Systeemisen lastensuojelun toimintamallin vaikuttavuudesta ei vielä näyttöä

Aaltion tutkimuksessa on tarkasteltu asiakasperheen tilanteessa tapahtuneita muutoksia lapsen, vanhemman ja työntekijän näkökulmasta systeemistä mallia soveltaneissa ja tavanomaisissa lastensuojelutiimeissä. Tilannetta arvioitiin kartoittamalla lapsen koettua hyvinvointia, perhedynamiikkaa, lastensuojelutarvetta ja lapsen kohtelua kahdessa mittauspisteessä puolen vuoden seurantajaksolla.

Tulosten perusteella systeemisten ja tavanomaisten tiimien asiakkaiden tilanteissa tapahtuneissa muutoksissa ei havaittu eroja. Asiakastyöskentely oli systeemisissä tiimeissä tavanomaisiin tiimeihin verrattuna intensiivisempää, mutta tämä ei kuitenkaan näkynyt suurempana asiakastyytyväisyytenä tai parempina tuloksina. Toisin sanoen, systeeminen työskentely ei ollut tavanomaista asiakastyötä vaikuttavampaa.

– Aineisto kerättiin systeemisen mallin pilotoinnin ensivaiheessa vuonna 2018. Tuloksia onkin tarkasteltava suhteessa siihen, millaista työskentely oli tuolloin verrattuna nykyiseen käytäntöön, Aaltio huomauttaa.

Mallin käyttöönottoon liittyi moninaisia haasteita, joiden vuoksi paikallinen toimeenpano oli vaihtelevaa. Uusia menetelmiä käytettiin vähäisesti, ja vain pieni osa asiakastapauksista oli käsitelty viikkokokouksissa. Vaikka suurin osa työntekijöistä näki mallissa potentiaalia, moni piti saamaansa koulutusta puutteellisena eikä tiennyt, miten käytännössä soveltaa mallin ideoita omaan työhönsä.

Mallin toimeenpanoa vaikeuttivat mm. suuret asiakasmäärät ja työntekijöiden vaihtuvuus. Vaikka systeemisen mallin oli alun perin tarkoitus muokata koko lastensuojeluorganisaatiota systeemisen työskentelyn mahdollistamiseksi, näin pitkälle ei vielä ensimmäisten vuosien aikana päästy.

– Tämä on täysin ymmärrettävää, mutta osa työntekijöistä koki, että heille oli luvattu enemmän. Tutkimuksen perusteella osa työntekijöistä myös kuormittui pilotoinnin takia lisää, mikä on tärkeä huomata. Kehittämistyötä tehdään yleensä suurella innolla, jolloin sen ei-aiottuja seurauksia ei aina tulla ajatelleeksi, Aaltio toteaa.

Systeemisen mallin jatkokäyttöä ja -tutkimusta varten väitöstutkimuksessa tuotettiin lopuksi mallin kehittäjien ja kouluttajien kanssa selkeä ja konkreettinen kuvaus sen ydinelementeistä, tavoitteista ja oletetuista toimintamekanismeista.

– Seuraavaksi tuota kuvausta pitäisi testata eri aineistoilla. Ajattelen, että arviointitutkimusten tehtävänä on tuottaa kumuloituvaa tietoa. Mikään yksittäinen tutkimus ei voi vastata kaikkiin kysymyksiin, mutta jokainen arviointiyritys on tärkeä askel eteenpäin, Aaltio arvioi.

Systeemistä lastensuojelun toimintamallia on ensivaiheen jälkeen kehitetty edelleen ja levitetty uusille paikkakunnille. Malliin on tuotu myös uusia elementtejä.

– Tässä kohtaa tilanne on se, ettei systeemisen mallin vaikuttavuudesta ole vielä tutkimusnäyttöä, mutta sen käyttöönottoa haastavista tekijöistä on tutkittua tietoa. Jos organisaatio harkitsee mallin käyttöönottoa, siinä on hyvä edetä varovaisesti työntekijöiden ja asiakkaiden palautetta kuunnellen, Aaltio muistuttaa.

VTM Elina Aaltion väitöskirja "Effectiveness of the Finnish Systemic Practice Model for children’s social care. A realist evaluation" tarkastetaan lauantaina 3.12.2022 klo 12 Musica-rakennuksessa salissa M103. Vastaväittäjänä toimii Assistant Professor Louise Caffrey (Trinity College Dublin) ja kustoksena apulaisprofessori Johanna Kiili (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Etälinkki väitökseen: https://r.jyu.fi/dissertation-aaltio-031222

Kustoksen puhelinnumero, johon etäyleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358408054472.

Linkki väitösjulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9224-8

Taustatietoa:

Elina Aaltio on suorittanut maisterin tutkintonsa sosiaalipolitiikassa Helsingin yliopistossa. Aaltio on toiminut tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston sosiaalityön oppiaineessa 2019–2022. Hän on työskennellyt sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistehtävissä Suomen Kuntaliitossa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja sosiaalialan osaamiskeskuksissa.

Lisätietoja: Elina Aaltio puh. +358 405 307 996, elina.m.aaltio@jyu.fi