Sydämen johtoratatahdistus uudistaa tahdistinhoitoa

Sydämen hidaslyöntisyyden hoitoon on vuosikymmeniä käytetty oikean kammion tahdistusta. Tällä turvataan sydämen rytmi, mutta sydämen kammiot supistuvat tahdistuksen aikana normaalista poikkeavasti. Tästä syystä osalle potilaista tahdistuksesta aiheutuu sydämen vajaatoiminta.

”Johtoratatahdistuksessa sen sijaan aktivoidaan sydämen oma luontainen johtoratajärjestelmä, mikä saa aikaan sydämen normaalin supistumisen, eikä tahdistus heikennä sydämen pumppausta”, sanoo apulaisylilääkäri Jarkko Karvonen HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksesta.

Alustavat tutkimukset osoittavat, että johtoratatahdistinpotilailla esiintyy vähemmän sydämen vajaatoimintaa kuin perinteisen tahdistimen saaneilla potilailla. Isoja satunnaistettuja tutkimuksia ei ole vielä julkaistu, mutta johtoratatahdistus on viime vuosien aikana yleistynyt nopeasti ympäri maailmaa. Myös Suomessa useat sairaalat ovat aloittaneet nämä toimenpiteet.

Uusi tekniikka innostaa

Sydän- ja keuhkokeskuksessa johtoratatahdistimia on asennettu vuodesta 2019. Rauhallisen alun jälkeen määrät ovat kasvaneet, ja nyt asennuksia tehdään useita viikossa. Kaikkiaan toimenpiteitä on tehty noin 100.

Aluksi käyttöön tuli Hisin kimpun tahdistus, ja vuonna 2021 aloitettiin johtoradan vasemman haaran tahdistus. Kaksi kardiologia on tehnyt asennuksia alusta saakka, ja myöhemmin on koulutettu kaksi kardiologia lisää näihin toimenpiteisiin. Joulukuussa 2021 alan pioneeri, professori Haran Burri Genevestä, oli kouluttamassa Meilahdessa. Koulutukseen osallistui kardiologeja kaikista Suomen johtoratatahdistimia asentavista sairaaloista.

”Uuden tekniikan opettelu on herättänyt lääkäreissä valtavaa innostusta. Se, että tämä tuo potilaalle selkeää hyötyä, on suuri motivaattori, vaikka uuden opettelu vie aikaa ja alussa asennukset ovat hitaampia kuin perinteisten tahdistimien asennukset”, sanoo Karvonen.

”Vasemman haaran tahdistus on teknisesti helpompaa kuin Hisin kimpun tahdistus, ja sen myötä uusi tahdistustekniikka on leviämässä laajemmalle yliopistosairaaloiden ulkopuolelle. HUSin erityisvastuualueella onkin sovittu koulutusyhteistyöstä alueen keskussairaaloiden kanssa”, Karvonen lisää.

Hyötyä vuosikymmeniksi

Johtoratatahdistuksesta hyötyvät ne potilaat, joilla kammiotahdistuksen tarve on runsasta. Osa potilaista tarvitsee enimmäkseen eteistahdistusta, ja heille asennetaan edelleen pääosin perinteisiä tahdistimia. Eniten uusi tahdistustekniikka saattaa hyödyttää nuorempia potilaita, joilla yleensä on edessä vuosikymmenien mittainen tahdistinhoito. Johtoratatahdistimia asennetaan kuitenkin myös iäkkäille potilaille, joista hyötyä saattavat saada etenkin ne, joilla sydämen pumppausteho on lievästi alentunut ennen tahdistimen asennusta.

”Erityinen ryhmä ovat potilaat, joille tehdään eteis-kammiosolmukkeen katkaisu katetriablaatiolla hankalahoitoisen eteisvärinän vuoksi. Näille potilaille olemme viimeiset vuodet asentaneet valtaosin johtoratatahdistimia”, sanoo Karvonen.