Surututkija: Nykyihminen ei tiedä, mitä tehdä läheisen kuollessa

— Ennen oppi tuli läheltä, kun kuolevia hoidettiin kotona, ja lapsikuolemia tapahtui melkein joka torpassa. Nykyään ihmiset eivät tiedä, mitä pitää tehdä, kun läheinen kuolee, surututkija Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta sanoo.
Siksi Surukonferenssissa on haluttu nostaa kuolemaan liittyvät käytännön järjestelyt omaksi luentoteemakseen. Torstain toisessa luennossa lakimies Laura Backström kertoo mm. järjestelyistä ja lakisääteisistä velvoitteista, kuten kuolinpesän selvittämisestä, perunkirjoituksesta ja perinnönjaosta.
Läheisen äkkikuoleman kohdanneet vailla tukea
Tänä vuonna Surukonferenssin teemana on äkkikuolema. Äkkikuolemalla tarkoitetaan mm. menehtymistä henkirikoksen, tapaturman tai itsemurhan kautta, kohtukuolemia tai vaikka koronakuolemia. Ahon mukaan äkkikuolemaa kohdanneita läheisiä tuetaan heikosti yhteiskunnassa.
— Esimerkiksi saattohoidossa hoitosuhteet on luotu aikaisemmin, mutta äkkikuolemaan läheinen tai terveydenhuollon henkilökunta eivät ole voineet varautua. On keskeinen ongelma yhteiskunnassa, että terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät osaa suhtautua äkkikuolemiin ammattitaitoisesti, Aho sanoo.
Torstain ohjelmassa on kriisi- ja traumatyötä pitkään tehneen psykoterapeutti Sirpa Tapion luento äkillisesti läheisensä menettäneiden kohtaamisesta kriisityössä. Perjantaina kuolemansyyn- ja väkivaltarikostutkinnan opettaja Marko Lehtoranta puolestaan avaa, millaista on kuolinviestin vieminen poliisin virkatehtävänä. Perjantaina tieteellisessä sessiossa käsitellään myös pandemian vaikutuksia itsetuhoisuuteen uuden tutkimuksen valossa. Perjantain viimeisessä luennossa apulaisprofessori Johanna Sumiala käsittelee aihetta kuolema mediassa.
Lisäksi konferenssin tieteellisissä sessioissa käsitellään mm. kohtukuolemaa ja keskenmenoa, surevan kohtaamista työelämässä sekä sairaalapapin työssä.
Surukonferenssi järjestetään Tampereella torstaina ja perjantaina 21.-22.4.2022. Konferenssiin on mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä.
Konferenssin ohjelma
Surukonferenssin tavoitteena on lisätä tietoutta surusta ja surevan tukemisesta sekä tuoda esille suomalaista kuolemaan liittyvää tutkimustietoa. Konferenssi kokoaa yhteen surevia kohtaavia ammattilaisia, tutkijoita, opiskelijoita ja itse menetyksen kokeneita eri puolelta Suomea.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi Kantanen (mediayhteyshenkilö)
terhi.kantanen@huoma.fi
Anna Liisa Aho
Surututkija, TtT, yliopistonlehtori (TAU)
annaliisa.aho@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
