Suurempi D-vitamiiniannos varhaislapsuudessa saattaa vähentää psyykkistä oireilua kouluiässä

Suomalainen tutkijaryhmä on uudessa tutkimuksessaan selvittänyt, vähentääkö suositeltua annosta suurempi päivittäinen D3-vitamiinilisä varhaislapsuudessa psyykkisten oireiden riskiä kouluikäisenä.
Tutkimus on osa Vitamin D Intervention in Infants (VIDI) kliinistä tutkimusta, jossa selvitetään, miten varhainen D3-vitamiini-interventio vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tutkimuksessa lapset satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista yksi ryhmä sai päivittäin nykyisten suositusten mukaisen 10 µg annoksen ja toinen ryhmä kolminkertaisen annoksen (30 µg) kahden viikon iästä kahden vuoden ikään saakka.
Tutkimuksen viimeisin seurantavaihe oli lasten ollessa 6–8 vuoden ikäisiä. Viimeisimmässä seurantavaiheessa 346 lapsen vanhemmat arvioivat lapsensa psykiatrisia oireita kyselylomakkeella.
Tutkimuksessa havaittiin, että normaaliannosta suurempi päivittäinen D3-vitamiinilisä pienensi sisäänpäin suuntautuneen psyykkisen oireilun riskiä kouluikäisenä. Toisin sanoen korkeamman annoksen saaneilla lapsilla oli vähemmän vanhempien raportoimaa masentunutta mielialaa, ahdistuneisuutta ja vetäytyvää käyttäytymistä kuin lapsilla, jotka saivat suositellun annoksen.
Psykiatrista oireilua tarkasteltiin vanhempien raportoimana
Tutkimustulosten mukaan kliinisesti merkittävistä sisäänpäin suuntautuneista (engl. internalizing problems) psykiatrisista ongelmista kärsi – vanhempien havainnoimana ja ilmoittamana – 11,8 prosenttia tutkituista lapsista, jotka olivat saaneet kahteen ikävuoteen asti tavanomaista 10 milligramman päivittäistä D-vitamiinilisää. Kolminkertaista D-vitamiinilisää saaneista 5,6 prosentilla lapsista ilmoitettiin samoja ongelmia.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että suurempi D3-vitamiinilisäannos ensimmäisten elinvuosien aikana saattaa vähentää sisäänpäin suuntautuvan psykiatrisen oireilun riskiä myöhäisessä esikoulu- ja varhaisessa kouluiässä, toteaa Tampereen yliopiston tutkijatohtori Samuel Sandboge.
Tutkijat eivät havainneet eroja ulospäinsuuntautuneessa oireilussa, kuten aggressiivisessa käytöksessä ja sääntöjen rikkomisessa (engl. externalizing problems). Myöskään psykiatrisen oireilun kokonaismäärässä ei havaittu eroja lasten välillä.
– Tulokset ja niiden mahdolliset vaikutukset ovat mielenkiintoisia, mutta havaintojen vahvistamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Tutkimustulosten tulkinnassa on huomioitava muun muassa se, että psykiatrista oireilua tarkasteltiin vain vanhempien raportoimien oireiden kautta. Tutkimustulosten yleistettävyyteen vaikuttaa myös se, että tutkimusjoukkona oli pohjoismaalaista syntyperää olevia Suomessa asuvia lapsia, joiden veren D-vitamiini arvot olivat hyvällä tasolla, Sandboge korostaa.
Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä tutkijat Tampereen yliopistosta, Helsingin yliopistollisesta sairaalasta, Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Tampereen yliopiston osuus on toteutettu kehityspsykologian tenure track -professori Kati Heinosen tutkimusryhmässä yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Samuel Sandboge on yleislääketieteeseen ja reumatologiaan erikoistunut lääkäri ja lääketieteen tohtori.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin JAMA Network Open -tiedejulkaisussa.
Tutkimusartikkeli
Sandboge S, Räikkönen K, Lahti-Pulkkinen M, Hauta-alus H, Holmlund-Suila E, Girchenko P, Kajantie E, Mäkitie O, Andersson S, Heinonen K, Effect of vitamin D3 supplementation in the first 2 years of life on psychiatric symptoms at ages 6 to 8 years: a randomized clinical trial. JAMA Netw Open. 2023;6(5):e2314319. doi:10.1001/jamanetworkopen.2023.14319
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa
Tutkijatohtori Samuel Sandboge, samuel.sandboge@tuni.fi, 0400 405 299
Tenure track -professori Kati Heinonen, kati.heinonen-tuomaala@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme