Helsingin yliopisto

Synnynnäinen sydänvika löytyy yhä useammin jo raskauden aikana

Jaa

Sikiön sydämen kehityspoikkeavuuksien seulonta on parantanut merkittävästi sydänvikojen löytymistä raskauden aikana. Seulonnan osuvuudessa on Suomessa kuitenkin alueellisia eroja. Valtakunnallisen seulontarekisterin perustaminen voisi tasata näitä eroja ja auttaa erojen syiden selvittämisessä.

Synnynnäinen sydänvika eli sydämen rakenteellinen poikkeavuus on yleisin lasten rakennepoikkeavuuksista. Suomessa syntyy vuosittain noin 550 lasta, joilla on synnynnäinen sydänvika. Joka kymmenennellä heistä sydänvika on kriittinen, ja se vaatii toimenpiteitä pian syntymän jälkeen. Ennuste on yleisimmin nykyisin hyvä, mutta kriittiset sydänviat ovat edelleen merkittävä vastasyntyneiden ensimmäisten elinviikkojen kuolleisuuden syy.

Lääketieteen lisensiaatti Johanna Hautala on selvittänyt väitöstutkimuksessaan sydänvikojen esiintyvyyttä ja esiintyvyyteen liittyviä tekijöitä sekä sikiödiagnostiikan tasoa ja osuvuutta valtakunnallisesti ja alueellisesti Suomessa.

Sydänvian löytyminen raskauden aikana mahdollistaa hoidon suunnittelun

Raskauden aikainen rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien seulonta laajeni valtakunnalliseksi kymmenen vuotta sitten. Vuodesta 2010 lähtien jokaisen kunnan on järjestettävä raskaana oleville vapaaehtoinen maksuton kehityspoikkeavuuksien seulonta yhdenmukaisesti.

– Seulonta-ohjelman käynnistymisen myötä sydänvikojen raskauden aikainen löytyminen on parantunut valtakunnallisesti merkittävästi, Hautala kertoo.

Sikiön sydämestä tutkitaan seulonnassa niin sanottu nelilokeromaisema ja ulosvirtauskanavat.

– Yksikammioisista sydänvioista löytyi aiemmin raskauden aikana noin puolet, mutta seulontojen myötä luku on kasvanut 83 prosenttiin, Hautala valottaa.

Ulosvirtauskanavien osalta seulonnoissa etsitään muun muassa sydämen valtasuonten transpositiota, eli tilannetta, jossa sydämestä lähtevien suurten suonten, aortan ja keuhkovaltimon, lähtökohdat ovat vaihtaneet paikkaa. Niistä löydettiin seulonnoissa 41 prosenttia, kun aiemmin tapauksista löydettiin raskauden aikana vain 12 prosenttia. Tutkittavana ajanjaksona yksikään vastasyntynyt, jolla oli valtasuonten transpositio, ei kuollut, mikäli sydänvika oli löytynyt raskauden aikana.

– Vastasyntyneen sydänvian löytyminen jo raskauden aikana mahdollistaa hoidon suunnittelun jo etukäteen ja nopeuttaa sen aloitusta syntymän jälkeen. Samalla myös vanhemmat pystyvät valmistautumaan siihen, mitä syntymän jälkeen tapahtuu, Hautala kertoo.

Alueellisia eroja Suomessa löytyy – seulontarekisteri avuksi?

Vaikka seulontaohjelma on auttanut synnynnäisten sydänvikojen löytymistä jo raskauden aikana, tutkimuksessa selvisi, että alueellisia eroja Suomessa löytyy. Erojen syiden selvittämiseksi tarvittaisiin kattavampia rekisteritietoja.

– Nämä tulokset vahvistavat jo aikaisemmin suositellun valtakunnallisen seulontarekisterin perustamisen tärkeyden, jotta kaikille suomalaisille naisille voitaisiin turvata tasalaatuinen sikiöseulonta, Hautala korostaa.

Lisätietoja

Johanna Hautala
johanna.hautala@fimnet.fi

LL Johanna Hautala väittelee 11.6.2021 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Prenatal detection of univentricular heart and transposition of the great arteries in Finland". Vastaväittäjänä toimii professori Ganesh Acharya Tukholman Karoliinisesta instituutista, ja kustoksena on professori Juha Räsänen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä. Lisätiedot ja tapahtuman linkki Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Ikiroutasoiden ilmastovaikutukset menneisyydessä yllättivät tutkijat16.6.2021 10:31:31 EEST | Tiedote

Suot ovat merkittävä ilmakehän hiilenkiertoa säätelevä ekosysteemi. Helsingin yliopiston vetämä monitieteinen tutkijaryhmä selvitti Venäjällä sijaitsevan ikiroutasuon ilmastovastetta viimeisen 3 000 vuoden aikana. Ryhmä huomasi yllättäen, että viileä ilmastovaihe, joka sai aikaan ikiroudan muodostumisen pohjoisiin soihin, aiheutti positiivisen eli lämmittävän ilmastovaikutuksen.

Hittibiisien kirjoittaminen on myös tulevaisuuksien luotaamista15.6.2021 14:59:43 EEST | Tiedote

Riikka Hiltusen väitöstutkimus valottaa popmusiikin tekemistä erityisesti tulevaisuuteen suuntautuneen ajattelun ja trendiennakoinnin näkökulmasta. Tutkimus tarkastelee ennakoivuutta luovuuden osa-alueena ja osoittaa, että vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ajatteleminen tai pyrkimykset vaikuttaa tulevaisuuteen voivat sekä ruokkia että rajoittaahitteihin tähtäävien biisinkirjoittajien luovaa työskentelyä.

Väitös: Nuorten liikkuvuus Euroopan unionin sisällä usein kuviteltua raadollisempaa15.6.2021 08:45:00 EEST | Tiedote

Euroopan unionin sisällä liikkuvat nuoret saattavat joutua selviämään omillaan työmarkkinoiden riskeistä EU-kansalaisten oikeuksien muuttuessa yhä ehdollisemmiksi ja epävarmemmiksi. Vapaata liikkuvuutta poikkeuksellisesta näkökulmasta lähestyvä tutkimus nostaa esiin EU:n liikkuvuuspolitiikan ristiriidat ja näiden ristiriitojen rapauttavat seuraukset nuorten työurille, tulevaisuuden näkymille ja jopa terveydelle.

Perhosten on vaikea sopeutua nopeasti muuttuvaan ilmastoon10.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Ilmastonmuutos aiheuttaa suuria muutospaineita lajeille ja monimuotoisuudelle. Tuore Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimus osoittaa, että Suomessa ovat parhaiten pärjänneet ne harvat perhoslajit, jotka ovat kyenneet sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon aikaistamalla lentoaan ja siirtymällä pohjoisemmaksi. Sen sijaan 40 prosenttia perhoslajeista ei ole pystynyt reagoimaan kummallakaan tavalla ja niiden kannat ovat taantuneet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme