liv och hjälpa en att orka framåt trots en belastande situation.
”Mä en olisi hengissä ilman tätä palvelua”. MIELI Kriisipuhelimessa ennätysmäärä vastattuja puheluita kesällä19.8.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Ihmisten toivottomuus ja paha olo näyttävät kasvaneen, mikä näkyy MIELI Kriisipuhelimessa ja -chatissa. Talousahdinko kuormittaa monia, ja esimerkiksi vanhempien huoli nuorten pahoinvoinnista kuuluu linjoilla. Yhteydenotto voi pelastaa hengen ja auttaa jatkamaan kuormittavasta tilanteesta huolimatta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme