Suomen ympäristökeskus

SYKE Policy Brief: Jätevesien ravinteet hyötykäyttöön

Jaa
Vesihuoltoratkaisuja on muutettava. Uusilla jätevesien ja jätevesilietteen käsittelyn tekniikoilla ravinteet saataisiin talteen nykyistä tehokkaammin ja puhtaampina, ja ne pystyttäisiin hyödyntämään ruuan tuotannossa ja teollisuudessa. Myös ympäristöhaitat vähenisivät, todetaan tänään ilmestyneessä SYKE Policy Brief -julkaisussa. Julkaisu on suunnattu kaupunkien, kuntien ja valtakunnan tason päätöksentekijöille.

”Jätevesien ravinteiden talteenoton tehostaminen on ajankohtaista nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa, jossa ravinteiden saatavuus voi entisestään vaikeutua”, arvioi erikoistutkija Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), ja jatkaa:

”Jäteveden ravinteilla voidaan korvata maataloudessa käytettäviä keinolannoitteita ja teollisuudessa käytettäviä ravinteita. Tämä parantaisi huoltovarmuutta. Myös riippuvuus fossiilisista polttoaineista ja ulkomaan tuonnista vähenisi ja luonnonvaroja säästyisi.”

Jätevedenpuhdistamoilla ja jätevesilietteen käsittelyssä kannattaa hänen mukaansa ottaa käyttöön uusia tekniikoita erityisesti typen talteen ottamiseksi. Typpi on kriittinen ravinne ruuan tuotannossa ja teollisuuden prosesseissa.

”Jätevesien ravinteiden talteenottoon on jo kehitetty uusia tekniikoita Suomessa ja ulkomailla ja niitä kehitetään koko ajan lisää”, kertoo Lehtoranta.

Pitkälle jalostetut ravinnetuotteet päätyvät todennäköisimmin teollisuuden käyttöön. ”Ruuantuotannon huoltovarmuuden kannalta olisi tärkeää, että ravinteita ohjataan tarvittaessa riittävästi myös maatalouden käyttöön”, Lehtoranta painottaa.

Syntypaikkaerottelu tehostaisi ravinteiden talteenottoa

Pitkällä tähtäimellä jätevesijärjestelmiin kannattaa tehdä vielä suurempia muutoksia.

Uusilla asuinalueilla ja vanhoja viemäriverkostoja saneerattaessa tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön jätevesien syntypaikkaerottelu. Syntypaikkaerottelu voidaan toteuttaa kaksoisviemäröinnillä, jossa ravinnerikkaat jätevedet, kuten käymälävedet, johdetaan erilleen muista jätevesistä. Ravinnerikkaat jätevedet eivät näin sekoitu vesimäärältään suuriin, haitta-aineita sisältäviin ja ravinneköyhiin vesiin, joista ravinteiden talteenotto on hankalampaa.

Suomen viemäriverkostosta tulisi saneerata 40 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. ”Saneerausten yhteydessä tulisi selvittää, olisiko tarkoituksenmukaista siirtyä jätevesien syntypaikkaerotteluun”, huomauttaa Suvi Lehtoranta.

Uusilla kaupunkien asuinalueilla ratkaisuja on jo otettu käyttöön esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa. ”Kokemukset ovat olleet hyviä ja kustannukset kohtuullisia, ja yhä suurempia järjestelmiä suunnitellaan”, kertoo Lehtoranta.

EU on uudistamassa jätevesidirektiiviä

EU on parhaillaan uudistamassa yhdyskuntien jätevedenkäsittelyä koskevaa direktiiviä. Ravinteiden talteenotolle jätevesilietteenkäsittelyssä tulisi ehdotuksen mukaan asettaa minimivaatimukset.

”Direktiivin tulisi asettaa selkeät ja kunnianhimoiset velvoitteet ravinteiden talteenotolle. Siinä tulisi huomioida sekä jätevesilietteen käsittelyssä että suoraan jätevedestä talteen otetut ravinteet”, sanoo erityisasiantuntija Vuokko Laukka SYKEstä.

Suomessa uusien tekniikoiden käyttöönottoa puhdistamoilla ja lietteenkäsittelylaitoksilla tulisi hänen mukaansa vauhdittaa asettamalla kriteerejä puhdistamolietteen käsittelyn palveluhankintoihin. Kriteereitä voidaan asettaa ravinteiden kierron edistämiselle, lopputuotteiden hyötykäytölle, energiatehokkuudelle ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle.

Hyviä kokemuksia kiertotalouskriteereistä on saatu esimerkiksi Porvoon Veden hankintarenkaan sekä Turun seudun puhdistamon tekemissä lietteenkäsittelypalvelun kilpailutuksissa. Rovaniemen lietteenpolttolaitoksella on jo otettu käyttöön uusia kiertotalousteknologioita.

Haitalliset aineet paremmin hallintaan

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille tulee jätevesiä eri lähteistä, ja jätevedet sisältävät laajan kirjon haitta-aineita. Nykyisiä jätevesien puhdistusprosesseja ja lietteenkäsittelyprosesseja ei ole suunniteltu poistamaan ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Lietteestä valmistetuista lannoitevalmisteista voikin kulkeutua haitta-aineita maaperään.

Uudet ravinteiden talteenottotekniikat ja jätevesien syntypaikkaerottelu vähentävät haitta-aineiden kulkeutumista ravinteiden mukana ympäristöön.

”Jotta jätevesipohjaisten ravinteiden käyttöä voidaan lisätä, tulee niiden turvallisuus taata. Onkin tärkeää, että kierrätysravinteiden sisältämille haitta-ainepitoisuuksille ja niiden seurannalle asetetaan aiempaa kattavammat, käyttökohteen huomioivat kriteerit”, painottaa tutkija Lauri Äystö SYKEstä.

SYKE Policy Brief -julkaisut ovat päättäjille ja asiantuntijoille suunnattuja kannanottoja, joissa esitetään tiiviissä ja perustellussa muodossa SYKEn näkemys ja suositukset jostain ajankohtaisesta kysymyksestä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Suvi Lehtoranta, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. +358 295 251 362


 Vuokko Laukka, erityisasiantuntija, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. +358 295 251 047


Lauri Äystö, tutkija (haitalliset aineet), Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. +358 295 251 843

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande

Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.

The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release

The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye