Vaikka nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä takaa tarvittavan hoidon koko väestölle tasa-arvoisesti, suun terveydenhuolto on jäänyt osittain tämän mallin ulkopuolelle. Aikuisväestölle ei edelleenkään ole tarjolla kattavia ja riittäviä suun terveydenhuollon palveluita.

Seuraukset näkyvät suomalaisten suista. Vaikka suunterveys on väestötasolla parantunut, suun sairaudet ovat kasautuneet sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa oleville. Suunterveydessä ja sen hoidossa on isoja ongelmia ja puutteita varsinkin sosiaalisesti haavoittuvien ryhmien, kuten pitkäaikaistyöttömien, mielenterveyspotilaiden, päihteiden käyttäjien tai yksinäisten vanhusten kohdalla. Heikko sosiaalinen tausta tekee lapsista erityisen haavoittuvia.

– Suunterveyden eriarvoisuudessa on tärkeä huomioida myös ei-hammaslääketieteelliset ja suun terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuoliset tekijät, joilla on huomattavan suuri vaikutus terveyden eriarvoisuuteen. Suunterveyden eriarvoisuuden syyt on ymmärrettävä laajasti ja terveyseroihin on puututtava myös näiden terveyden muiden määrittäjien kautta esimerkiksi erilaisilla yhteiskunnallisilla ja poliittisilla päätöksillä ja toimilla, sanoo Hammaslääkäriseura Apollonian asiantuntijahammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri.

Suunterveyspalveluita, terveyden edistämistä ja ehkäisevää hoitoa tulisi kohdistaa erityisesti heikoimmassa asemassa oleville. Yhtenä keinona ovat esimerkiksi räätälöidyt suunterveyden edistämisohjelmat, erilaiset etsivät sosiaali- ja terveyspalvelut ja moniammatillinen yhteistyö suun terveydenhuollon, terveydenhuollon ja sosiaalipuolen kanssa.

Suun terveydenhuolto on myös yksi keskeinen paikka, jossa syrjäytymisvaarassa oleva ihminen voidaan tunnistaa jo varhain ja ohjata ajoissa muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin. Suun terveydenhuollon ammattilaisilla on ennaltaehkäisevässä ja etsivässä työssä tärkeä rooli.

– Suunterveyden suuri eriarvoisuus on eettisesti, juridisesti ja kansanterveydellisesti ongelmallista. Suun terveydenhuollon palvelut on laitettava kuntoon ja korjattava järjestelmän ongelmakohdat käynnissä olevassa sote-uudistuksessa, painottaa Hammaslääkäriliton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.

Suun terveydenhuollon tutkimukseen, koulutukseen ja suunnitteluun pitää myös jatkossa panostaa enemmän. Lisäksi tarvitaan säännöllisten väestötutkimusten tuottamaa ajantasaista tietoa suunterveyden tilanteesta ja kehityksestä.

Lisätietoa:

Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa, p. 09 6220 2535 (puhelu kääntyy matkapuhelimeen), henna.virtomaa@hammaslaakariliitto.fi

Hammaslääkäriseura Apollonian asiantuntijahammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri, p. 0400 477 599, aija.hietala-lenkkeri@apollonia.fi

Pohjoismaiset tutkijat pohtivat suunterveyden eriarvoisuutta vuoden 2021 yhteispohjoismaisissa teema-artikkeleissa. Suomen Hammaslääkärilehdessä julkaistut teema-artikkelit löydät koottuna Apollonian verkkosivulta.