Sydämen johtoratatahdistus uudistaa tahdistinhoitoa
Sydämen hidaslyöntisyyden hoitoon on vuosikymmeniä käytetty oikean kammion tahdistusta. Tällä turvataan sydämen rytmi, mutta sydämen kammiot supistuvat tahdistuksen aikana normaalista poikkeavasti. Tästä syystä osalle potilaista tahdistuksesta aiheutuu sydämen vajaatoiminta.
”Johtoratatahdistuksessa sen sijaan aktivoidaan sydämen oma luontainen johtoratajärjestelmä, mikä saa aikaan sydämen normaalin supistumisen, eikä tahdistus heikennä sydämen pumppausta”, sanoo apulaisylilääkäri Jarkko Karvonen HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksesta.
Alustavat tutkimukset osoittavat, että johtoratatahdistinpotilailla esiintyy vähemmän sydämen vajaatoimintaa kuin perinteisen tahdistimen saaneilla potilailla. Isoja satunnaistettuja tutkimuksia ei ole vielä julkaistu, mutta johtoratatahdistus on viime vuosien aikana yleistynyt nopeasti ympäri maailmaa. Myös Suomessa useat sairaalat ovat aloittaneet nämä toimenpiteet.
Uusi tekniikka innostaa
Sydän- ja keuhkokeskuksessa johtoratatahdistimia on asennettu vuodesta 2019. Rauhallisen alun jälkeen määrät ovat kasvaneet, ja nyt asennuksia tehdään useita viikossa. Kaikkiaan toimenpiteitä on tehty noin 100.
Aluksi käyttöön tuli Hisin kimpun tahdistus, ja vuonna 2021 aloitettiin johtoradan vasemman haaran tahdistus. Kaksi kardiologia on tehnyt asennuksia alusta saakka, ja myöhemmin on koulutettu kaksi kardiologia lisää näihin toimenpiteisiin. Joulukuussa 2021 alan pioneeri, professori Haran Burri Genevestä, oli kouluttamassa Meilahdessa. Koulutukseen osallistui kardiologeja kaikista Suomen johtoratatahdistimia asentavista sairaaloista.
”Uuden tekniikan opettelu on herättänyt lääkäreissä valtavaa innostusta. Se, että tämä tuo potilaalle selkeää hyötyä, on suuri motivaattori, vaikka uuden opettelu vie aikaa ja alussa asennukset ovat hitaampia kuin perinteisten tahdistimien asennukset”, sanoo Karvonen.
”Vasemman haaran tahdistus on teknisesti helpompaa kuin Hisin kimpun tahdistus, ja sen myötä uusi tahdistustekniikka on leviämässä laajemmalle yliopistosairaaloiden ulkopuolelle. HUSin erityisvastuualueella onkin sovittu koulutusyhteistyöstä alueen keskussairaaloiden kanssa”, Karvonen lisää.
Hyötyä vuosikymmeniksi
Johtoratatahdistuksesta hyötyvät ne potilaat, joilla kammiotahdistuksen tarve on runsasta. Osa potilaista tarvitsee enimmäkseen eteistahdistusta, ja heille asennetaan edelleen pääosin perinteisiä tahdistimia. Eniten uusi tahdistustekniikka saattaa hyödyttää nuorempia potilaita, joilla yleensä on edessä vuosikymmenien mittainen tahdistinhoito. Johtoratatahdistimia asennetaan kuitenkin myös iäkkäille potilaille, joista hyötyä saattavat saada etenkin ne, joilla sydämen pumppausteho on lievästi alentunut ennen tahdistimen asennusta.
”Erityinen ryhmä ovat potilaat, joille tehdään eteis-kammiosolmukkeen katkaisu katetriablaatiolla hankalahoitoisen eteisvärinän vuoksi. Näille potilaille olemme viimeiset vuodet asentaneet valtaosin johtoratatahdistimia”, sanoo Karvonen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
apulaisylilääkäri Jarkko Karvonen, HUS Sydän- ja keuhkokeskus, jarkko.karvonen@hus.fi, p. 050 428 6728
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme