Syntyneitä ennätyksellisen vähän alkuvuodesta 2022
Syntyvyyttä tarkastellaan syntyvyysluvuilla, kuten kokonaishedelmällisyysluvulla, joka huomioi syntyneiden lasten määrän suhteessa synnytysikäisiin naisiin.
”Ennakkotietojen mukaan syntyvyys on tammi-kesäkuussa laskenut edellisvuodesta. Viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta kokonaishedelmällisyysluvuksi kertyi 1,38, kun kalenterivuoden 2021 aikana luku oli 1,46”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola.
“Kokonaishedelmällisyysluku oli alimmillaan vuonna 2019 (1,35), minkä jälkeen se on noussut kahtena peräkkäisenä vuotena. Alkuvuoden lukujen perusteella pari vuotta kestänyt syntyvyyden elpyminen ei kuitenkaan näytä enää jatkuvan”, Toivola lisää.
Kuolleiden määrä nousussa, nettomaahanmuutto ennätyskorkea
Tammi-kesäkuussa kuolleiden määrä oli 30 854, mikä on 3 166 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.
”Alhaisen syntyvyyden ja korkean kuolleisuuden vuoksi syntyneiden ja kuolleiden erotusta kuvaava luonnollinen väestönlisäys oli myös ennätyksellisen matala. Syntyneitä oli tammi-kesäkuussa 8674 vähemmän kuin kuolleita. Tätä ennen suurin syntyneiden ja kuolleiden erotus tammi-kesäkuussa oli vuonna 2020, jolloin syntyneitä oli 5 007 vähemmän kuin kuolleita”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Johanna Lahtela.
Ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 552 550. Maamme väkiluku kasvoi tammi–kesäkuun aikana 4 309 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 11 414 enemmän kuin maastamuuttoja. Ulkomailta muutti Suomeen 16 932 henkeä ja Suomesta ulkomaille 5 518 henkeä. Edelliseen vuoteen verrattuna maahanmuuttojen määrä kasvoi 694:llä ja maastamuuttojen määrä 48:lla.
“Nettomaahanmuutto, eli maahanmuuton ja maastamuuton erotus, on ollut Suomessa edelleen vahvasti voitollista. Viime vuonna nettomaahanmuuttovoitto oli korkeinta 30 vuoteen, ja tänä alkuvuotena luku on ollut vielä viime vuoden alkuvuotta korkeampaa. Vuoden 2022 tammi–kesäkuun nettomaahanmuutto olikin korkein tällä ajanjaksolla mitattuna yli 30 vuoteen. Tämän muuttovoiton myötä Suomen väkiluku on luonnollisesta väestön vähenemisestä huolimatta ollut edelleen kasvussa”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna Lahtela
Puh. 0295 513 807
johanna.lahtela@stat.fi
Twitter: johanna_lahtela
Joni Rantakari
Puh. 029 551 3249
joni.rantakari@tilastokeskus.fi
Joonas Toivola
Puh. 029 551 3355
joonas.toivola@tilastokeskus.fi
Johanna LahtelaYliaktuaari
Puh:0295 513 807johanna.lahtela@stat.fiJoni RantakariYliaktuaari
Puh:029 551 3249joni.rantakari@tilastokeskus.fiJoonas ToivolaYliaktuaari
Puh:029 551 3355joonas.toivola@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Suomessa alkoholi Euroopan kolmanneksi kalleinta19.6.2025 13:01:45 EEST | Tiedote
Suomi oli vuonna 2024 Euroopan kolmanneksi kallein maa ostaa alkoholia. Kalliimpaa alkoholi oli vain Islannissa ja Norjassa. Myös ruuan ja alkoholittomien juomien osalta Suomi oli EU:n keskiarvoa kalliimpi.
Suomalaisten velat pienenivät vuonna 202417.6.2025 08:03:03 EEST | Tiedote
Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velkasumma oli 94 400 euroa, mikä oli noin tuhat euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Konkurssihakemusten määrä toukokuussa yhä kasvussa – yhtä synkkiä lukuja viimeksi vuonna 199613.6.2025 08:01:22 EEST | Tiedote
Konkursseja pantiin vireille toukokuussa yhteensä 366, mikä on 39 konkurssia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Myös henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä kasvoi selvästi vuodentakaisesta.
Pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten uhrien määrä kasvoi vuonna 202413.6.2025 08:01:17 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon tuli viime vuonna 13 000 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta. Rikoksissa oli kaikkiaan 12 500 uhria, mikä oli 2 % enemmän kuin vuonna 2023.
Kunta- ja aluevaaleissa äänestivät ahkerimmin hyvätuloiset, koulutetut ja eläkeläiset6.6.2025 08:03:27 EEST | Tiedote
Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli korkein 71-vuotiaiden ikäryhmässä. Kaikkein vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta matalin äänestysaktiivisuus oli 21-vuotiailla miehillä, 25,2 %.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme