Systeemiälykäs organisaatio menestyy – rakenteista riippumatta
Aalto-yliopiston tutkijat loivat uuden mittariston menestyvälle ja oppivalle organisaatiolle.
Matriisi, prosessi vai jokin muu? Organisaation menestykselle sen rakenteella ei juuri ole merkitystä, kunhan systeemiälyä löytyy, osoittaa tohtorikoulutettava Juha Törmäsen yhdessä professori Esa Saarisen ja emeritusprofessori Raimo P. Hämäläisen kanssa tekemä tutkimus, joka perustuu 470 britille ja yhdysvaltalaiselle vuosina 2018–2019 tehtyyn kyselyyn. Tutkimus julkaistiin juuri Human Resources Development Quarterly -tiedelehdessä.
Systeemiäly on Saarisen ja Hämäläisen luoma, inhimillisen herkkyyden ja insinööriajattelun yhdistävä käsite, joka huomioi kokonaisvaltaisen vuorovaikutuksen yksilön ja hänen ympäristönsä välillä. Se tarkastelee ihmisiä ja organisaatioita systeemisen eli esimerkiksi omaa organisaatiota koskevan havaintokyvyn, positiivisen asenteen, ajattelevaisuuden, rakentavan toiminnan, sanattoman yhteyden, innostuvan mielen, viisaan toiminnan ja aikaansaavuuden kautta.
Tutkijat selvittivät, miten hyvin nämä systeemiälyn eri ulottuvuudet selittivät organisaation menestystä.
”Systeemiälykäs organisaatio menestyy hyvin. Lisäksi systeemiälykäs organisaatio on luonnostaan oppiva ja kykenee kehittymään. Systeemiälykkään organisaation työntekijöillä on käyttäytymis- ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat oppimisen”, Törmänen sanoo.
Vastaajista noin 60 prosenttia oli työntekijöitä ja noin 40 prosenttia oli esimiesasemassa. Vastaajat arvioivat organisaation näkökulmasta esimerkiksi sitä, ovatko ihmiset lämpimiä ja hyväksyviä toisiaan kohtaan tai tuovatko he toisten parhaat puolet esiin. Systeemiälyn mittaristoa verrattiin useimmiten käytettyyn oppivan organisaation DLOQ-mittaristoon (Dimensions of the Learning Organization Questionnaire). Kummankin mittariston väitteet olivat kyselyssä satunnaisessa järjestyksessä. Lisäksi vastaajia pyydettiin valitsemaan kymmenestä vaihtoehdosta, kuinka hyvin hänen edustamansa organisaatio menestyy alallaan.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että systeemiälykkyys ja DLOQ-mittaristo selittävät organisaation menestymistä miltei yhtä hyvin. Jos vastaaja arvioi organisaation menestyväksi eli antoi sille parhaan arvion, hän tyypillisesti antoi organisaatiolle korkeammat arviot sekä systeemiälyn ulottuvuuksissa että DLOQ-mittariston eri osa-alueilla.
”Systeemiäly ei kuvaa mitään organisaation rakenteellisia piirteitä, vaan ainoastaan ihmisten toimintaa. Ihmiset ovat keskeinen asia organisaation menestymiselle”, Törmänen kertoo.
Sanaton yhteys kärsinyt korona-aikana
Sanaton yhteys on yksi systeemiälyn ulottuvuus, ja se kuvaa ihmisten välistä toimintaa ja kykyä muodostaa yhteyksiä ihmisten välille. Törmänen arvelee, että sanaton yhteys ihmisten välillä on voinut kärsiä korona-aikana, kun töitä on tehty pääosin etätoimistolla kokoustaen ilman vapaata keskustelua. Systeeminen havaintokyky taas auttaa tarkastelemaan oman organisaation systeemiä.
”Eri ulottuvuuksien avulla voi pohtia, onko organisaatiosta jäänyt korona-aikana puuttumaan jotain aiempaan nähden. Näin organisaation piirteet voivat säilyä poikkeusoloista huolimatta.”
Tutkimuksen alustavien havaintojen mukaan systeemiäly kykenee selittämään organisaation suorituskykyä paremmin tietyillä aloilla, kuten finanssi- ja vakuutussektorilla. Tämä vaatii kuitenkin lisätutkimusta. Systeemiälykkäät toimintamallit vaikuttavat olevan erityisen tärkeitä ajatustyötä tekevissä organisaatioissa.
Systeemiälytutkimusta on tehty vuodesta 2004 lähtien. Törmänen on väitöskirjassaan pyrkinyt mittaamaan systeemiälyä ja sen alapiirteitä. Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa luotiin 32 väitteen lista, joiden avulla pyrittiin kuvaamaan yksilön systeemiälykästä toimintaa. Nyt uudessa tutkimuksessa hyödynnettiin samaa menetelmää, mutta tarkasteltiin organisaatiota yksilön sijaan.
Systeemiälyä tarvitaan myös hyvään johtamiseen.
”Pian julkaistavassa tutkimuksessamme oli vain kourallinen tapauksia, jossa menestyvää johtajaa ei olisi kuvattu systeemiälykkääksi. Systeemiälykkyys vaikuttaakin olevan ennakkoehto johtajan hyvälle suoriutumiselle”, Törmänen sanoo.
Linkki artikkeliin (onlinelibrary.wiley.com)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Törmänen
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
puh. 040 842 3585
juha.tormanen@aalto.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 12 000 opiskelijaa ja yli 4000 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
FITech-verkostoyliopiston Turku-hanke päättyi – osaamisen taso nousi ja yliopistojen välinen yhteistyö lisääntyi8.2.2023 12:55:45 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston koordinoiman FITech-verkoston ensimmäisen hankkeen aikana luotiin uusia yhteistyön malleja, avattiin yliopiston opintotarjontaa laajemmin opiskeltavaksi ja houkuteltiin osaajia Lounais-Suomeen. Vaikka Turku-hanke tuli päätökseensä, FITech-verkostoyliopiston toiminta jatkuu edelleen.
Väitöstutkimus: ”Jarrutustehokkuus” lisäisi ikääntyneiden hyvinvointia ja toisi yhteiskunnalle säästöjä – ja voisi estää sairaaloiden päivystyskaaoksen18.1.2023 10:08:40 EET | Tiedote
Laadukas kotihoito ja toimiva suhde terveyskeskukseen ehkäisevät kalliimpiin ja raskaampiin palveluihin siirtymistä, korostaa väitöskirjatutkija Olli Halminen.
Kvanttitutkijat löysivät uuden tavan nähdä katsomatta – tarkempi kuin fysiikan Nobel-palkitun kehittämä havainnointitapa21.12.2022 10:00:00 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden tavan havaita ja mitata kohteita niin, etteivät he ole missään vuorovaikutuksessa kohteiden kanssa. Aiempaa huomattavasti tehokkaampi koeprotokolla auttaa ymmärtämään kvanttimaailman ja klassisen fysiikan rajapintaa. Lisäksi se mahdollistaa entistä tarkemman mittaamisen esimerkiksi kvanttitietokoneissa.
Hankkija, hajauttaja vai jokin muu? Näin Suomen 309 kuntaa ovat järjestäneet sote-palvelunsa21.12.2022 08:00:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, ettei tiukka kahtiajako julkisen tai yksityisen sektorin tuottamien palveluiden välillä vastaa todellisuutta – eikä palvelujen yksityistäminen tuo automaattisesti kustannussäästöjä. Keskittäminen sen sijaan kannattaa: suurilla kunnilla ja kuntayhtymien kautta palvelut tuottavilla kunnilla kustannukset ovat usein muita alhaisemmat.
Hypähtelevä katse voi paljastaa lapsen ADHD:n, osoitti virtuaalitodellisuuspelillä tehty tutkimus20.12.2022 13:21:46 EET | Tiedote
Virtuaalipeli voi auttaa myös ADHD-lasten kuntoutuksessa. Tutkijat kehittävät peliä myös esimerkiksi aivoinfarktien aiheuttamien kognitiivisten ongelmien ja ikääntymiseen liittyvien sairauksien kognitiivisten oireiden arviointiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme