Aalto-yliopisto

Systeemiälykäs organisaatio menestyy – rakenteista riippumatta

Jaa

Aalto-yliopiston tutkijat loivat uuden mittariston menestyvälle ja oppivalle organisaatiolle.

Matriisi, prosessi vai jokin muu? Organisaation menestykselle sen rakenteella ei juuri ole merkitystä, kunhan systeemiälyä löytyy, osoittaa tohtorikoulutettava Juha Törmäsen yhdessä professori Esa Saarisen ja emeritusprofessori Raimo P. Hämäläisen kanssa tekemä tutkimus, joka perustuu 470 britille ja yhdysvaltalaiselle vuosina 2018–2019 tehtyyn kyselyyn. Tutkimus julkaistiin juuri Human Resources Development Quarterly -tiedelehdessä.

Systeemiäly on Saarisen ja Hämäläisen luoma, inhimillisen herkkyyden ja insinööriajattelun yhdistävä käsite, joka huomioi kokonaisvaltaisen vuorovaikutuksen yksilön ja hänen ympäristönsä välillä. Se tarkastelee ihmisiä ja organisaatioita systeemisen eli esimerkiksi omaa organisaatiota koskevan havaintokyvyn, positiivisen asenteen, ajattelevaisuuden, rakentavan toiminnan, sanattoman yhteyden, innostuvan mielen, viisaan toiminnan ja aikaansaavuuden kautta.

Tutkijat selvittivät, miten hyvin nämä systeemiälyn eri ulottuvuudet selittivät organisaation menestystä.

”Systeemiälykäs organisaatio menestyy hyvin. Lisäksi systeemiälykäs organisaatio on luonnostaan oppiva ja kykenee kehittymään. Systeemiälykkään organisaation työntekijöillä on käyttäytymis- ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat oppimisen”, Törmänen sanoo.

Vastaajista noin 60 prosenttia oli työntekijöitä ja noin 40 prosenttia oli esimiesasemassa. Vastaajat arvioivat organisaation näkökulmasta esimerkiksi sitä, ovatko ihmiset lämpimiä ja hyväksyviä toisiaan kohtaan tai tuovatko he toisten parhaat puolet esiin. Systeemiälyn mittaristoa verrattiin useimmiten käytettyyn oppivan organisaation DLOQ-mittaristoon (Dimensions of the Learning Organization Questionnaire). Kummankin mittariston väitteet olivat kyselyssä satunnaisessa järjestyksessä. Lisäksi vastaajia pyydettiin valitsemaan kymmenestä vaihtoehdosta, kuinka hyvin hänen edustamansa organisaatio menestyy alallaan.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että systeemiälykkyys ja DLOQ-mittaristo selittävät organisaation menestymistä miltei yhtä hyvin. Jos vastaaja arvioi organisaation menestyväksi eli antoi sille parhaan arvion, hän tyypillisesti antoi organisaatiolle korkeammat arviot sekä systeemiälyn ulottuvuuksissa että DLOQ-mittariston eri osa-alueilla.

”Systeemiäly ei kuvaa mitään organisaation rakenteellisia piirteitä, vaan ainoastaan ihmisten toimintaa. Ihmiset ovat keskeinen asia organisaation menestymiselle”, Törmänen kertoo.

Sanaton yhteys kärsinyt korona-aikana

Sanaton yhteys on yksi systeemiälyn ulottuvuus, ja se kuvaa ihmisten välistä toimintaa ja kykyä muodostaa yhteyksiä ihmisten välille. Törmänen arvelee, että sanaton yhteys ihmisten välillä on voinut kärsiä korona-aikana, kun töitä on tehty pääosin etätoimistolla kokoustaen ilman vapaata keskustelua. Systeeminen havaintokyky taas auttaa tarkastelemaan oman organisaation systeemiä.

”Eri ulottuvuuksien avulla voi pohtia, onko organisaatiosta jäänyt korona-aikana puuttumaan jotain aiempaan nähden. Näin organisaation piirteet voivat säilyä poikkeusoloista huolimatta.”

Tutkimuksen alustavien havaintojen mukaan systeemiäly kykenee selittämään organisaation suorituskykyä paremmin tietyillä aloilla, kuten finanssi- ja vakuutussektorilla. Tämä vaatii kuitenkin lisätutkimusta. Systeemiälykkäät toimintamallit vaikuttavat olevan erityisen tärkeitä ajatustyötä tekevissä organisaatioissa.

Systeemiälytutkimusta on tehty vuodesta 2004 lähtien. Törmänen on väitöskirjassaan pyrkinyt mittaamaan systeemiälyä ja sen alapiirteitä. Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa luotiin 32 väitteen lista, joiden avulla pyrittiin kuvaamaan yksilön systeemiälykästä toimintaa. Nyt uudessa tutkimuksessa hyödynnettiin samaa menetelmää, mutta tarkasteltiin organisaatiota yksilön sijaan.

Systeemiälyä tarvitaan myös hyvään johtamiseen.

”Pian julkaistavassa tutkimuksessamme oli vain kourallinen tapauksia, jossa menestyvää johtajaa ei olisi kuvattu systeemiälykkääksi. Systeemiälykkyys vaikuttaakin olevan ennakkoehto johtajan hyvälle suoriutumiselle”, Törmänen sanoo.

Linkki artikkeliin (onlinelibrary.wiley.com)

Systeemiälyn tutkimusryhmä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Törmänen
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
puh. 040 842 3585
juha.tormanen@aalto.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä nimitettiin toiselle viisivuotiskaudelle10.9.2021 12:18:19 EEST | Tiedote

Aalto-yliopiston hallitus nimitti professori, tekniikan tohtori Ilkka Niemelän Aalto-yliopiston rehtoriksi toiselle viisivuotiselle kaudelle, joka alkaa 1.7.2022. Niemelä on Aalto-yliopiston toinen rehtori, ja hän aloitti tehtävässään vuonna 2017. Ilkka Niemelä toimi ennen rehtorikauttaan Aalto-yliopiston provostina vuodesta 2014 alkaen. Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelytekniikan professoriksi hänet nimitettiin vuonna 2000, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaaniksi vuonna 2011 ja akateemisista asioista vastaavaksi vararehtoriksi ja rehtorin ensimmäiseksi varamieheksi vuonna 2012. Niemelä on toiminut myös kansainvälisissä tutkimustehtävissä Australiassa, Saksassa ja USA:ssa. Hänellä on useita akateemisia luottamustehtäviä. Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen toteaa: ”Rehtori Ilkka Niemelä on ensimmäisellä toimikaudellaan tehnyt loistavaa työtä Aalto-yliopiston kehittämiseksi ja hänessä yhdistyy harvinaisella tavalla kunnianhimoinen strateginen

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme