SYKE Policy Brief: Jätevesien ravinteet hyötykäyttöön
Vesihuoltoratkaisuja on muutettava. Uusilla jätevesien ja jätevesilietteen käsittelyn tekniikoilla ravinteet saataisiin talteen nykyistä tehokkaammin ja puhtaampina, ja ne pystyttäisiin hyödyntämään ruuan tuotannossa ja teollisuudessa. Myös ympäristöhaitat vähenisivät, todetaan tänään ilmestyneessä SYKE Policy Brief -julkaisussa. Julkaisu on suunnattu kaupunkien, kuntien ja valtakunnan tason päätöksentekijöille.

”Jätevesien ravinteiden talteenoton tehostaminen on ajankohtaista nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa, jossa ravinteiden saatavuus voi entisestään vaikeutua”, arvioi erikoistutkija Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), ja jatkaa:
”Jäteveden ravinteilla voidaan korvata maataloudessa käytettäviä keinolannoitteita ja teollisuudessa käytettäviä ravinteita. Tämä parantaisi huoltovarmuutta. Myös riippuvuus fossiilisista polttoaineista ja ulkomaan tuonnista vähenisi ja luonnonvaroja säästyisi.”
Jätevedenpuhdistamoilla ja jätevesilietteen käsittelyssä kannattaa hänen mukaansa ottaa käyttöön uusia tekniikoita erityisesti typen talteen ottamiseksi. Typpi on kriittinen ravinne ruuan tuotannossa ja teollisuuden prosesseissa.
”Jätevesien ravinteiden talteenottoon on jo kehitetty uusia tekniikoita Suomessa ja ulkomailla ja niitä kehitetään koko ajan lisää”, kertoo Lehtoranta.
Pitkälle jalostetut ravinnetuotteet päätyvät todennäköisimmin teollisuuden käyttöön. ”Ruuantuotannon huoltovarmuuden kannalta olisi tärkeää, että ravinteita ohjataan tarvittaessa riittävästi myös maatalouden käyttöön”, Lehtoranta painottaa.
Syntypaikkaerottelu tehostaisi ravinteiden talteenottoa
Pitkällä tähtäimellä jätevesijärjestelmiin kannattaa tehdä vielä suurempia muutoksia.
Uusilla asuinalueilla ja vanhoja viemäriverkostoja saneerattaessa tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön jätevesien syntypaikkaerottelu. Syntypaikkaerottelu voidaan toteuttaa kaksoisviemäröinnillä, jossa ravinnerikkaat jätevedet, kuten käymälävedet, johdetaan erilleen muista jätevesistä. Ravinnerikkaat jätevedet eivät näin sekoitu vesimäärältään suuriin, haitta-aineita sisältäviin ja ravinneköyhiin vesiin, joista ravinteiden talteenotto on hankalampaa.
Suomen viemäriverkostosta tulisi saneerata 40 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. ”Saneerausten yhteydessä tulisi selvittää, olisiko tarkoituksenmukaista siirtyä jätevesien syntypaikkaerotteluun”, huomauttaa Suvi Lehtoranta.
Uusilla kaupunkien asuinalueilla ratkaisuja on jo otettu käyttöön esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa. ”Kokemukset ovat olleet hyviä ja kustannukset kohtuullisia, ja yhä suurempia järjestelmiä suunnitellaan”, kertoo Lehtoranta.
EU on uudistamassa jätevesidirektiiviä
EU on parhaillaan uudistamassa yhdyskuntien jätevedenkäsittelyä koskevaa direktiiviä. Ravinteiden talteenotolle jätevesilietteenkäsittelyssä tulisi ehdotuksen mukaan asettaa minimivaatimukset.
”Direktiivin tulisi asettaa selkeät ja kunnianhimoiset velvoitteet ravinteiden talteenotolle. Siinä tulisi huomioida sekä jätevesilietteen käsittelyssä että suoraan jätevedestä talteen otetut ravinteet”, sanoo erityisasiantuntija Vuokko Laukka SYKEstä.
Suomessa uusien tekniikoiden käyttöönottoa puhdistamoilla ja lietteenkäsittelylaitoksilla tulisi hänen mukaansa vauhdittaa asettamalla kriteerejä puhdistamolietteen käsittelyn palveluhankintoihin. Kriteereitä voidaan asettaa ravinteiden kierron edistämiselle, lopputuotteiden hyötykäytölle, energiatehokkuudelle ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle.
Hyviä kokemuksia kiertotalouskriteereistä on saatu esimerkiksi Porvoon Veden hankintarenkaan sekä Turun seudun puhdistamon tekemissä lietteenkäsittelypalvelun kilpailutuksissa. Rovaniemen lietteenpolttolaitoksella on jo otettu käyttöön uusia kiertotalousteknologioita.
Haitalliset aineet paremmin hallintaan
Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille tulee jätevesiä eri lähteistä, ja jätevedet sisältävät laajan kirjon haitta-aineita. Nykyisiä jätevesien puhdistusprosesseja ja lietteenkäsittelyprosesseja ei ole suunniteltu poistamaan ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Lietteestä valmistetuista lannoitevalmisteista voikin kulkeutua haitta-aineita maaperään.
Uudet ravinteiden talteenottotekniikat ja jätevesien syntypaikkaerottelu vähentävät haitta-aineiden kulkeutumista ravinteiden mukana ympäristöön.
”Jotta jätevesipohjaisten ravinteiden käyttöä voidaan lisätä, tulee niiden turvallisuus taata. Onkin tärkeää, että kierrätysravinteiden sisältämille haitta-ainepitoisuuksille ja niiden seurannalle asetetaan aiempaa kattavammat, käyttökohteen huomioivat kriteerit”, painottaa tutkija Lauri Äystö SYKEstä.
- SYKE Policy Brief: Jäteveden raviteet hyötykäyttöön (Issuu)
- Linkki videoon (YouTube)
- Kaikki SYKE Policy Brief -julkaisut (Issuu)
SYKE Policy Brief -julkaisut ovat päättäjille ja asiantuntijoille suunnattuja kannanottoja, joissa esitetään tiiviissä ja perustellussa muodossa SYKEn näkemys ja suositukset jostain ajankohtaisesta kysymyksestä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Suvi Lehtoranta, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. +358 295 251 362
Vuokko Laukka, erityisasiantuntija, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. +358 295 251 047
Lauri Äystö, tutkija (haitalliset aineet), Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. +358 295 251 843
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Konsumtionsbaserade utsläpp i alla kommuner och landskap i Finland har räknats för första gången31.1.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Finlands miljöcentral (SYKE) har för första gången publicerat uppgifter om konsumtionsbaserade växthusutsläpp för alla kommuner och landskap i Finland. Utsläppen per capita varierar kraftigt både mellan kommuner och landskap. Till följd av konsumtionen av importerade varor riktas också en betydande andel av utsläppen till utlandet.
Consumption-based emissions for all Finnish municipalities and regions calculated for the first time31.1.2023 09:00:00 EET | Press release
For the first time, the Finnish Environment Institute (Syke) has published consumption-based greenhouse gas emissions data for all Finnish municipalities and regions. The emissions per capita vary considerably between different municipalities and regions. As a result of the consumption of imported goods, a significant portion of emissions is also directed abroad.
Kaikkien Suomen kuntien ja maakuntien kulutusperäiset päästöt laskettu ensimmäistä kertaa31.1.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästötiedot ensimmäistä kertaa kaikille Suomen kunnille ja maakunnille. Sekä kuntien että maakuntien asukaskohtaisissa päästöissä on suuria eroja. Tuontihyödykkeiden kulutuksen myötä merkittävä osa päästöistä kohdentuu myös ulkomaille.
Viikkokatsaus 30.1.–3.2.202330.1.2023 15:43:27 EET | Tiedote
Hyvä vastaanottaja, tässä tiedoksesi tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät jatkossa myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Syken tiedotteet.
Motiva ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat: Ilmasto- ja talousjohtamisen malli kaikille kunnille sovellettavaksi25.1.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Resurssiviisaat Fisu (Finnish Sustainable Communities) -kunnat ovat yhdessä rakentaneet mallin ilmasto- ja talousjohtamisen kytkemiseksi. Tämä tarjoaa kaikille kunnille apua siihen, kuinka ilmastotyö käytännössä sovitetaan kunnan vuosittaiseen taloussuunnitteluun ja -seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme