Sydämen johtoratatahdistus uudistaa tahdistinhoitoa
Sydämen hidaslyöntisyyden hoitoon on vuosikymmeniä käytetty oikean kammion tahdistusta. Tällä turvataan sydämen rytmi, mutta sydämen kammiot supistuvat tahdistuksen aikana normaalista poikkeavasti. Tästä syystä osalle potilaista tahdistuksesta aiheutuu sydämen vajaatoiminta.
”Johtoratatahdistuksessa sen sijaan aktivoidaan sydämen oma luontainen johtoratajärjestelmä, mikä saa aikaan sydämen normaalin supistumisen, eikä tahdistus heikennä sydämen pumppausta”, sanoo apulaisylilääkäri Jarkko Karvonen HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksesta.
Alustavat tutkimukset osoittavat, että johtoratatahdistinpotilailla esiintyy vähemmän sydämen vajaatoimintaa kuin perinteisen tahdistimen saaneilla potilailla. Isoja satunnaistettuja tutkimuksia ei ole vielä julkaistu, mutta johtoratatahdistus on viime vuosien aikana yleistynyt nopeasti ympäri maailmaa. Myös Suomessa useat sairaalat ovat aloittaneet nämä toimenpiteet.
Uusi tekniikka innostaa
Sydän- ja keuhkokeskuksessa johtoratatahdistimia on asennettu vuodesta 2019. Rauhallisen alun jälkeen määrät ovat kasvaneet, ja nyt asennuksia tehdään useita viikossa. Kaikkiaan toimenpiteitä on tehty noin 100.
Aluksi käyttöön tuli Hisin kimpun tahdistus, ja vuonna 2021 aloitettiin johtoradan vasemman haaran tahdistus. Kaksi kardiologia on tehnyt asennuksia alusta saakka, ja myöhemmin on koulutettu kaksi kardiologia lisää näihin toimenpiteisiin. Joulukuussa 2021 alan pioneeri, professori Haran Burri Genevestä, oli kouluttamassa Meilahdessa. Koulutukseen osallistui kardiologeja kaikista Suomen johtoratatahdistimia asentavista sairaaloista.
”Uuden tekniikan opettelu on herättänyt lääkäreissä valtavaa innostusta. Se, että tämä tuo potilaalle selkeää hyötyä, on suuri motivaattori, vaikka uuden opettelu vie aikaa ja alussa asennukset ovat hitaampia kuin perinteisten tahdistimien asennukset”, sanoo Karvonen.
”Vasemman haaran tahdistus on teknisesti helpompaa kuin Hisin kimpun tahdistus, ja sen myötä uusi tahdistustekniikka on leviämässä laajemmalle yliopistosairaaloiden ulkopuolelle. HUSin erityisvastuualueella onkin sovittu koulutusyhteistyöstä alueen keskussairaaloiden kanssa”, Karvonen lisää.
Hyötyä vuosikymmeniksi
Johtoratatahdistuksesta hyötyvät ne potilaat, joilla kammiotahdistuksen tarve on runsasta. Osa potilaista tarvitsee enimmäkseen eteistahdistusta, ja heille asennetaan edelleen pääosin perinteisiä tahdistimia. Eniten uusi tahdistustekniikka saattaa hyödyttää nuorempia potilaita, joilla yleensä on edessä vuosikymmenien mittainen tahdistinhoito. Johtoratatahdistimia asennetaan kuitenkin myös iäkkäille potilaille, joista hyötyä saattavat saada etenkin ne, joilla sydämen pumppausteho on lievästi alentunut ennen tahdistimen asennusta.
”Erityinen ryhmä ovat potilaat, joille tehdään eteis-kammiosolmukkeen katkaisu katetriablaatiolla hankalahoitoisen eteisvärinän vuoksi. Näille potilaille olemme viimeiset vuodet asentaneet valtaosin johtoratatahdistimia”, sanoo Karvonen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
apulaisylilääkäri Jarkko Karvonen, HUS Sydän- ja keuhkokeskus, jarkko.karvonen@hus.fi, p. 050 428 6728
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Valviras beslut om tillgången till icke brådskande specialiserad sjukvård är mycket hårt9.10.2025 12:10:08 EEST | Pressmeddelande
Den budgetram som HUS-sammanslutningen har fått gör det inte möjligt att avhjälpa vårdköerna. Målet under 2024–2025 har varit att i bästa fall stoppa en ökning av vårdköerna. Tillgången till vård har ändå förbättrats betydligt.
Valviran päätös kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsystä erittäin ankara9.10.2025 12:10:08 EEST | Tiedote
HUS-yhtymälle annettu talousarvioraami ei mahdollista hoitojonojen purkamista. Vuosina 2024−2025 tavoitteena on ollut parhaimmillaan hoitojonojen kasvun pysäyttäminen. Hoitoonpääsyä on silti onnistuttu parantamaan merkittävästi.
Unga vuxna som genomgått en transplantation i barndomen behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar9.10.2025 08:13:26 EEST | Pressmeddelande
I en nyligen färdigställd studie framgick det att personer som genomgått en transplantation som barn har högre benägenhet för långvariga sjukdomar än den övriga befolkningen och behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar än andra personer i samma ålder.
Lapsuudessa elinsiirron saaneet nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin9.10.2025 08:13:26 EEST | Tiedote
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että lapsena elinsiirron saaneet ovat muuta väestöä alttiimpia pitkäaikaisille sairauksille, ja tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin muut samanikäiset.
Den palliativa vården för barn utvecklas aktivt8.10.2025 08:39:53 EEST | Pressmeddelande
Palliativ vård för barn och unga är övergripande vård, där hela familjen beaktas. Vi HUS utvecklas den palliativa vården för barn aktivt bland annat inom det europeiska projektet PALLIAKID. Projektets syfte är att ännu bättre än tidigare identifiera patienter som har nytta av palliativ vård.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme