Tampereen yliopisto

Surututkija: Nykyihminen ei tiedä, mitä tehdä läheisen kuollessa

Jaa
Torstaina ja perjantaina järjestettävä Surukonferenssi käsittelee äkkikuolemaa yhteiskunnassa. Surututkija Anna Liisa Ahon mukaan menetyksen kohdannut nykyihminen on usein surun lisäksi ymmällään kuolemaan liittyvistä käytännön asioista.
Kuva: Jonne Renvall
Kuva: Jonne Renvall

— Ennen oppi tuli läheltä, kun kuolevia hoidettiin kotona, ja lapsikuolemia tapahtui melkein joka torpassa. Nykyään ihmiset eivät tiedä, mitä pitää tehdä, kun läheinen kuolee, surututkija Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta sanoo.

Siksi Surukonferenssissa on haluttu nostaa kuolemaan liittyvät käytännön järjestelyt omaksi luentoteemakseen. Torstain toisessa luennossa lakimies Laura Backström kertoo mm. järjestelyistä ja lakisääteisistä velvoitteista, kuten kuolinpesän selvittämisestä, perunkirjoituksesta ja perinnönjaosta.

Läheisen äkkikuoleman kohdanneet vailla tukea

Tänä vuonna Surukonferenssin teemana on äkkikuolema. Äkkikuolemalla tarkoitetaan mm. menehtymistä henkirikoksen, tapaturman tai itsemurhan kautta, kohtukuolemia tai vaikka koronakuolemia. Ahon mukaan äkkikuolemaa kohdanneita läheisiä tuetaan heikosti yhteiskunnassa.

— Esimerkiksi saattohoidossa hoitosuhteet on luotu aikaisemmin, mutta äkkikuolemaan läheinen tai terveydenhuollon henkilökunta eivät ole voineet varautua. On keskeinen ongelma yhteiskunnassa, että terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät osaa suhtautua äkkikuolemiin ammattitaitoisesti, Aho sanoo.

Torstain ohjelmassa on kriisi- ja traumatyötä pitkään tehneen psykoterapeutti Sirpa Tapion luento äkillisesti läheisensä menettäneiden kohtaamisesta kriisityössä. Perjantaina kuolemansyyn- ja väkivaltarikostutkinnan opettaja Marko Lehtoranta puolestaan avaa, millaista on kuolinviestin vieminen poliisin virkatehtävänä. Perjantaina tieteellisessä sessiossa käsitellään myös pandemian vaikutuksia itsetuhoisuuteen uuden tutkimuksen valossa. Perjantain viimeisessä luennossa apulaisprofessori Johanna Sumiala käsittelee aihetta kuolema mediassa.

Lisäksi konferenssin tieteellisissä sessioissa käsitellään mm. kohtukuolemaa ja keskenmenoa, surevan kohtaamista työelämässä sekä sairaalapapin työssä.

Surukonferenssi järjestetään Tampereella torstaina ja perjantaina 21.-22.4.2022. Konferenssiin on mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä.

Konferenssin ohjelma

Surukonferenssin tavoitteena on lisätä tietoutta surusta ja surevan tukemisesta sekä tuoda esille suomalaista kuolemaan liittyvää tutkimustietoa. Konferenssi kokoaa yhteen surevia kohtaavia ammattilaisia, tutkijoita, opiskelijoita ja itse menetyksen kokeneita eri puolelta Suomea.


Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Terhi Kantanen (mediayhteyshenkilö)
terhi.kantanen@huoma.fi


Anna Liisa Aho
Surututkija, TtT, yliopistonlehtori (TAU)
annaliisa.aho@tuni.fi

Kuvat

Kuva: Jonne Renvall
Kuva: Jonne Renvall
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote

Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.

Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye