Suurimmat mökkikunnat rahastavat mökkiläisiään yhä tiukemmin
Suosituimmilla mökkipaikkakunnilla lomailevat joutuvat maksamaan moninkertaisesti suurempia kunnallisia maksuja kuin vähemmän suosituilla paikkakunnilla, selviää Omakotiliiton tutkimuksesta. Omakotiliitto muistuttaa, että mökkiläiset tuovat elinvoimaa paikkakunnalle, ja pakolliset kustannukset kannattaa pitää kurissa.
Kalleinta mökkeily on Savonlinnassa, Kuopiossa, Mikkelissä, Paraisilla, Kangasalla, Mäntyharjulla ja Lohjalla. Lähes samat paikkakunnat komeilevat suurimpien mökkipaikkakuntien listalla, sillä eniten mökkejä vuonna 2019 on Kuopiossa, Mikkelissä, Paraisilla, Lohjalla, Savonlinnassa ja Hämeenlinnassa. Kunnallisissa maksuissa on enimmillään eroa 610 € vuodessa. Kunnallisista maksuista tarkasteltiin kiinteistöveroa, sähkömaksua ja jätemaksua.
Omakotiliitto selvitti aiemmin, että tulevaisuudessa joka neljäs suomalainen aikoo viettää enemmän aikaa mökillä ja moni harkitsee mökin hankkimista. Kunnallisten maksujen kannalta ei ole kuitenkaan samantekevää, miltä paikkakunnalta mökkinsä hankkii.
Eniten kunnallisia maksuja joutuu maksamaan Savonlinnassa, 1 117 €, vähiten Oulussa, 507 €. Tutkimuksessa vertailtiin 20 Suomen suurinta mökkipaikkakuntaa. Yhteensä niissä on 130 000 mökkiä, neljännes koko maan mökeistä. Oulussa mökkeily oli vertailluista kunnista edullisinta, ja kiinteistövero on ainoana asetettu valtion alarajalla 0,93 %, kun sallittu vaihteluväli on 0,93−2,0 %. Myös muut kustannusten nousut ovat Oulussa maltillisella tasolla.
Yleisesti viime vuoteen verrattuna mökkeily on kallistumassa. Keskimäärin kustannukset ovat nousseet 3,5 % eli 27 €. Eniten ovat kallistuneet sähkömaksut, 4,6 %, ja jätemaksut, 4,5 %.
Parhaillaan käynnissä olevassa jätelain uudistuksessa on suunniteltu, että kunnan mahdollisuus antaa kiinteistönomistajan itse järjestää jätteenkuljetus poistetaan. Jatkossa jätteenkuljetuksen järjestäisi aina kunta.
”Erityisesti vapaa-ajan asumisen kannalta tämä on huolestuttava suuntaus. Mökkiläisen kannalta on tärkeää, että jätteenkuljetus vastaa aitoa tarvetta. Jos jätekuljetuksen voi tilata itse, pysyvät kustannukset hallinnassa”, sanoo Omakotiliton puheenjohtaja Ari Rehnfors.
Mökkimatka on tutkimusten mukaan usein lyhyt, ja monet mökkeilevät asuinkunnassaan. Kunnan järjestämä jätehuolto voi tuoda mukanaan joustamattomuutta toimintamalleihin.
”Arkijärjellä ajateltuna se, että jätepussukan vie omaan kotiroskikseen, saastuttaa vähemmän kuin jos pussia varten tilataan erillinen kuljetus. Ilmaston kannalta on haitallista, että jäteauto ajaa tyhjentämään tyhjää sekajäteroskista”, toteaa Rehnfors.
Tutkimuksessa vertailtiin mökkeilyn kustannuksia 50m2:n kokoisessa ja 35 vuotta vanhassa mökissä, joka sijaitsee omalla, 4 500 m²:n tontilla. Mökkiä käyttää neljä henkeä kesällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ari Rehnforspuheenjohtaja
Edunvalvonta ja lausunnot, viestintä, sidosryhmät
050 324 1214ari.rehnfors@omakotiliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Omakotiliitto on maamme pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asunnon omistajien valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Omakotiliittoon kuuluu 250 vapaaehtoisvoimin toimivaa omakotiyhdistystä ja vapaa-ajan asukkaiden yhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on 74 000 jäsentä. Omakotiliitto on maamme 1,1 miljoonan pienkiinteistön omistajan ja 2,7 miljoonan asukkaan asialla. Lisäksi liitto ajaa maamme lähes 500 000 vapaa-ajan asunnon omistajan etua.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Omakotiliitto ry
Janne Tähtikunnas Omakotiliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi11.6.2020 11:01:51 EEST | Tiedote
Omakotiliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu DI Janne Tähtikunnas, 43. Hän aloittaa tehtävässään 10.8.
Suomalaiset kaipaavat entistä enemmän mökille − Nuoret yhtä innokkaita mökkeilijöitä kuin vanhemmatkin15.5.2020 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten into mökkeilyyn ei ole hiipumassa, päinvastoin. Yli puolet suomalaisista mökkeilee Omakotiliiton teettämän kyselyn mukaan, ja jopa joka neljäs aikoo viettää tulevaisuudessa enemmän aikaa mökillä. Nuorilla 18−34-vuotiailla ja kaupungissa asuvilla innokkuus on vielä suurempaa, sillä heistä lähes joka kolmas näkee viettävänsä tulevaisuudessa nykyistä enemmän aikaa mökillä.
Omakotiliitolta jyrkkä ei kiinteistöverotuksen korottamiselle korona-toimenpiteenä12.5.2020 08:16:28 EEST | Tiedote
Vihriälän työryhmä ehdottaa 8.5.2020 julkaistussa selvityksessä mahdollisena politiikkatoimena selvää kiinteistöveron korottamista. Perusteluina työryhmän raportissa kerrotaan kiinteistöveron vääristävän vain vähän taloudellista toimeliaisuutta, ja toimenpiteen kohdistuvan keskimääräistä varakkaampaan ja ikääntyneempään väestöön. Vihriälän työryhmän ajattelussa on virhe. Asunnon omistaminen on Suomessa yleistä, ja asunnon omistaminen on hyvinkin yleistä kaikissa tuloluokissa, myös pienituloisten joukossa. Tilastokeskus jakaa suomalaiset tuloerojen mukaan tulokymmenyksiin. Tulokymmenystarkastelussa väestö jaetaan tulojen perusteella kymmeneen eri luokkaan. Asunnon omistaminen on yleisempää suurimmissa tuloluokissa, mutta pienituloisimmistakin 40,7 % omistaa asunnon. Neljännessä tuloluokassa omistamisen osuus on jo 62,5%. Kiinteistöverotuksen nostaminen korona-korjaustoimenpiteenä on virhe. Kiinteistöveron korotuksesta aiheutuva maksutaakka voi muodostua ylivoimaiseksi erityisesti niille
Omakotiliitto esittää: kotitalousvähennystä nostamalla talous käyntiin5.5.2020 08:22:50 EEST | Tiedote
Suomen hallitusohjelmassa syksyllä 2019 kotitalousvähennyksen ehtoja tiukennettiin sekä euromääräisen kotitalousvähennyksen että enimmäisprosenttien osalta. Kotitalousvähennys laski 2 250 euroon. Yritykseltä ostetusta työstä saa vähentää enää 40 % ja maksetuista palkoista 15 % sekä sivukulut. Omakotiliiton syksyllä 2019 teettämässä selvityksessä Pellervon taloustutkimus (PTT) toteaa, että kotitalousvähennyksellä on positiivinen vaikutus sen piirissä olevien alojen työllisyyteen ja kysyntään. Vähennystä hyödynnetään ympäri Suomen. Se rohkaisee käyttämään rekisteröityneitä yrittäjiä ja auttaa näin harmaan talouden kitkennässä. Kotitalousvähennys edistää myös olemassa olevan rakennuskannan energiakorjauksia ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. PTT kyseenalaistaa säästöt, joilla hallitusohjelmassa perusteltiin kotitalousvähennyksen leikkauksia. Mikäli säästö perustuu staattiseen laskelmaan, eikä ota huomioon käyttäytymisvaikutuksia, voi siihen suhtautua varauksella. Suomi on
Vuoden Omakotiasukas on tervakoskelainen Arto Seppälä − innokas tapahtuma-aktiivi ja mies tuhansien linnunpönttöjen takana2.5.2020 07:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2020 Omakotiasukkaaksi on valittu omakotiaktiivi Arto Seppälä Hämeestä. Valinta tehtiin kuudennen kerran. Omakotipäivää vietetään valtakunnallisesti lauantaina 2.5., ja liitto kannustaa liputtamaan päivän kunniaksi.
Lainsäädäntö ei ole este, jos tahtoa muutokseen löytyy: Sähkön siirtomaksujen vääristyneitä ylituottoja helposti alennettavissa puoli miljardia euroa vuodessa9.4.2020 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomen Sähkönkäyttäjät ja Omakotiliitto peräänkuuluttavat lainsäätäjiltä kunnianhimoisempia toimia sähkön siirtohintojen kohtuullistamiseksi asiakkaille. Tällä hetkellä sähkön käyttäjät maksavat satoja miljoonia euroja vuodessa kustannuksista, joita ei ole syntynyt. Energiaviraston käyttämässä laskentamallissa on maksajan kannalta epäkohtia, jotka käyvät ilmi LUT-yliopiston strategisen rahoituksen professori Mikael Collanin talousvaliokunnalle pitämästä esityksestä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme