Jyväskylän yliopisto

Susiuutisessa puhuvat poliisi ja tutkija

Jaa

Susiuutisissa haastatellaan yleensä viranomaisia ja tutkijoita. Eläintilallisten ja metsästäjien äänet pääsevät kuitenkin herkimmin jo otsikkoon. Tämä selviää FM Aku Ahlholmin ruotsin kielen väitöstutkimuksessa. (Pressemeddelanden på svenska nedan)

Aku Ahlholm
Aku Ahlholm

Kyseessä on ensimmäinen laaja tutkimus suurpetouutisista Suomessa ja Ruotsissa.

Tutkimus paljastaa, että uutisointi muuttuu 1990-luvulta 2010-luvulle tultaessa. Susi muuttuu uutiskielessä pahan vertauskuvasta yhä useammin myönteiseksi. Kun sutta puolustavat äänet lisääntyvät, samalla konflikti ihmisten välillä synkkenee – ainakin uutisissa.

– Puolustus voimistaa vastustusta ja päinvastoin. Tällaisia me ihmiset olemme tai tällaisina me näyttäydymme uutisessa. Susiuutisen tutkiminen on paljastanut enemmän meistä ihmisistä kuin sudesta itsestään, Aku Ahlholm sanoo.

Uutisissa esiintyy lukuisia kiistoja: metsästystä on liikaa tai liian vähän, susikantaa epäillään kerrottua suuremmaksi, onko susien seassa koirasusia, kuinka paljon on salametsästystä. Susi on herkästi uutinen silloin, kun se poikkeaa normaalista elintavoistaan ja yllättää. Kun kanta vahvistuu, susiuutiset voivat vähentyä.

Viranomainen puhuu suden suulla

Susiuutisissa haastatellaan yleensä viranomaisia ja tutkijoita. Haastatelluista 30 % on viranomaisia, 20 % tutkijoita, 11 % ympäristöjärjestöjen edustajia, 8 % metsästäjiä, 7 % ns. sivullisia, 4 % eläintenomistajia (mm. poronhoitajia) ja 3 % poliitikkoja. Loput ovat muita asiantuntijoita, kuten eläinlääkäreitä, järjestöjen edustajia tai muita toimittajia.

Suomessa viranomainen on tavallisesti poliisi ja Ruotsissa ympäristöviraston tai lääninhallituksen edustaja.

Toimittajat arvottavat ääniä eri tavoin. Herkimmin otsikossa siteerataan eläintenomistajia, metsästäjiä ja poliiseja. Harvoin otsikkoon pääsevät tutkijat, ympäristöjärjestöjen edustajat ja muut viranomaiset kuin poliisit.

Uutisten mukaan susi ei jaa suomalaisia tai ruotsalaisia kahteen leiriin, vaikka näin välillä uutisoidaan. Vastustajat ja puolustajat ovat äänekkäitä, mutta eniten uutisissa esiintyy niin sanottua muodollista puhetta: haastateltu ei ota kantaa susipolitiikkaan tai paljasta arvojaan ja tunteitaan. Lisäksi osa haastatelluista ilmoittaa ymmärtävänsä sekä puolustajia että vastustajia.

Aineisto koostuu levikiltään suurimmasta suomenkielisestä, suomenruotsalaisesta ja ruotsalaisesta päivälehdestä sekä paikallisista lehdistä, joiden levikkialueelle susiuutiset yleisimmin sijoittuvat. Suomenkieliset lehdet ovat Helsingin Sanomat ja Kainuun Sanomat, suomenruotsalaiset lehdet ovat Hufvudstadsbladet ja Vasabladet. Aineiston ruotsalaiset lehdet ovat Dagens Nyheter ja Nya Wermlands-Tidningen.

Tutkimuksessa on analysoitu 413 uutista 1990-luvulta 2010-luvulle.

Tutkimusta ovat tukeneet Metsähallitus, C. V. Åkerlundin mediasäätiö ja Jokes eli Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö.

FM Aku Ahlholmin ruotsin kielen väitöskirjan "Vargens röst. Rovdjursdiskursen i finsk, finlandssvensk och svensk press från 1990-talet till 2010-talet" tarkastustilaisuus pidetään 5.2.2021 alkaen klo 12.00 verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii dosentti Henrik Rahm (Lundin yliopisto) ja kustoksena professori Harry Lönnroth (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on ruotsi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-ahlholm-050221.

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358 40 805 5086.

Väitösjulkaisu on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8513-4

Taustatietoja:

Tutkimuksen tekijä Aku Ahlholm, 47, työskentelee Metsähallituksen Eräpalvelujen viestintäpäällikkönä. Hän on työskennellyt journalistina ja viestinnän asiantuntijana vuodesta 1999 lähtien.

Lisätietoja:

FM Aku Ahlholm, 040 481 4890, aku.ahlholm@gmail.com

Kuvia tutkijasta ja susista sekä tutkimuksen grafiikkaa voi ladata kuvapankista: https://kuvapankki.eraluvat.fi/i/YjSutvbyQG5kPAURaxHeKMC9WTDg6283

Kuvia saa vapaasti julkaista tutkimuksesta uutisoitaessa. Jos linkki ei aukene, olethan yhteydessä väittelijään: aku.ahlholm@gmail.com

Myndigheter och forskare talar i vargnyheter

Myndigheter och forskare intervjuas vanligtvis i vargnyheter. Djurägarnas och jägarnas röster återges dock oftast i rubriken. Detta framgår av FM Aku Ahlholms doktorsavhandling i svenska språket.

Avhandlingen är den första mer omfattande studien av rovdjursnyheter i Finland och Sverige.

Studien avslöjar att nyheterna och mediespråket har förändrats från 1990-talet till 2010-talet. Vargen som tidigare snarast varit en symbol för ondska blir alltmer positiv. När rösterna som försvarar vargen ökar blir konflikten häftigare mellan människor – åtminstone i nyheterna.

– Försvaret stärker motståndet och tvärtom. Det är vad vi människor är, eller så visas vi i nyheterna. Att undersöka vargnyheter har avslöjat mer om oss människor än om vargen, säger Aku Ahlholm.

Det finns många kontroverser i nyheterna: antingen är det för mycket eller för lite jakt, vargpopulationen misstänks vara större än vad som rapporterats, ytterligare diskuterar man eventuella hundvargar och tjuvskytte och så vidare. Vargen blir ett nyhetsämne när den avviker från sin normala livsstil och överraskar. När beståndet stärks kan vargnyheterna minska.

Myndighetsrösten hörs i nyheterna

Myndigheter och forskare intervjuas vanligtvis i vargnyheter. 30 % av de intervjuade är myndigheter, 20 % forskare, 11 % representanter för miljöorganisationer, 8 % jägare, 7 % lekmän, 4 % djurägare (inklusive renskötare) och 3 % politiker. Resten är andra experter, såsom veterinärer, representanter för olika organisationer eller andra journalister.

I Finland är myndigheten vanligtvis polisen och i Sverige Naturvårdsverket eller länsstyrelsen.

Journalister värderar röster olika. I rubriken citeras helst djurägare, jägare och poliser. De mest sällsynta rösterna i rubriken hör till forskare, miljöorganisationer och andra myndigheter än polisen.

Enligt nyheterna delar vargen inte finländarna eller svenskarna i två läger, även om detta ibland rapporteras. Motståndare och försvarare anses vara högljudda men oftast talar personer formellt i nyheterna: intervjuade tar inte ställning till vargpolitiken och avslöjar inte sina värderingar eller känslor. Dessutom uppger vissa intervjuade att de förstår både försvarare och motståndare.

Materialet består av sex dagstidningar. De finskspråkiga tidningarna är Helsingin Sanomat och Kainuun Sanomat, och de finlandssvenska tidningarna är Hufvudstadsbladet och Vasabladet. De svenska dagstidningarna är Dagens Nyheter och Nya Wermlands-Tidningen.

Materialet omfattar 413 nyheter från 1990-talet till 2010-talet.

Ekonomiskt stöd för projektet har beviljats av Forststyrelsen, C. V. Åkerlundin mediasäätiö och Jokes, stiftelsen för främjande av journalistisk kultur.

FM Aku Ahlholms doktorsavhandling i svenska språket ”Vargens röst. Rovdjursdiskursen i finsk, finlandssvensk och svensk press från 1990-talet till 2010-talet” framläggs till offentlig granskning den 5 februari 2021 kl. 12.00. Opponenten är docent Henrik Rahm (Lunds universitet) och som kustos fungerar professor Harry Lönnroth (Jyväskylä universitet).

Evenemanget kan följas online på adressen https://r.jyu.fi/dissertation-ahlholm-050221

I slutet av evenemanget kan publiken ställa frågor via kustos per telefon +358 40 805 5086.

Avhandlingen kan läsas på adressen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8513-4

Bakgrundsinformation:

Disputanden Aku Ahlholm, 47, arbetar som kommunikationschef för Forststyrelsens Jakt- och fisketjänster. Han har arbetat som journalist och kommunikationsexpert sedan år 1999.

Mer information:

FM Aku Ahlholm, +358 40 481 4890, aku.ahlholm@gmail.com

Bilder på forskaren och vargar samt undersökningsmaterial kan laddas ner på: https://kuvapankki.eraluvat.fi/i/YjSutvbyQG5kPAURaxHeKMC9WTDg6283

Om länken inte öppnas kontakta disputanden: aku.ahlholm@gmail.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Aku Ahlholm
Aku Ahlholm
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö uhka koululaisten hyvinvoinnille25.2.2021 08:00:00 EETTiedote

Sosiaalinen media on tiivis osa nuorten arkea. Somen käytön muuttuessa pakonomaiseksi ja intensiiviseksi riski haitallisille terveysvaikutuksille kasvaa. Koululaisten ongelmallinen sosiaalisen median käyttö on yhteydessä lisääntyneeseen oireiluun, väsymykseen, yksinäisyyteen ja vähäisen fyysiseen aktiivisuuteen. WHO-Koululaistutkimuksen tulosten mukaan joka kymmenes koululainen luokitellaan sosiaalisen median ongelmakäyttäjäksi.

Juuri se oikea kumppani: Harvinainen ilokaasun metallikompleksi avaa uusia näkökulmia tehokkaan kasvihuonekaasun muuntamiseen vaarattomiksi aineiksi23.2.2021 10:19:43 EETTutkimus

Ilokaasu eli dityppioksidi (N2O ) on sukulaismolekyylinsä hiilidioksidin (CO2) kanssa huomattava kasvihuonekaasu sekä pääasiallinen ilmakehän otsonikerrosta heikentävä aine 2000-luvulla. Sen päästöjen hillitsemiseen etsitään uusia keinoja. Tuore kemian alan tutkimus osoitti, että dityppioksidi pystyy sitoutumaan riittävän vahvasti metalleihin, mikä puolestaan auttaa suunnittelemaan uusia metallikomplekseja, joissa sitoutuminen olisi vielä vahvempaa. Tämä voisi mahdollistaa dityppioksidin laajemman käytön synteesikemiassa ja sen katalyyttisen hajottamisen ilmakehän kannalta vaarattomiksi aineiksi. Tutkimusartikkeli aiheesta julkaistiin Angewandte Chemie International Edition -julkaisusarjassa erittäin tärkeän julkaisun statuksella 17.2.2021.

Sairaanhoitajasta yleislääketieteen erikoislääkäriksi, kokista kasvatustieteen tohtoriksi – Urapolku on harvoin suoraviivainen18.2.2021 09:00:00 EETKutsu

”Olemme hieno kansakunta, kun olemme sallineet kaikille oppimisen ja kehityksen polun riippumatta lähtökohdista”, Jyväskylän kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Ilkka Käsmä sanoo. Tavoitteellinen urasuunnittelu, resilienssi eli psyykkinen palautumiskyky ja voimaantuminen ovat puheenaiheena tiistaina 23.2.2021 klo 13–14 Ruusupuisto tutkii ja keskustelee -tilaisuudessa, jonka järjestää Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto.

Ensimmäiset löydetyt kutupesät antavat toivoa järvilohen ja -taimenen elvytystoimien onnistumisesta Pielisjoen Laurinvirrassa18.2.2021 08:30:00 EETTutkimus

Pielisjoen Laurinvirrasta Pohjois-Karjalassa on saatu ensimmäisiä lupaavia tietoja uhanalaisten järvilohen ja järvitaimenen elvytystoimien onnistumisesta Vuoksen päävesistöalueella. Tutkijaryhmä löysi Laurinvirrasta pieneltä alueelta viisi kutupesää ja Joensuun koskista kaksi pesää. Ryhmä tutki pesiä sukeltamalla ja kahluutähystämällä viime vuoden lopulla. Kartoitusta vaikeutti Laurinvirran suuri virtaama tutkimuspäivinä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme