Systeemisen lastensuojelun toimintamallin vaikuttavuudesta ei vielä näyttöä
VTM Elina Aaltion sosiaalityön väitöskirjassa tutkitaan Suomessa kansallisesti levitetyn systeemisen lastensuojelun toimintamallin vaikuttavuutta. Mallissa yhdistetään systeemisen perheterapian ideoita lastensuojelun sosiaalityöhön. Lastensuojelutiimit saavat koulutuksen systeemiseen ajatteluun ja valikoituihin menetelmiin, joita on tarkoitus hyödyntää tiimin viikkokokouksissa ja asiakastyössä systeemisen perheterapeutin tuella

Aaltion tutkimuksessa on tarkasteltu asiakasperheen tilanteessa tapahtuneita muutoksia lapsen, vanhemman ja työntekijän näkökulmasta systeemistä mallia soveltaneissa ja tavanomaisissa lastensuojelutiimeissä. Tilannetta arvioitiin kartoittamalla lapsen koettua hyvinvointia, perhedynamiikkaa, lastensuojelutarvetta ja lapsen kohtelua kahdessa mittauspisteessä puolen vuoden seurantajaksolla.
Tulosten perusteella systeemisten ja tavanomaisten tiimien asiakkaiden tilanteissa tapahtuneissa muutoksissa ei havaittu eroja. Asiakastyöskentely oli systeemisissä tiimeissä tavanomaisiin tiimeihin verrattuna intensiivisempää, mutta tämä ei kuitenkaan näkynyt suurempana asiakastyytyväisyytenä tai parempina tuloksina. Toisin sanoen, systeeminen työskentely ei ollut tavanomaista asiakastyötä vaikuttavampaa.
– Aineisto kerättiin systeemisen mallin pilotoinnin ensivaiheessa vuonna 2018. Tuloksia onkin tarkasteltava suhteessa siihen, millaista työskentely oli tuolloin verrattuna nykyiseen käytäntöön, Aaltio huomauttaa.
Mallin käyttöönottoon liittyi moninaisia haasteita, joiden vuoksi paikallinen toimeenpano oli vaihtelevaa. Uusia menetelmiä käytettiin vähäisesti, ja vain pieni osa asiakastapauksista oli käsitelty viikkokokouksissa. Vaikka suurin osa työntekijöistä näki mallissa potentiaalia, moni piti saamaansa koulutusta puutteellisena eikä tiennyt, miten käytännössä soveltaa mallin ideoita omaan työhönsä.
Mallin toimeenpanoa vaikeuttivat mm. suuret asiakasmäärät ja työntekijöiden vaihtuvuus. Vaikka systeemisen mallin oli alun perin tarkoitus muokata koko lastensuojeluorganisaatiota systeemisen työskentelyn mahdollistamiseksi, näin pitkälle ei vielä ensimmäisten vuosien aikana päästy.
– Tämä on täysin ymmärrettävää, mutta osa työntekijöistä koki, että heille oli luvattu enemmän. Tutkimuksen perusteella osa työntekijöistä myös kuormittui pilotoinnin takia lisää, mikä on tärkeä huomata. Kehittämistyötä tehdään yleensä suurella innolla, jolloin sen ei-aiottuja seurauksia ei aina tulla ajatelleeksi, Aaltio toteaa.
Systeemisen mallin jatkokäyttöä ja -tutkimusta varten väitöstutkimuksessa tuotettiin lopuksi mallin kehittäjien ja kouluttajien kanssa selkeä ja konkreettinen kuvaus sen ydinelementeistä, tavoitteista ja oletetuista toimintamekanismeista.
– Seuraavaksi tuota kuvausta pitäisi testata eri aineistoilla. Ajattelen, että arviointitutkimusten tehtävänä on tuottaa kumuloituvaa tietoa. Mikään yksittäinen tutkimus ei voi vastata kaikkiin kysymyksiin, mutta jokainen arviointiyritys on tärkeä askel eteenpäin, Aaltio arvioi.
Systeemistä lastensuojelun toimintamallia on ensivaiheen jälkeen kehitetty edelleen ja levitetty uusille paikkakunnille. Malliin on tuotu myös uusia elementtejä.
– Tässä kohtaa tilanne on se, ettei systeemisen mallin vaikuttavuudesta ole vielä tutkimusnäyttöä, mutta sen käyttöönottoa haastavista tekijöistä on tutkittua tietoa. Jos organisaatio harkitsee mallin käyttöönottoa, siinä on hyvä edetä varovaisesti työntekijöiden ja asiakkaiden palautetta kuunnellen, Aaltio muistuttaa.
VTM Elina Aaltion väitöskirja "Effectiveness of the Finnish Systemic Practice Model for children’s social care. A realist evaluation" tarkastetaan lauantaina 3.12.2022 klo 12 Musica-rakennuksessa salissa M103. Vastaväittäjänä toimii Assistant Professor Louise Caffrey (Trinity College Dublin) ja kustoksena apulaisprofessori Johanna Kiili (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Etälinkki väitökseen: https://r.jyu.fi/dissertation-aaltio-031222
Linkki väitösjulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9224-8
Taustatietoa:
Elina Aaltio on suorittanut maisterin tutkintonsa sosiaalipolitiikassa Helsingin yliopistossa. Aaltio on toiminut tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston sosiaalityön oppiaineessa 2019–2022. Hän on työskennellyt sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistehtävissä Suomen Kuntaliitossa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja sosiaalialan osaamiskeskuksissa.
Lisätietoja: Elina Aaltio puh. +358 405 307 996, elina.m.aaltio@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
IT ja neurotiede yhdistävät voimansa uudessa Erasmus-maisteriohjelmassa27.1.2023 10:09:00 EET | Tiedote
Tieteen läpimurrot tapahtuvat usein useiden tieteenalojen risteyksissä. Syksyllä 2023 aloittava kansainvälinen Erasmus Mundus maisteriohjelma, NeuroData, yhdistää Jyväskylässä datatiedettä ja neurotiedettä.
Jyväskylän yliopisto viettää 160. juhlavuottaan sivistystä ja tasa-arvoa korostaen27.1.2023 08:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston juuret ulottuvat vuoteen 1863 ja ensimmäiseen suomenkieliseen opettajankoulutusseminaariin. Yliopisto juhlii 160-vuotista historiaansa nostamalla esiin sivistyksen ja tasa-arvon merkityksen, ovathan seminaarin perustajan Uno Cygnaeuksen uraauurtavat tavoitteet koulutuksen yhdenvertaisuudesta edelleen ajankohtaisia.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu sallii tekoälyn käytön opiskelussa26.1.2023 14:10:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on luonut ensimmäiset toimintaohjeet tekoälysovellusten ja kielimallien käytölle opintotehtävissä. Linjaus on lähtökohtaisesti salliva, koska opiskelijat halutaan opastaa hyödyntämään kehittyvää teknologiaa oikein ja vastuullisesti.
Kantokääpä ei kilpaile koolla vaan jälkeläisten määrällä26.1.2023 09:30:00 EET | Tiedote
Suomalaistutkijat selvittivät ensimmäisinä maailmassa sienten itiötuotannon määrää ja lajien välistä vaihtelua luonnossa koko kasvukauden aikana. Tutkimusaineistossa oli lähes 100 lahopuulla elävää sienilajia, joilta kerättiin itiötuotantonäytteitä kerran kuukaudessa kahden vuoden ajan.
Jyväskylässä jatketaan nuorten osaamisen arviointia – PISA 2025 -tutkimuksen kansallinen toteutus Koulutuksen tutkimuslaitokselle26.1.2023 07:05:27 EET | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö kilpailutti OECD:n PISA 2025 -tutkimuksen Suomen osuuden joulukuussa 2022 ja valitsi sen toteuttajaksi Jyväskylän yliopiston ja Tampereen korkeakouluyhteisön yhteenliittymän. Tutkimuksen kansallinen keskus säilyy Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella (KTL), ja kansallisena tutkimusjohtajana jatkaa KT, yliopistotutkija Arto Ahonen. PISA-tutkimuksen kokonaiskesto on viisi vuotta, sopimus tehdään vuosille 2023–2027 ja se on arvoltaan lähes kolme miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme