Surututkija: ”Nykyihminen ei tiedä, mitä tehdä läheisen kuollessa”
Tällä viikolla järjestettävä Surukonferenssi käsittelee äkkikuolemaa yhteiskunnassa. Surututkija Anna Liisa Ahon mukaan menetyksen kohdannut nykyihminen on usein surun lisäksi ymmällään kuolemaan liittyvistä käytännön asioista.
”Ennen oppi tuli läheltä, kun kuolevia hoidettiin kotona, ja lapsikuolemia tapahtui melkein joka torpassa. Nykyään ihmiset eivät tiedä, mitä pitää tehdä, kun läheinen kuolee”, surututkija Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta sanoo.
Siksi Surukonferenssissa on haluttu nostaa kuolemaan liittyvät käytännön järjestelyt omaksi luentoteemakseen. Torstain toisessa luennossa lakimies Laura Backström kertoo mm. järjestelyistä ja lakisääteisistä velvoitteista, kuten kuolinpesän selvittämisestä, perunkirjoituksesta ja perinnönjaosta.
Läheisen äkkikuoleman kohdanneet vailla tukea
Tänä vuonna Surukonferenssin teemana on äkkikuolema. Äkkikuolemalla tarkoitetaan mm. menehtymistä henkirikoksen, tapaturman tai itsemurhan kautta, kohtukuolemia tai vaikka koronakuolemia. Ahon mukaan äkkikuolemaa kohdanneita läheisiä tuetaan heikosti yhteiskunnassa.
”Esimerkiksi saattohoidossa hoitosuhteet on luotu aikaisemmin, mutta äkkikuolemaan läheinen tai terveydenhuollon henkilökunta eivät ole voineet varautua. On keskeinen ongelma yhteiskunnassa, että terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät osaa suhtautua äkkikuolemiin ammattitaitoisesti.”, Aho sanoo.
Torstaina kriisi- ja traumatyötä pitkään tehnyt psykoterapeutti Sirpa Tapio luennoi äkillisesti läheisensä menettäneiden kohtaamisesta kriisityössä. Perjantaina kuolemansyyn- ja väkivaltarikostutkinnan opettaja Marko Lehtoranta puolestaan avaa, millaista on kuolinviestin vieminen poliisin virkatehtävänä. Perjantain viimeisessä luennossa apulaisprofessori Johanna Sumiala käsittelee aihetta kuolema mediassa.
Lisäksi konferenssin tieteelliset sessiot koskevat mm. kohtukuolemaa ja keskenmenoa, surevan kohtaamista työelämässä sekä sairaalapapin työssä. Perjantain yhdessä tieteellisessä sessiossa käsitellään pandemian vaikutuksia itsetuhoisuuteen uuden tutkimuksen valossa.
Surukonferenssi järjestetään Tampereella 21.-22.4.2022. Konferenssiin on mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä.
Surukonferenssin tavoitteena on lisätä tietoutta surusta ja surevan tukemisesta sekä tuoda esille suomalaista kuolemaan liittyvää tutkimustietoa. Konferenssi kokoaa yhteen surevia kohtaavia ammattilaisia, tutkijoita, opiskelijoita ja itse menetyksen kokeneita eri puolelta Suomea.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi Kantanen (mediayhteyshenkilö)
terhi.kantanen@huoma.fi
050 401 2230
Anna Liisa Aho
Surututkija, TtT, yliopistonlehtori (TAU)
annaliisa.aho@tuni.fi
044 040 7066
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. MIELI ry:n toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Tervetuloa vahvistamaan mielen hyvinvointia Mental Health Art Weekin taide- ja kulttuuritapahtumiin eri puolilla Suomea 23.– 29.5.18.5.2022 00:00:00 EEST | Tiedote
MIELI ry:n koordinoimaa kahdeksatta Mental Health Art Week -viikkoa vietetään 23.– 29.5. lukuisin taide- ja kulttuuritapahtumin 20 paikkakunnalla Helsingistä Rovaniemelle. Tapahtumissa käsitellään mielenterveyden merkitystä Toivo ja rohkeus -teemalla.
Mielen hyvinvointia vahvistavat toimintatavat mullistamaan nuorten valmennusta16.5.2022 06:00:00 EEST | Tiedote
Yli puolet suomalaisista lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa ja urheilua seuroissa, joten valmentajien osaamisella vahvistaa mielenterveyttä on suuri merkitys jokaisen ikäluokan mielen hyvinvoinnille. Maanantaina 16.5. MIELI ry julkaisee valmentajille verkkokurssit, jotka sisältävät runsaasti konkreettisia työkaluja urheilevien lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistamiseen.
Vapaaehtoiseksi Sekasin-chattiin halutaan nyt enemmän kuin koskaan4.5.2022 06:00:00 EEST | Tiedote
Sekasin-chatin vapaaehtoiskoulutuksen on aloittanut vuoden alusta jo yli sata uutta vapaaehtoista. Pandemia-aika ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan näyttävät avuntarvitsijoiden lisäksi kasvattavan nuorten aikuisten auttamishaluja Sekasin-chatissä. Pidä huolta -kampanjan tuotolla auttamistyö laajenee ja tuhansien nuorten mielenterveyttä vahvistetaan kouluissa.
Mielenturvaa-verkosto haastaa työpaikat mukaan vahvistamaan mielenterveyttä26.4.2022 07:00:00 EEST | Tiedote
Uusi Mielenturvaa-verkosto haastaa suomalaiset työpaikat mukaan vahvistamaan mielenterveyttä ja tarjoamaan kattavampia mielenterveyspalveluita. Työn tueksi verkosto on rakentanut Mielenturvaa-mallin, johon kuuluu myös MIELI ry:n Hyvän mielen työpaikka -merkki.
Få män söker hjälp för psykiska utmaningar – hindras av brist på information, den traditionella mansbilden samt kvinnodominansen inom tjänsterna12.4.2022 03:00:00 EEST | Tiedote
Enligt MIELI rf:s enkät efterlyser många män en nedmontering av grabbig kultur, en förnyelse av hälsokommunikation och överlag mera information om psykisk hälsa. Tre av fyra svarare kände igen sig i en situation där de borde ha sökt hjälp men inte gjorde det.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme