Suunterveyspalvelut tulisi kohdentaa eniten tarvitseville vaikuttavuuden parantamiseksi
Vaikuttavuudella haetaan vastausta siihen, miten tiettyjä asioita tekemällä saavutetaan tavoitteet – terveyttä, hyvinvointia ja tasavertaisuutta. Suun terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointia tarvitaan entistä enemmän, kun on ratkaistava rajallisten resurssien kohdentamista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkittua tietoa hoidon vaikuttavuudesta tarvitaan myös priorisoinnissa, eli hoitomuotojen valintaa ja potilasryhmiä koskevissa päätöksissä.
Väestöryhmien väliset erot sekä suunterveydessä että palvelujen käytössä ovat edelleen suuria. Tutkimuksen mukaan ne, joilla on hyvä suunterveys tai parempi sosioekonominen asema käyvät useammin ja säännöllisemmin hoidossa kuin ne, joilla on huono suunterveys tai alhaisempi sosioekonominen asema. Palvelut tulisi suunnata määrätietoisemmin niille, joilla paljon hoidon tarvetta.
– Erityisesti niukat resurssit, kuten Kela-korvaukset tulisi kohdentaa niille, joilla on huono sosioekonominen asema ja alhaiset tulot. Korkeat asiakasmaksut terveyskeskuksissa ovat pienituloisille iso este hoitoon hakeutumisessa, sanoo professori Liisa Suominen.
Tutkimustietoa suun terveydenhuollon järjestelmätason vaikutuksista terveyden tuottamisessa on vielä vähän. Tällä hetkellä tutkimustietoa löytyy enemmän yksittäisten hoitotoimenpiteiden ja interventioiden vaikuttavuudesta. Yksilötason vaikuttava hoito ei vielä takaa suun terveydenhuollon palvelujen vaikuttavuutta.
– Yksittäisten toimenpiteiden sijaan tulisi tutkia erityisesti pitkäaikaisia koko järjestelmän ja elinympäristön vaikutuksia, toteaa Suominen.
– Suun terveydenhuollon palvelujen vaikuttavuus yksin on rajallista. Muut tekijät, kuten ympäristö, ovat määräävämpiä. Esimerkiksi lasten suunterveyden paranemiseen 1970-luvulta lähtien on luultavasti vaikuttanut enemmän fluorihammastahnan yleistyminen kuin järjestelmälliset suunterveyden palvelut, jatkaa Suominen.
Suun terveydenhuollon vaikuttavuutta voidaan tarkastella ulottuen yksilötasolta palvelujärjestelmään,
ja potilaan kokemasta terveydestä kliinisiin mittareihin. Lisääntyvä tutkimustieto vaikuttavuudesta palvelee sekä toimintansa aloittavia hyvinvointialueita, priorisointikeskustelua että palvelujen suunnittelua.
Lisätiedot:
Prof. Liisa Suominen, liisa.suominen@uef.fi, p. 040 355 2442
HLT, erikoistuva hammaslääkäri Eero Raittio, raittioe@dent.au.dk p. +358 40 582 5708
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annika Nissinenviestinnän asiantuntija
Puh:040 779 6435annika.nissinen@apollonia.fiTietoja julkaisijasta

Bulevardi 30 B 5
00120 HELSINKI
p. 09 6803 120, toimisto@apollonia.fihttps://www.apollonia.fi
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia on 1892 perustettu tieteellinen yhdistys. Apollonia järjestää riippumattomaan tietoon perustuvaa täydennyskoulutusta, tukee hammaslääketieteellistä tutkimusta ja välittää tutkimustietoa suunterveydestä. www.apollonia.fi
Hammaslääkäripäivät 10.–12.11.2022
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
Hammaslääkäriseura Apollonia jakoi apurahoja 40 tutkimusprojektille17.3.2023 16:00:00 EET | Tiedote
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Suomen Hammaslääketieteen Säätiö, Hammaslääkärijärjestöjen yhteisrahasto ja yhteistyökumppanit jakoivat 214 000 € tutkimusapurahoja hammaslääketieteellisiin tutkimuksiin. Tänä vuonna suurimmilla apurahoilla tuettiin lasten hammashoidon tutkimusprojekteja ja tutkimusta, jossa selvitetään botuliinitoksiinin käyttöä TMD-potilaiden kivunhoidossa.
Laajojen hammaspaikkojen uusimiskierteeseen apua keraamisista paikoista?15.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Suomessa tehdään lähes 3 miljoonaa paikkaa vuodessa. Valtaosa paikoista valmistetaan tällä hetkellä yhdistelmämuoveista, jotka kestävät keskimäärin hieman yli viisi vuotta. Osalla potilaista laajat poskihammasvauriot voitaisiin korjata keraamisella paikalla, joka toimii usein vielä kymmenen vuoden jälkeenkin.
Apollonia-palkinto materiaalitutkija Pekka Vallitulle10.11.2022 17:30:00 EET | Tiedote
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian merkittävin palkinto, Apollonia-palkinto on myönnetty tänä vuonna biomateriaalitutkimuksen uranuurtajalle, professori Pekka Vallitulle. Palkinto on tunnustus pitkästä, laaja-alaisesta ja arvostetusta tutkijanurasta. Apollonia-palkinto luovutettiin Hammaslääkäripäivien avajaisissa 10.11.2022.
Hammashoitoon valmisteilla suositus yksilöllisistä tutkimus- ja hoitoväleistä10.11.2022 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian ja Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama asiantuntijaryhmä on laatimassa Hyvä käytäntö -konsensussuositusta, joka selkeyttäisi suunterveyden tutkimus- ja hoitovälejä valtakunnallisesti. Sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 alussa. Tavoitteena on, että potilaat saavat hyvää hoitoa ja että suun terveydenhoidon palveluja käytetään tehokkaasti.
Botuliinitoksiinista voi olla apua vaikeissa purentavaivoissa10.11.2022 08:00:00 EET | Tiedote
Botuliinitoksiinista voi olla apua kroonistuneesta purentaelinkivusta tai voimakkaasta bruksauksesta kärsiville potilaille. Suurin osa purentavaivapotilaista saa kuitenkin avun perinteisillä hoitokeinoilla. Tuoreiden tutkimusten mukaan botuliinitoksiini voisi helpottaa myös kasvojen kolmoishermosärkyä. Botuliinitoksiinihoidoista kaivataan vielä lisää tutkimusnäyttöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme